Hallituspuolueissa muhii avoin kapina vanhuspalveluista – ”Hoitajamitoituksen alentamisesta luovuttava”

Kuva: Getty Images

Hallitus ajaa vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen alentamista.

Laatusuositusta ollaan muuttamassa siten, että henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä olisi 0,40 hoitotyöntekijää vanhusta kohti. Nykyisin kutakin asiakasta kohti on oltava vähintään 0,50 hoitotyöntekijää.

Tiukennusta hallitus on perustellut kunta- ja valtiontalouden säästötarpeilla.

Hallituspuolueissa muhii kapinaliike suunnitelmasta, joka kuumentaa kansalaisten tuntoja kautta Suomen.

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaavat esittävät vanhustenhuoltoon suunnitellusta hoitajien vähentämisestä luopumista.

Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) haluavat etsiä hallituksen kaavailemille säästöille vaihtoehtoisia toteutustapoja.

– Se mikä on riittävästi muistisairaalle ympärivuorokautisen hoivan potilaalle, jonka omatoimisuutta tuetaan ohjauksella ja kuntoutustoimilla, ei riitä esimerkiksi halvaantuneelle potilaalle. Jokaisen vanhuksen hoidon tarve on erilainen, he toteavat.

– Ihmisen hoidon ja hoitajien tarvetta ei voi määrittää yhdellä annetulla luvulla, kokoomuksen Sarkomaa sanoo.

Säästöjä voitaisiin edustajien mukaan hakea myös pohtimalla sitä, tarvitseeko jokainen pitkäaikaishoidossa oleva vanhus omaa huonetta sekä muuttamalla henkilökunnan pätevyysvaatimuksia.

Fakta kuitenkin on, että Sipilän hallituksen budjettiesityksen mukaan vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan ensi vuoden alusta lähtien.

Tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön vähimmäismäärä pudotetaan, alimmillaan 0,4 hoitotyöntekijään asukasta kohden.

Myös keskustan kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Mikko Kärnä vaatii, että hoitajamitoitusten alentamisesta on luovuttava.

Kärnä on päätynyt samaan kuin valiokuntavastaavat: säästöille voidaan etsiä vaihtoehtoisia toteuttamistapoja, joiden avulla valtiontalouden kehyksissä pysytään

Kärnän mukaan on selvää, että hoitajamitoitus on kaavamainen tapa katsoa asioita, koska jokaisen vanhuksen hoidon tarve on yksilöllinen.

Superin Paavola muutoksesta: Määrä ei riitä edes wc-käynteihin.

Useat sosiaali-ja terveysalalla toimivat etujärjestöt sekä alan asiantuntijat ovat tuominneet hoitajamitotuksen alentamisen. Alalla on vahva yksimielisyys siitä, että yksiköissä on jo valmiiksi liian vähän käsiä.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on kommentoinut, että henki­lö­kun­ta­määrä ei silloin riitä edes tihen­ty­neeseen tarpeeeseen asioida wc:ssä, vanhusten akti­vi­tee­teista ja ulkoilusta puhumattakaan.

– 0,4-mitoituksessa ei esimie­hel­lä­kään enää ole vermeitä, kuin yrittää suoriutua päivästä, Paavola sanoi sanomalehti Suomenmaassa 29. syyskuuta.

Tuskin menee paljon ohi, jos päättelee hallituspuolueiden kansanedustajien saaneen mitoituksen alentamisesta napakkaa palautetta kentältä.

Yhdellä ja toisella suomalaisella – myös tämän jutun kirjoittajalla – on oma läheinen tilanteessa, johon se toteutuessaan konkreettisesti vaikuttaa. Hoitoa heikentävästi.

Entä mitä kertovat kolmen valiokuntavastaavan ja Enontekiön kunnanjohtajana aiemmin toimineen keskustaedustajan samanaikaiset kannanotot asiasta?

Ainakin sen, että asiassa on hallituksen sisällä jo avoimeksi kasvanutta epäluottamusta valittuun kovaan säästölinjaan.

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

”Törkeää ja ylimielistä” – Li Andersson höykyttää EK:ta ja varoittaa kokoomuksesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti – siitä huolimatta, että romuttavat käytännössä kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet.

– Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.

Hän muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla.

– Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb (kok.) myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.

Hallitus tavoittelee Suomen mallia, jossa vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Andersson näkee mallissa isoja ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin ja palvelualojen mataliin palkkoihin.

Ehkä itsevarmuudelle on kuitenkin syynsä.

Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johtaa kuitenkin Anderssonin mukaan mallin todennäköiseen romuttumiseen.

– Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen mallin kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi.

Andersson puntaroi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimuksen johtanee todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.

– Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä, hän kritisoi.

Andersson pohtii, että ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä.

– Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää entistä tärkeämpänä, että vasemmisto kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen siitä, että liian korkea palkkataso on syypää Suomen talouden ongelmiin.

– Sen sijaan on tuotava esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle, Li Andersson painottaa.

Tässäkö ratkaisu vuokrahintojen nousuun? – Tiilikainen Ylellä: Neliöleikkuri takaisin

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumistukea uudistettaessa ympäristöministeriö ehdottaa neliövuokrien leikkurin palauttamista, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Tiilikainen tarkoittaa leikkurilla sitä, että asumistukea maksettaisiin vapaarahoitteisissa asunnoissa vain tiettyyn neliöhintaan asti.

Hänen mukaansa neliöleikkurin poistaminen on johtanut erityisesti pienten asuntojen kallistumiseen ja sen palauttaminen voisi hillitä vuokrahintojen sekä asumistukimenojen nousua.

Pääministerin lupaus ei vielä riitä: ”Nyt on käytävä sanoista tekoihin”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on ilahtunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla antamasta lupauksesta, että hän kutsuu puolueet koolle keskustelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien poistamisesta.

Sosialidemokraatit esittivät hallitukselle, että puolueet käynnistäisivät yhdessä hankkeen, jonka tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi.

– Nyt on käytävä sanoista tekoihin. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat suuri uhka terveydelle ja monet lapset sekä aikuiset altistuvat jopa elinikäisille sairauksille huonon sisäilman vuoksi, Mäkisalo-Ropponen korostaa.

Arviolta 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta johtuville sisäilman epäpuhtauksille. Ongelma ei koske vain kouluja vaan myös esimerkiksi ikäihmisten hoitopaikkoja, joissa hoitajat ja vanhukset oireilevat vakavasti.

Hyvinvointi-investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

– On hienoa, että nyt on syntymässä puoluerajat ylittävää yhteisymmärrystä ongelman kitkemiseksi, Mäkisalo-Ropponen iloitsee.

Hänen mielestään puolueiden tulisi yhdessä määritellä tiekartta, jossa hahmoteltaisiin konkreettiset askeleet kohti sisäilmaongelmien poistamista Suomesta. Mäkisalo-Ropponen toivoo, että tavoite voisi ulottua yli vaalikausien, jolloin hanke jatkuisi riippumatta kulloisestakin hallituspohjasta.

Hän odottaa, että valtiot ja kunnat tekevät yhteistyötä sisäilmaongelmien torjumiseksi. Kuntien oman rahoituksen lisäksi valtio voisi osallistua ongelmien torjuntaan omalla rahoitusohjelmallaan.

Mäkisalo-Ropponen huomauttaa, että myös useat asiantuntijatahot ovat esittäneet kansallista korjausohjelmaa julkisten rakennusten korjaamiseksi.

– Hyvinvointi-investoinnit sisäilmaongelmien poistamiseksi ovat satsauksia, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa.

IS: Sipilän terveystietoja yritettiin kaivaa esiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo Ilta-Sanomille, että hänen terveystietojaan on yritetty urkkia. Sipilän mukaan hänen sosiaaliturvatunnuksensa oli kaivettu esiin ja terveystietoja yritettiin saada Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Sipilä kommentoi Ilta-Sanomille myös hallituksensa ministerien määrää, jota on kritisoitu liian vähäiseksi. Edellisessä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa oli kolme ministeriä enemmän.

Sipilän mukaan ministerien määrää voidaan tarvittaessa nostaa.

– Jos arvioidaan, että tarvitaan lisää, sitten otetaan. Ei se minulle sen kummempi asia ole. On pari kertaa käyty keskusteluakin asiasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta