Hallituspuolueen lääkärikansanedustajalta raju varoitus alkoholilaista: ”Tästä täytyy puhua avoimesti”

Lausuntokierrokselle lähtenyt uusi alkoholilaki on voimakkaassa ristiriidassa hallitusohjelmassa visioitujen terveyden edistämisen ja ihmisten hyvinvoinnin kanssa, tiedottaa keskustan lääkärikansanedustaja Martti Talja.

Taljan tiedote on päivätty jo 24.11., mutta se on jäänyt vähälle huomiolle mediassa.

– Hallituksen vaikutusarvioiden mukaan alkoholin kulutus tulee lisääntymään, mikä lisää automaattisesti alkoholin haitoista aiheutuvia kustannuksia, hän painottaa.

Hän näkee laissa myös järkeviä muutoksia, jotka edesauttavat pienpanimoiden asemaa, selkeyttävät ravintoloiden säädöksiä ja poistavat turhaa byrokratiaa. Siihen positiiviset asia tiedotteen perusteella jäävätkin.

– Vahvasti liberalistisen alkoholipolitiikan kannattajat uskovat tekevänsä Suomesta eurooppalaisesti käyttäytyvän maan, jonka kansalaiset olisivat kykeneväisiä pitämään itse huolta omasta alkoholinkäytöstään. Kun kieltolain viimeiset jäänteet kumottiin 1960-luvun lopulla ja keskiolut siirtyi ruokakauppoihin ja viinan ostokortista luovuttiin Suomessa alkoholinkäyttö kasvoi lähes kolminkertaiseksi, Talja sanoo.

Hän luettelee runsaan alkoholin käytön aiheuttavan alkoholiriippuvuutta, alkoholimyrkytyksiä, maksasairauksia ja haimatulehduksia. Alkoholi lisää myös riskiä psykiatrisiin sairauksiin, syöpään, aiheuttaa verisairauksia, hormoni- ja ravitsemushäiriöitä, sydänlihaksen rappeumaa ja kohottaa verenpainetta.

– Alkoholista johtuvat sairaudet aiheuttavat Suomessa vuosittain terveydenhuollossa 25 000 hoitojaksoa. 2500 suomalaista kuolee vuosittain alkoholisairauksiin ja alkoholi on työikäisten miesten yleisin kuolinsyy. Työikäisillä naisilla alkoholisairaudet ovat toiseksi yleisin kuolinsyy, heti rintasyövän jälkeen, Talja paukuttaa.

– Jopa 1500 päihtynyttä ihmistä kuolee vuosittain myös tapaturman, itsemurhan tai väkivallan uhrina. Alkoholin suurkäyttöön liittyy välivallan ja rikollisuuden ohella yhtenä suurena elementtinä myös perheiden ja läheisten kärsiminen ja pahoinvointi.

Hän lisää vielä, miten THL:n tutkimuksen mukaan uusi alkoholilaki lisää alkoholista aiheutuvia kuolemia vuosittain jopa 150 hengellä.

– Mielestäni tästä täytyy puhua avoimesti. Niin kauan, kun hyvinvointiyhteiskuntamme kustantaa ja kantaa vastuun kaikista alkoholiin liittyvistä haitoista, niin kauan yhteiskunnalla on vastuu myös pyrkiä rajoittamaan kansalaisten juomakäyttäytymistä. Alkoholipolitiikkaa tulee tehdä ennen kaikkea sosiaalipolitiikka edellä, Talja päättää.

Ruuhkista uupunut Kelan henkilöstö puhkuu turhautumista: ”Jälleen varoittava esimerkki”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kela aikoo palkata toimistoihinsa lisää väkeä – viimein. Perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alussa. Kela arvioi, että homma hoituu 750 henkilöllä. Kunnissa tätä tehtävää hoiti vielä viime vuonna arviolta yli 1 500 henkilöä.

Kelalle tuli oletettavasti yllätyksenä, millainen ruuhka toimistoihin syntyy. Niissä käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Lisäksi puheluita tulee noin 20 000 vuorokaudessa.

Kelan toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki kritisoi epäonnistuneita henkilöstölaskelmia.

– Jälleen yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka julkisella sektorilla säästöjä tavoitellessa tehtävät resursoidaan jo lähtötilanteessa liian alhaisiksi.

Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi.

Kelan henkilöstö on ollut valtavan työpaineen alla, kun asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 57 prosenttia. Etuushakemuksia tulee enemmän sisälle kuin mitä niitä ehditään ratkaisemaan.

– Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi, Martinmäki kuvailee nykyistä tilannetta.

Kelan hallituksen ja valtuutettujen lupa palkata lisää väkeä tulikin kreivin aikaan.

– Edellytämme, että lisärekrytoinnit toteutetaan heti. Asiakkaille pitää turvata viimesijaisen etuuden saaminen lakimääräisessä seitsemän päivän käsittelyajassa, toimihenkilöyhdistys korostaa.

Yhdistys vaatii lisäksi, että nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia.

Kelan toimihenkilöyhdistys on valtakunnallinen ammattiyhdistys, joka valvoo Kelan toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja. Yhdistyksessä on reilut 4000 jäsentä. Kelan toimihenkilöyhdistys kuuluu palkansaajajärjestö Pardiaan ja STTK:hon.

Urpilaisen ilmoitus sotki SDP:n pasmat – Paatero etsii valtuustolle kokouspäivää

Kuva: Sanna Koskenranta
SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero.

SDP:n puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja, Sirpa Paatero kertoo, että Jutta Urpilaisen ilmoitus tuli yllätyksenä monelle, myös hänelle itselleen.

– Vielä maanantaina olin radio-ohjelmassa positiivinen ehdokkuuden suhteen, Paatero kertoo.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluevaltuusto. Paatero oli kaavaillut kevätkokouksen päivämääräksi 24.3. Uuden ehdokkaan etsimiseen olisi aikaa kuukausi ja se taitaa olla liian vähän.

– Toinen mahdollisuus olisi kutsua ylimääräinen kokous koolle. Olisikin muutenkin hyvä kokoontua vielä ennen huhtikuisía kunnallisvaaleja, Paatero sanoo.

SDP:n puoluevaltuuston kutsuu koolle puoluehallitus, jonka puheenjohtaja on Antti Rinne.

 

”Puoluevaltuuston kokousta ei ole vielä päätetty”

Kuva: Jari Soini
SDP:n vastavalittu puoluesihteeri Antton Rönnholm (oik.) joutuu heti tulikasteeseen. Puolueelle olisi löydyttävä uusi ehdokas presidentinvaaleihin ja aika kiireellä vieläpä.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluekokousten välissä ylintä päätösvaltaa käyttävä puoluevaltuusto. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

– Kevään kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, kertoo SDP:n tuore puoluesihteeri Antton Rönnholm Demokraatti.fi:lle aamulla. Kokouksen kutsuu koolle SDP:n puoluehallitus.

– Niin moni olisi toivonut Jutta Urpilaisen ehdokkuutta. Tosin ymmärrän täysin hänen ratkaisunsa, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin mukaan SDP ryhtyy nyt kiireen vilkkaa luotaamaan uutta prsidenttiehdokasta.

Antti Rinne ymmärtää Urpilaisen päätöksen – ”Tämän kevään aikana asia ratkaistaan”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutuu nyt miettimään SDP:n presidenttiehdokaskuvion uudelleen, kun Jutta Urpilainen ei lähde ehdolle.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) toivoi toisenlaista ratkaisua presidenttiehdokkuudesta kieltäytyneeltä Jutta Urpilaiselta. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että Urpilainen valitsi toisin. Urpilainen perustelee perhesyillä kieltäytymistä Demokraatin kolumnissaan.

– Maa kyllä löytää isiä ja äitejä, mutta lapsi on pieni vain hetken, Rinne sanoi aamulla Demokraatti.fi:lle.

Rinteen mukaan SDP jatkaa presidenttiehdokkaan hakemista kevään aikana.

– Puoluevaltuusto kokoontuu keväällä, siellä asia päätetään, Rinne sanoo.

Urpilainen ei pyri presidenttiehdokkaaksi

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen ei lähde presidenttiehdokkaaksi. Demokraatti.fi:ssä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Urpilainen perustelee päätöstään perhesyillä.

”Kuuntelen omantuntoni ääntä. Olen tullut tulokseen, että tässä elämäntilanteessa jatkan työtäni aktiivisena parlamentaarisena vaikuttajana niissä tehtävissä, joita minulle suodaan. Vapaa-aikani vietän perheen – mieheni ja lapsemme – kanssa”, Urpilainen kirjoittaa.

Urpilainen myöntää päätöksen olleen todella vaikea. Hän kirjoittaa velvollisuudentunnosta puoluetta kohtaan, kuten myös velvollisuudentunnosta toimia lasikattojen murtajana naisille, jotta kaikkien töiden ja elämänurien yhdistäminen perhe-elämään olisi mahdollista.

Jutta Urpilaisen kirjoitus on luettavissa kokonaan oheisesta linkistä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä.