Fintrafficin mukaan järjestelmä tulee käyttöön kesällä. Sen tarkoituksena on nopeuttaa avun perillepääsyä ja vähentää riskejä vilkkaissa risteyksissä. Vaikutuksen pitäisi näkyä erityisesti ruuhkaisilla osuuksilla, joissa jokainen hetki pelastus- ja ensihoidon yksiköille on ratkaisevaa.

Fintrafficin tuotepäällikkö Juho Neuvonen kertoo STT:lle, että järjestelmän ansiosta risteys saadaan ruuhkaisilla alueilla tyhjennettyä hälytysajoneuvon tieltä. Tarkoitus on, että jonot saadaan purettua ennen kuin hälytysajoneuvo saapuu risteykseen ja pyrkii sen ohi.

Tieto liikkuu suojatussa ja salatussa viranomaisverkossa. Hälytysajoneuvot lähettävät GPS-sijaintinsa tietoturvallisesti etuuspalvelun alustalle. Järjestelmä tunnistaa jo etäältä risteystä lähestyvän ajoneuvon ja sen suunnan, johon vihreää valoa tarvitaan.

- Etuudet ovat käytössä vain ja ainoastaan silloin, kun hälytysajo on päällä. Hälytysajoneuvot saavat etuuksia vain hälytysajossa, Neuvonen tarkentaa.

KUN hälytysajoneuvo on ohittanut liikennevaloristeyksen, lähettää etuuspalvelusovellus ilmoituksen liikennevaloetuuden purkamisesta. Valot palautuvat normaaliohjaukseen.

Neuvosen mukaan tilanne purkautuu joutuisasti hälytysajoneuvon ohitettua liikennevalot.

- Lähes välittömästi järjestelmä tunnistaa ajoneuvon päässeen risteyksestä, ja liikennevalot palautuvat normaaliohjaukseen. Jos kyseisen pelastusajoneuvon perässä on heti jokin siviiliajoneuvo, pääsee se vielä samoilla vihreillä.

Fintrafficilla ei ole tarkkoja laskelmia järjestelmän tuottamasta hyödystä. Neuvosen mukaan yleisellä tasolla hälytysajoneuvojen risteysonnettomuuksia tapahtuu usein silloin, kun ne joutuvat ajamaan punaisia päin.

Järjestelmän pilottivaiheessa mukana olleissa risteyksissä ei ole sattunut yhtään hälytysajoon liittyvää onnettomuutta.

Järjestelmää on Fintrafficin mukaan testattu 700 risteyksessä ja 300 hälytysajoneuvolla. Mukana pilottivaiheessa ovat olleet muun muassa Tampere, Jyväskylä, Turku, Pori, Lahti, Kouvola, Kokkola ja Seinäjoki.

NEUVOSEN mukaan myös muilla paikkakunnilla ja pelastusviranomaisilla on ollut kiinnostusta hyödyntää järjestelmää. Uusia kaupunkeja ja hyvinvointialueita liitetään palveluun vaiheittain tuotantovaiheen edetessä, kun niiden järjestelmät on testattu käyttövalmiiksi.

Virallinen palvelutuotantovaihe alkaa tämän vuoden heinäkuussa.

- Palvelun käytöstä tehdään sopimukset eri osapuolien kanssa siitä, mikä on kenenkin vastuu ja miten järjestelmä toimii, Neuvonen kertoo.

Palveluun voivat liittyä kaupungit, kunnat ja hyvinvointialueet. Tavoitteena on saada palvelu kattamaan koko maa.

Neuvosen mukaan tarvittavat laite- ja järjestelmähankinnat ovat pääosin kertaluonteisia ja palvelun ylläpitokulut ovat pienet.

PALVELUN tuotannosta ja ylläpidosta vastaa Fintraffic. Palvelun käyttäjät, kuten pelastuslaitokset ja ensihoitoyksiköt, vastaavat omien ajoneuvojensa laitteistosta ja kuljettajien perehdyttämisestä. Liikennevalojen omistajat, kuten kunnat ja valtio, huolehtivat ohjauslaitteistosta ja järjestelmien ylläpidosta.

Fintrafficin mukaan keskitetty ratkaisu säästää yhteiskunnan resursseja, kun ylläpidettävänä on yksi kokonaisuus, jonka kustannukset jaetaan käyttäjien kesken.

Jatkossa on tarkoitus mahdollistaa myös poliisin liittyminen palveluun.

Teksti: STT/Anniina Korpela, Heli Laakkonen