Keskeinen kritiikki koskee sitä, miten hallituksen esitys osuu erityisesti naisvaltaisille aloille, joissa tehdään jo nyt paljon määräaikaista työtä. Entinen työministeri, kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) toteaa, että niitä tehdään vielä enemmän, jos lakiesitys hyväksytään.

– Lain vaikutukset osuvatkin täysin väärään paikkaan. Näillä aloilla tehdään tärkeää ja usein myös raskasta työtä, ja nyt näiden työntekijöiden kuormitusta ollaan vielä kasvattamassa, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen sanoo tiedotteessaan.

Kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) kuvailee tiedotteessaan hallituksen rakentavan pätkätyö-Suomea. Hän muistuttaa, että Suomi on jo nyt EU:n kärkimaiden joukossa määräaikaisten työsuhteiden osuudessa. Tässä tilanteessa hallituksen esitys on Suhosen mielestä käsittämätön ja epävarmuutta lisäävä.

Kansanedustaja Paula Werning (sd.) toteaa, ettei kyse ole pienestä lakiteknisestä muutoksesta, vaan suuresta arvovalinnasta.

– Hallitus vie Suomea suuntaan, jossa yhä useamman elämä rakentuu määräaikaisuuksien, epävarmuuden ja jatkuvan varuillaanolon varaan, Werning sanoo tiedotteessaan.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi arvioi, että uudistus avaa lisää ovea määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiselle.

– Määräaikainen sopimus sallittaisiin ilman perustetta myös tehtävissä, joissa työvoiman tarve on pysyvää. Juuri tätä ketjutusta nykyinen lainsäädäntö on estänyt. Mahdollisuus uusia määräaikainen sopimus kahdesti vuoden aikana ilman perustetta on itsessään ketjuttamista, hän sanoo tiedotteessa.

SUURENA huolenaiheena ovat myös vaikutukset raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen mukaan lähes 44 prosenttia määräaikaisista työntekijöistä kokee raskaussyrjintää. Huolta tai pelkoa raskaus- tai perhevapaan vaikutuksista asemaansa koki 32 prosenttia.

– Suomessa ollaan huolissaan matalasta syntyvyydestä, mutta tilannetta ei todellakaan paranneta toimilla, joilla kasvatetaan raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä entisestään. Päinvastoin hallituksen pitäisi tehdä kaikkensa, jotta kaikki, jotka lapsia toivovat, voisivat niitä myös saada, Haatainen sanoo.

Paula Werning on itse sairaanhoitaja ja kertoo tietävänsä, miltä syrjinnän pelko näyttää arjessa.

– Raskaudesta ei uskalleta kertoa, tulevaisuutta ei uskalleta suunnitella, eikä omaan työhön uskalleta sitoutua. Kun työsuhde voi päättyä koska tahansa ilman perustetta, elämä jää odotustilaan, Werning kuvailee.

Kansanedustaja Pia Hiltunen (sd.) muistuttaa, että nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuudenusko on romahtant ja alle 30-vuotiaiden työttömyys on kasvanut.

– Nuorten työurat alkavat jo nyt usein määräaikaisuuksilla ja lyhyillä työsuhteilla. Aito huoli on se, että vakaaseen työsuhteeseen pääsee kiinni lakimuutoksen jälkeen entistä heikommin. Epävarmuuden lisääminen tekee tulevaisuuden suunnittelusta entistä vaikeampaa, hän sanoo tiedotteessa.

OPETUSALAN ammattijärjestö OAJ vastustaa hallituksen esitystä, sillä sen vaikutukset kohdistuvat erityisesti nuoriin työntekijöihin ja myös opetusalalle ilman merkittäviä myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen.

– Lakimuutoksen tarkoituksena on keventää pienten ja keskisuurten yritysten työllistämisen esteitä. Esitys ulottuu myös opetusalalle laajasti, jossa määräaikaisuudet ja niiden ketjuttaminen ovat jo tällä hetkellä valtava ongelma. Miksi ihmeessä lakiesityksen soveltamisalaa ei rajata koskemaan vain pieniä yrityksiä, jos se on vaikutusarvioista huolimatta vietävä läpi, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto hämmästelee tiedotteessa.

OAJ:n mukaan joka viides opetusalalla työskentelevä on määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa.

OAJ muistuttaa, että lakimuutosten vaikutukset työllisyyteen ja talouteen ovat arvioitu epävarmoiksi, mutta työntekijöille ja koko työelämälle vaikutukset voivat olla merkittäviä.

– Suomen työttömyysaste on Euroopan korkein. Nyt tarvitaan työllisyyttä ja kasvua tukevia toimia, ja niitä ei saada aikaan heikentämällä opetusalalla työskentelevien turvaa. Talouskasvu edellyttää laadukasta koulutusta, ja sen mahdollistavat vain koulutetut kelpoiset opettajat. Alan houkuttelevuuden eteen on tehtävä kaikki mahdollinen, ja tällä lakiesityksellä vain lisätään epävarmuutta opetusalalla, Murto sanoo.

AMMATTILIITTO Jyty aloittaa hallituskritiikkinsä positiivisella otteella: liiton mielestä on myönteistä, että tasa-arvolain muutosesitys lisää määräaikaisuudet osaksi työelämän syrjintäkieltoa, mikä helpottaa esimerkiksi työnantajien mahdollisuuksia hahmottaa sallitun ja kielletyn toiminnan ero.

– Valitettavasti maan hallituksen muut lainsäädäntömuutokset muun muassa määräaikaisten työsuhteiden käytön laajentamisesta ja henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta tulevat lisäämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää enemmän kuin tasa-arvolakiin esitetyt muutokset sitä vähentävät, Jytyn edunvalvontajohtaja ja entinen tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara korostaa tiedotteessa.

– Hallitus ei ole arvioinut työlainsäädäntöhankkeiden sukupuolivaikutuksia kokonaisuutena. Todellisuudessa lakimuutokset heikentävät laaja-alaisesti työelämän tasa-arvoa ja työntekijöiden asemaa, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo.

HALLITUKSEN esitys on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa hallitus heikentää työntekijöiden asemaa pala palalta, Paula Werning kuvailee. Määräaikaisuuksien helpottamisen lisäksi lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 14 päivästä seitsemään.

– Kun lomautuksesta voidaan ilmoittaa vain viikkoa ennen ja irtisanotulla ei ole enää oikeutta palata työhön, vastuu ja riski siirretään suoraan työntekijälle. Tämä näkyy ihmisten arjessa palkanmenetyksinä, stressinä ja epävarmuutena siitä, miten seuraavasta kuusta selvitään, Werning sanoo tiedotteessa.

– Lomautusilmoitusaika on jo nyt lyhyt. Aidosti äkilliset tilanteet, joissa kahden viikon ennakointi ei olisi mahdollista, ovat harvinaisia, JHL:n Mari Keturi sanoo.

Lakiesitykseen kuuluu myös ehdotus poistaa takaisinottovelvollisuus alle 50 työntekijän työnantajilta. Tämä heikentää Keturin mukaan irtisanottujen työntekijöiden asemaa vakavalla tavalla.

– Takaisinottovelvollisuus estää sen, että tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita käytetään keinona vaihtaa työntekijöitä. Jos velvollisuus poistetaan, työnantaja voi irtisanoa ja palkata tilalle uuden työntekijän ilman velvoitetta tarjota työtä aiemmin irtisanotulle. Riski kohdistuu erityisesti ikääntyneisiin ja osatyökykyisiin työntekijöihin, hän sanoo.

– On vaikea perustella, miksi irtisanotulla ei olisi etuoikeutta samaan työhön, jos työvoimantarve syntyy vain muutaman kuukauden kuluttua. Takaisinottovelvollisuuden noudattaminen ei aiheuta työnantajalle merkittävää hallinnollista taakkaa.