Hallitus kaavailee hankintalakiin uudistusta, jonka myötä kunnat voisivat ostaa palveluilta in house-yhtiöiltään – eli sidosyksiköiltään – palvelua kilpailuttamatta vain silloin, kun omistus yhtiöstä olisi vähintään 10 prosenttia.

Sitova vähimmäisomistusprosentti on saanut kritiikkiä eri painotuksin Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n lisäksi muiden muassa Kuntaliitolta, maa- ja metsätalousministeriöltä, valtiovarainministeriöltä ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolta. Ne ovat jättäneet eriävän mielipiteensä lakiuudistusta käsittelevän työryhmän mietintöön.

JHL katsoo, että lakiesitys puuttuu kuntien itsehallintoon ja kajoaa niiden mahdollisuuteen järjestää omia palveluitaan. Edetessään lakiesitys vaikeuttaa JHL:n mukaan kuntien toimintaa ja yhteistyötä.

– Voidaanko olla varmoja, kun tulee eri aiheisia kriisejä jatkossa, että me pärjäämme niissä tilanteissa samalla tasolla kuin vaikkapa koronan yhteydessä, hän sanoo Demokraatille.

– Ainakin suurempien yritysten osalta sitten voidaan olla sellaisten varassa, joista me luoja paratkoon emme tiedä, mitkä intressitahot siellä loppuviimeksi päättävät siitä, ylläpidetäänkö jotakin tuotantokokonaisuuksia myös kriisien yhteydessä. Tämä on jäänyt kovasti varjoon.

Ekström luonnehtii, että suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa korostuu usein kysymys vaikkapa rajojen turvallisuudesta.

– Pitäisikö tähän rinnalle tuoda myöskin se, mikä on kansallinen resilienssi kotimarkkinakentällä, jos julkisen sektorin edellytyksiä toimia palveluntuottajina rajataan, hän kysyy.

IN HOUSE -YHTIÖT ovat julkisen sektorin, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden, omistamia yhtiöitä. Kunnat voivat hoitaa esimerkiksi jätehuoltoa yhdessä omistamansa sidosyksikön kautta. Sidosyksiköt tuottavat usein tukipalveluita, kuten ruoka- ja siivouspalveluita varhaiskasvatukselle, kouluille, sairaaloille ja vanhuspalveluille. In house -yhtiöt tuottavat myös ict-järjestelmäpalveluja.

– Jos ajatellaan vaikka ruokahuollon varmuutta – ovatko palveluketjut varmistettuna myöskin semmoisissa tilanteissa, joissa yhteiskunta on muuten haavoittuva. Se vaikuttaa vaikkapa sairaaloihin ja sosiaalipalvelujen puolelle hyvin nopeasti, Håkan Ekström kuvaa.

Hän nostaa tapetille myös ict-palvelut, joiden yhteydessä huomioitavaksi tulevat muun muassa tietoturvaan liittyvät kysymykset.

– Me pohdimme esimerkiksi sitä, onko tietoturva sellaisessa asennossa, että ihmisten tietoja ei valu sellaisille tahoille, joille ne eivät kuulu, Ekström sanoo ja viittaa Yhdysvaltoihin, jossa Elon Musk ja hänen asiantuntijansa ovat päässeet käsiksi yhteiskunnan maksatusjärjestelmiin.

KUNTALIITON kehittämispäällikkö Ari Korhonen kiteyttää, että sidosyksiköiden tuottamat palvelut ovat usein kunnan toiminnan kannalta kriittisiä tukipalveluita.

Kohonen on työssään perehtynyt erityisesti kuntien varautumiseen ja turvallisuuteen. Hän arvioi, että sidosyksiköiden kanssa erityisesti pidemmän aikavälin varautumisen kehittäminen on helpompaa kuin jos palvelut on ulkoistettu.

– Sidosyksikkö on lähempänä. Varautuminen on usein yhteistoimintaa, mitä ei pysty ihan täysin pelkällä sopimuksella varmistamaan. En sano, etteikö se olisi mahdollista myös sopimuksellisessa mielessä, mutta sopimustoimijat kilpailutetaan aika ajoin.

– Silloin varautuminen on käytännössä tehtävä uudelleen, jos tuottaja vaihtuu. Kilpailutuksen yhteydessä täytyy aina varmistaa, että varautuminen on otettu huomioon. Siinä mielessä sidosyksikkötoimijoiden kanssa pitkäjänteinen kehittäminen on helpompaa.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen. (Kuva: Kuntaliitto)

Varautumisen pitkäjänteisen kehittämisen ytimessä on Korhosen mukaan se, että tunnetaan paikalliset olosuhteet hyvin. Silloin ongelmien ilmaantuessa voidaan luoda nopeasti vaihtoehtoisia toimintatapoja.

– Toki sopimukseen kilpailutettujen toimijoidenkin kanssa voidaan määritellä tällaista yhteistoimintaa, mitä varautumisessa tarvitaan. Mutta vaihtoehtoisten mallien löytäminen force majeur -tilanteisiin on ennakollisesti haastavaa. Pikemminkin pitäisi määritellä tilanteeseen tarvittavaa sopeutumiskykyä. Tätä on vaikea kilpailuttaa.

Korhonen kiteyttää, että konserniohjauksella ohjausmahdollisuudet ovat vakavissa häiriötilanteissa paremmat kuin markkinatoimijoilla.

– Tässä mielessä sidosyksikkö on riskittömämpi huoltovarmuuden ja varautumisen näkökulmasta, hän sanoo.

Korhonen nostaa myös esiin, että sidosyksikkö toimii usein useamman ison tuottajan – hyvinvointialueen, kuntien, isojen kaupunkien – kanssa tietyllä alueella, jolloin siellä olevat volyymit voivat tuoda myös kustannushyötyjä.

– Jos tämä sirpaloidaan usean tuottajan maailmaksi, niin sellaisten organisaatioiden, jotka joutuvat varautumaan jo muutoinkin yhdessä, on vaikeampia hakea näitä yhteisiä kustannushyötyjä. Esimerkiksi hyvinvointialueiden on varauduttava alueensa kuntien kanssa. Yhteisen palveluntuottajan kautta se suoraviivaistaa ja helpottaa varautumista ja tuo myös ehkä volyymiin liittyviä kustannushyötyjä.

JHL:N huolet hankintalain suhteen liittyvät myös liiton jäsenistön – ja pitkälti naisvaltaisten alojen työntekijöiden – tilanteeseen, kun in house -yhtiöt joutuisivat kilpailutuksen piiriin.

Jos palveluja ulkoistetaan yrityksille, se tarkoittaisi Håkan Ekströmin mukaan ”puukkoa selkään naisille”, kun enää ei noudatettaisi kuntien ja hyvinvointialojen noudattamia tai niiden tasoisia työ- ja virkaehtosopimuksia. Käytännössä muutoksia olisi luvassa keskeisiin palvelussuhteen ehtoihin, kuten palkkoihin, työaikakorvauksiin ja vuosilomasääntöihin. Heikennysten taso yksilötasolla riippuu esimerkiksi palvelussuhteen pituudesta.

– Erityisesti niillä työntekijöillä, joilla on pitkät palvelussuhteet taustalla, on erityisen suuri riski sille, että in house -lainsäädäntö edesauttaa kehitystä, jossa naisten palvelussuhteen ehtoja tässä maassa dumpataan.

Ekström muistuttaa, että alenevat palkat pienentäisivät ostovoimaa, ja se taas näkyisi yrittäjien menestymisessä.

– Samalla kuntien elinvoima heikkenisi verotulojen laskiessa. Suomen talous ja työllisyys ovat jo nyt kriisissä hallituksen leikkausten vuoksi, ja lakimuutos heikentäisi tilannetta entisestään, Ekström kommentoi tiedotteessa.

– Ja mihin suuntaan työntekijäpulan ajatellaan kulkevan, jos ammattilaisten palkkapussi kevenee kevenemistään?