Politiikka
26.8.2017 12:42 ・ Päivitetty: 26.8.2017 12:49
”Hätkähdyttävä ylilyönti tilanteessa” – Kantola näkee Risikon puheissa piilottelusta jopa moraalipaniikin piirteitä
Sisäministeri Paula Risikko (kok.) kertoi tällä viikolla hallituksen pohtivan, voitaisiinko kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden piilottelusta rangaista.
Ainakin kirkot ovat tarjonneet suojaa turvapaikanhakijoille.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo katsoo, että piilottelu rapauttaa luottamusta oikeusvaltioon.
SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola on hämmästellyt Risikon avausta piilottelun kriminalisoinnista.
– Se oli hätkähdyttävä ylilyönti tilanteessa. Pitäisi olla jokin analyysi, kuinka paljon piilottelua on. Olen ymmärtänyt, kun olen kommentteja seurannut, ettei tällaista lainsäädäntöä olla kuitenkaan valmistelemassa, hän sanoo Demokraatille.
Kantola arvioi, että piiloteltuja on vähän. Hän myös muistuttaa, että kirkot ovat korostaneet ohjeistossaan ja esimerkiksi arkkipiispan lausunnoissa on korostettu sitä, että viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä.
– Tässä luotiin jokin hätääntynyt kuva, että tällainen olisi kovinkin laaja ilmiö. Pidän erittäin epäilyttävänä tarvetta lainsäädännölle, jolla piilottelu kriminalisoitaisin. Meillä on kuitenkin käsittääkseni olemassa säädöksiä, että viranomaisten toiminnan vastustaminen ei ole sallittua, Kantola muistuttaa.
Lisää aiheesta
Hän ei usko, että kirkkojen ohjeistus suojan antamiseen on sellainen, että ministeriöllä olisi syytä olla huolissaan. Hän näkeekin ministeri Risikon toiminnassa myös moraalipaniikin piirteitä.
Myös tutkijat ovat nähneet poliitikoissa Turun tapahtumien jälkeen moraalisen paniikin piirteitä. Asiasta on kertonut Yle.
”On ollut ihan viisaita puheenvuoroja myös.”
Ilkka Kantolan mielestä tällä hetkellä keskeinen ongelma on se, että turvapaikkaprosessin käsittely kestää Suomessa niin kauan.
– Pitäisi saada nopeammin päätöksiä, hän sanoo ja painottaa samalla, että ihmisten on saatava myös tukea ja oikeusturvaa, kun he esimerkiksi valittavat päätöksistä.
– Totta kai Turun tilanne antoi uuden kulman ja huolen turvallisuustilanteesta. Kyse on siitä, miten arvioidaan riskiä, joka liittyy näihin tilanteisiin.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kommentteja siitä, että ihmisiä pitäisi eristää joihinkin paikkoihin, ”saarille”, Kantola pitää sietämättöminä.
– Sisäministeriön kansaliapäällikkö Päivi Nerg on hyvin analysoinut, että jos keskitetään kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, todennäköisemmin silloin tapahtuu radikalisoituminen ja syntyy entistä suurempi riski. Tässä on ollut ihan viisaita puheenvuoroja myös, joilla on tasapainotettu reaktioita tilanteeseen.
”Ensisijaista on saada sisältö kuntoon.”
Hallituksessa on kiirehditty tiedustelulainsäädännön tekemistä. Kantola pitää ymmärrettävänä, että siellä on nyt paineita kantaa vastuuta kansalaisten turvallisuudesta muun muassa tiedustelulakia vauhdittamalla.
– Olen kyllä sitä mieltä kuten monet perustuslakiasiantuntijat, että ensisijaista on se, että lain sisältö saadaan kuntoon.
Tällä hetkellä hallituksen varsinaisia lakiesityksiä vasta odotetaan eduskuntaan.
– Sitten kun lain sisällöstä alkaa löytyä selkeä yhteisymmärrys – ja toivon että se löytyy – on tarkistettava sen kiireellisyys menettelyn suhteen. Mutta pitää ensin olla hyvä lainsäädäntö.
Lain hyväksyminen jo tällä vaalikaudella vaatisi 5/6 enemmistön tukea.
– Esimerkiksi Turun tapauksen osalta ei ole tietoa, olisiko nyt luonnosteltu lainsäädäntö auttanut. Supolla oli kuitenkin vihjetietoa, mutta heidän omista prioriteettisyistä (rikoksesta nyt epäiltyyn) ei kohdistettu seurantaa.
Kohti arkkipiispanvaalia.
SDP:n kolmannen kauden kansanedustajaa Ilkka Kantolaa esitetään uudeksi arkkipiispaksi. Hänen taakseen on jo koottu tukiryhmä. Kantola on antanut sille suostumuksensa.
– Luulen, että ihmiset myös varmaan harkitsevat kokonaisuutta ja keitä muita on tulossa tähän mukaan, Kantola pohtii.
Ennen poliitikon uraansa Kantola toimi Turun piispana.
Muita arkkipiispan virasta kiinnostuneita ei ole vielä tällä hetkellä ilmoittautunut.
– Tietysti on oma kysymyksensä, mistä löytyy halukas ja äänestäjien kannalta kiinnostava naispuolinen ehdokas.
Helsingin piispaksi valittiin Teemu Laajasalo. Kun Irja Askola on jäänyt eläkkeelle, kirkossa ei ole yhtään naista piispana.
Kantola toteaa, että Helsingin vaalissa oli mukana kaksi ansioitunutta ja pätevää teologian tohtoria.
– Paineet kirkossa ovat kovat, että siihen (arkkipiispanvaaliin) löytyisi naisehdokas, se on oma osa keskustelunsa, Kantola tietää.
Yhtä lailla nyt odotetaan sitä, ketkä istuvista piispoista ovat kiinnostuneita arkkipiispuudesta. Asetelmat eivät siis ole vielä likimainkaan valmiit.
Nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle ensi vuonna kesäkuun alusta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.