Kolumnit
8.11.2021 08:02 ・ Päivitetty: 8.11.2021 08:38
Hei huippuosaaja, tässä Suomi! Tuletko töihin?
Uhkaako Suomea osaajapula? Ympäri maailmaa osana tulevaisuuden rakentamista tehdään digistrategioita ja jokainen on kirjannut tavoitteeksi talent attraction, osaajien houkuttelun. Niin mekin.
Teknologiateollisuus arvioi, että Suomi tarvitsee pelkästään teknologia-alalle jopa 130 000 uutta osaajaa seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Tällä hetkellä Suomessa eivät riitä osaajat cleantechin, tekoälyn tai koodauksen ammattilaisten avaamiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Yritykset maksavat työntekijöilleen palkkioita uusista työntekijöistä vinkkaaville ja yhden huippuosaajan rekrytointiin voi kulua 70 000 euroa.
Pulaa ei helpota meillä työskentelemisestä kiinnostuneen kohtaamat jonot ja hitaasti liikkuvat huojuvat hakemuspinot. Ei ole oikein jättää ihmisiä roikkumaan välitilaan.
Onko Suomella varaa menettää yhtään huippuosaajaa byrokratian vuoksi?
Mikä neuvoksi? Yksi eurooppalainen ratkaisu on EU:ssa uudistettava Blue Card -direktiivi, jonka tavoite on helpottaa korkeakoulutettujen, työn perässä Eurooppaan saapuvien maahantuloa. Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuussa uudistukset, joiden myötä oleskelulupahakemusten käsittelyaikoja pyritään lyhentämään niin, ettei esimerkiksi muuttajan muiden asiakirjojen käsittelyn hitaus hankaloittaisi blue cardin saamista. Lisäksi tavoitteena on sujuvoittaa osaamisen tunnustamista ja joustavoittaa myöntöehtoja.
Uudistamalla maahantulon sääntöjä voimme paikata osaajavajetta sekä tukea eurooppalaista kilpailukykyä ja innovaatioita – esimerkiksi Saksassa koronarokotteen kehitti maahanmuuttaja. Näin luodaan talouskasvua ja uusia laadukkaita työpaikkoja. Euroopan kehitys tarvitsee parempaa koulutusta ja yli rajojen liikkuvaa osaamista ihmislähtöisen ja vihreän digitalisaation saavuttamiseksi. Muuten strategiat jäävät sanahelinäksi. Samalla saamme esimerkkejä suunnitelmallisesta maahanmuutosta, mikä on hyvä vastalääke maahanmuuttoa ympäröiviin negatiivisiin stereotypioihin.
Myös kansallisella tasolla pitää kääriä hihat. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on lupaillut kansallista D-viisumia, jonka osana luodaan ”pikakaista” helpottamaan erityisosaajien ja kasvuyrittäjien pääsyä Suomeen. Tämäkin on esimerkki toimista, joilla pääsemme hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteeseen vuoden 2023 loppuun mennessä! On tärkeää, että myös Suomessa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia jäädä Suomeen parannetaan.
MAAILMAN onnellisimmassa maassa on vetovoimatekijöitä puhtaasta luonnosta laadukkaisiin peruspalveluihin. Nyt täytyy sujuvoittaa osaajien pääsyä niiden äärelle. Pienetkin asiat, mobiilipankkipalvelujen jouheva käyttöönotto tai puhelinliittymän saaminen, helpottaisivat maahan saapuvan arkea.
Tulevaisuuden yhteiskunta Suomessa ja Euroopassa tarvitsee ongelmanratkaisijoita haasteisiin, jotka eivät katso maantieteellisiä rajoja. Emme katso rajoja silloinkaan, kun näitä ongelmanratkaisijoita houkutellaan töihin. Koulutuspanostukset ovat elintärkeitä. Onko Suomella varaa menettää yhtään huippuosaajaa byrokratian vuoksi?
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.