Heinäluoma yllättyi tuoreesta tutkimuksesta: Asuntopolitiikassa ollaan jo oikeilla jäljillä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.)

Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet nopeasti väestömäärän ja keskimääräisen tulotason nousun vuoksi.

Paras keino hillitä hintojen ja vuokrien nousua on lisätä asuntojen tarjontaa. Liian pieni tonttimaavaranto on 2000-luvulla ollut rakentamisen pahimpana pullonkaulana.

Pääkaupunkiseudun yleiskaavat ja liikenneratkaisut kuitenkin mahdollistavat uudenlaisen pitkäjänteisen kaavoituksen sekä tonttivarannon kasvattamisen.

Tulokset käyvät ilmi Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta asuntopolitiikan kehittämiskohteita käsitteleväst tutkimuksesta.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) painottaa Demokraatille, että asunto-ongelmaan tarttuminen on välttämätöntä Suomen kasvulle ja kansalaisten hyvinvoinille.

– Tämä koskee aivan erityisesti pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseudun asunto-ongelma muodostuu koko maan kasvun ja hyvinvoinnin esteeksi. Se oli tutkijoiden vahva viesti, Heinäluoma tiivistää.

Hän toivoo tutkimuksen johtavan vilkkaaseen asuntopoliittiseen keskusteluun. Lausuntokierroksen jälkeen tarkastusvaliokunta tekee asiasta mietinnön eduskunnalle. Tavoite on saada aikaan asuntopolitiikan kehittämisen hanke, joka ylittää hallitus–oppositiorajat.

”Ei muuta kuin kaavoittamaan ja tekemään se raideyhteyksien varaan.”

Heinäluoman mielestä asuntopolitiikan kehityskohteita tarkastelevassa tuoreessa tutkimuksessa on lohduttavaa se, että asuntopolitiikassa ollaan kuitenkin jo oikeilla jäljillä. Heinäluoma sanoo yllättyneensä tästä jonkin verran itsekin.

– Tutkijoiden vahva viesti oli, että tämän vuosikymmenen asuntoratkaisut ovat olleet oikeita. Ne liittyvät erityisesti siihen, että uudistuotantoa tehdään tiivistämällä tekemällä se vahvojen raideyhteyksien varaan. Tässä voi sitten sanoa, että ehkä kaksi viimeistä hallitusta, voivat kuitenkin sitten asuntopolitiikan osalta olla tyytyväisiä valittuun kehityssuuntaan.

– Parempi tietenkin on niin, jos perusajattelu on oikein, että sitä voidaan jatkaa ja vauhdittaa kuin lähteä tekemään kokonaan uutta.

Moitteena tutkimuksessa tuli esiin tonttitarjonnan riittämättömyys.

– Oikea tie kohtuuhintaisten asuntojen mahdollistamiseen on kuitenkin se, että asuntotuotanto on riittävä. Tässä tuli vahvasti se viesti esille, että kaavoitettua tonttimaata ei ole ollut rakentajille riittävästi pääkaupunkiseudulla.

– Onhan tässä pääkaupunkiseudun kunnille vahva viesti, että ei muuta kuin kaavoittamaan ja tekemään se raideyhteyksien varaan. Tähän liittyy sekä Kehärata-hanke, joka onkin ollut menestyksellinen sekä Länsimetron syntyminen. Sitten tulevat uudet pikaratikat, jotka avaavat uusia rakentamisen mahdollisuuksia.

Asumistuen lisääntymisen syynä on työttömyys.

Tutkimus selvitti nimenomaan pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen ja alueen asuntojen korkean hintatason kysymyksiä. Samalla se arvioi myös asumisen tukijärjestelmien ongelmakohtia ja vaikuttavuutta.

Asumistuista on puhuttu paljon. Menot ovat lisääntyneet vauhdilla, runsaasta miljardista kahteen vajaassa 10 vuodessa.

– Tutkijoiden viesti oli tässä vähän yllättävä. He katsoivat, että asumistuen määrän lisäys on suuressa määrin seurausta siitä, että työttömyys on lisääntynyt.

Toisaalta määrän lisäys on myös seurausta siitä, että asumistuessa on nyttemmin myös suojaosa.

Heinäluoman mukaan asumistuen kohdennusta on syytä miettiä uudestaan.

Tutkimuksen mukaan asumistuen katsotaan olevan edelleen tärkeä ja oleellinen tukimuoto, mutta siihen käytettävien varojen täytyy suhteutua asuntomarkkinoiden kokonaisuuteen. Asumistukien kasvua kyetään parhaiten hillitsemään asumistuotantoa vauhdittamalla.

Asumistuki nähdään siis kuitenkin perusteiltaan merkitykselliseksi tukimuodoksi.

– Ehkä tämäkin oli hyvä viesti päättäjille siltä kannalta katsoen, että niinhän se pitää olla, että jos työttömyys lisääntyy, on suojaverkkoja. Asumistuki on yksi tällainen suojaverkko.

– Sitten kannustusmielessä voidaan nähdä, että töihin meneminen on sitä kautta kannustavampaa, ettei asumistukea leikata heti täysimääräisesti pois. Tämäkin oli yllättävän rauhoittava viesti, Heinäluoma sanoo asumistuen suojaosaan viitaten.

”Paikoillaan pysyminen ei ole ollut kovin menestyksellinen strategia.”

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma toteaa tutkimuksen tulosten vastaavan pitkälti sosialidemokraattien ajattelua viime vuosien asuntopoliittisessa keskustelussa.

– Eli painopisteen täytyy olla rakentamisen puolella. Se on se tärkein asia. Toisaalta kaupunkiseutujen vahvistuminen on myönteinen asia ja se on koko maankin menestykselle tärkeää. Se koskee sekä pääkaupunkiseutua että muita seutuja. Eihän tässä nyt Impivaaraan lähtijöitä ollut tässä tutkimuksessa kyllä.

– Varmaan on asenteissakin tapahtunut sellaista muutosta, että kaupunkiasumista ja myös tiivistä asumista arvostetaan tänä päivänä enemmän. Ehkä meistä on tulossa kaupunkilaisia.

Entä miten valiokunnan keskustalaiset jäsenet ovat suhtautuneet tutkimukseen?

– Valiokunnan työ alkaa vasta nyt. Sitten kuullaan laveasti asiantuntijoita ohi tutkijoiden. Tästä tulee varmaan kyllä syksyn mielenkiintoinen haaste. Varmaan siinä tulee sitten jonkin verran poliittisiakin painotuseroja.

– On iso kysymys Suomen kehittämisen kannalta, tehdäänkö ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten asumisen siellä, missä he haluavat asua vai yritetäänkö väkisin pitää ihmisiä paikoillaan. On sitten kyse Suomen kehityksestä tai eurooppalaisesta kehityksestä, paikoillaan pysyminen ei ole ollut kovin menestyksellinen strategia.

”Iso laiva kääntynyt tiivistämisen suuntaan.”

Tutkimuksen julkaisutilaisuudessa oli läsnä kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki Loikkanen. Käyttämässään puheenvuorossa hän tiivisti tutkimuksen viestin siten, että on siirryttävä ekstensiivisestä kaupunkialueiden kasvusta intensiiviseen.

Loikkasen mukaan vuosikymmeniä kasvu on keskittynyt reunoille (ekstensiivisyys) eikä sitä ole niinkään tapahtunut sisältäpäin tai kaupunkien keskusta-alueilla. Tällainen politiikka on Loikkasen mielestä älytöntä. Nyt suunta on muuttunut, vaikka tulokset näkyvät hitaasti, koska muun muassa rakennuskanta on pitkäikäistä.

Loikkanen totesi suomalaisen tavan rakentaa pikkukaupunkeihin kerrostalolähiöitä olleen erikoinen siinä mielessä, että keskusta-alueet ovat jääneet kehittämättä. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungin väkimäärä on pysynyt 1960-luvulta aina viime vuosiin saakka liki samana.

Eero Heinäluoma pitää Loikkasen tiivistystä asioiden kulusta hyvänä.

– Näinhän tässä on tosiasiassa tehty jo 60-luvulta lähtien, että erityisesti pääkaupunkiseutua on rakennettu reunoilta koko ajan kauemmaksi kulkien. Viimeinenkin hanke vielä Vanhasen ykköshallituksessa, eli Sipoon osan liittäminen Helsinkiin, lähti tästä reunoille kasvamisesta. Sen jälkeen nyt selvästi ajatus on muuttunut ja halutaan mieluummin ennen kaikkea tiivistää.

– Varmaan Helsinki säteilee isommalle alueelle jatkossakin, mutta kyllä iso laiva on kääntynyt tiivistämisen suuntaan. Kaupunkirakennetta tiivistetään, kaupungit ovat lähellä ja silloin tulee vähemmän tarve tehdä isoa infraa. Siellä on valmiina sitten kaukolämmöt, viemäriverkot ja raideyhteydet, Heinäluoma sanoo.

Syntistä vai ei?

Helsingissä yksi kuuma keskustelunaihe on ollut myös kaupunkitunnelin rakentaminen. Mikä Heinäluoma kanta tunneliin on?

– Minä en sinällänsä osaa pitää autolla ajamista tunnelissa sen syntisempänä kuin maanpäälläkään, hän muotoilee.

Tänään julkaistu tutkimusraportti sisältää 18 suositusta asuntopolitiikan kehittämiseksi. Selvitystyöstä ovat vastanneet FL Janne Antikainen, VTT Seppo Laakso ja TkT Henrik Lönnqvist. Raporttiiin ja sen suosituksiin voi tutustua tästä linkistä.

Kansanedustajien suuri ihmetys: Mihin hallitus unohti hätäkeskukset ja viinalain?

Kuva: lehtikuva/petteri lehtinen
Liikenneonnettomuus vaati kahden ihmisen hengen Hartolassa Itä-Hämeessä 4-tiellä 1.helmikuuta 2007. Nelostie oli suljettu liikenteeltä Hartolan keskustan kohdalla. Hämeen hätäkeskuksen tietojen mukaan onnettomuuden osapuolina ovat kuorma-auto ja kaksi henkilöautoa.

SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa PaateroMika Kari ja Joona Räsänen kiittävät hallituksen täydentävään budjettiehdotukseen sisältyneitä panostuksia poliisin, Suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseihin. Samalla kansanedustajat ihmettelevät, ettei hälytyskeskuksien resurssivajetta korjattu samalla. Myös varautuminen alkoholilain tuomiin resurssipaineisiin puuttuu esityksestä.

– Hätäkeskuslaitoksen kohdalla talousarvioon sisältyvä miljoonan euron leikkaus jo aiemmin aliresursoituun toimintaan uhkaa heikentää turvallisuusviranomaisten palvelutasoa ja henkilöstön työssä jaksamista kestämättömälle tasolle. Hätäkeskusten toimintakyvyn heikkeneminen näkyy merkittävällä tavalla muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnassa, jossa se pidentää vasteaikoja, lisää tehtävämääriä ja aiheuttaa resurssien epätarkoituksenmukaista kohdentumista. On käsittämätöntä, että näitä leikkauksia ei poistettu täydentävässä talousarviossa, kansanedustajat painottavat.

– Turvallisuusviranomaisille joudutaan koko ajan etsimään välttämätöntä rahoitusta uusien tehtävien hoitoon. Perustoiminnan rahoitus on kuitenkin kroonisen alimitoitettua. On hämmästyttävää, miten hallitus samaan aikaan luo uusia resurssipaineita omilla toimillaan, kuten alkoholilain kohdalla on nähtävissä.

Sisäministeriön arvion mukaan alkoholilain uudistus aiheuttaa poliisille 170 henkilötyövuoden lisäystarpeen.  Poliisin henkilöstömenoja lisäisi muun muassa hälytystehtävien lisääntyminen erityisesti viikonloppuisin, työn painopisteaikojen muuttuminen, haitta- ja ylityökustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen kuljetuskustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen vartiointitarpeen lisääntyminen ja päihtyneiden henkilöiden rikosten selvittäminen sekä rikosten esitutkinta.

– Poliisi haluaisi täysin oikeutetusti pysyvyyttä ja ennakoitavuutta rahoituksensa suhteen. Nyt poliisin budjettia kuitenkin tarkastellaan kolmatta kertaa tänä vuonna. Tämä luo tarpeettomia rasitteita toiminnan suunnitteluun ja muutenkin kuormitetuille työntekijöille, jotka elävät pahimmillaan pätkätyösuhteissa.

Paperiliitto hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti

Kuva: Thinkstock

Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi tänään perjantaina yksimielisesti neuvottelutuloksen Paperiteollisuuden työehtosopimukseksi.

Sopimuskausi on kaksi vuotta 10.11.2017–30.11.2019.

Neuvottelutulos Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välisissä neuvotteluissa syntyi viikko sitten perjantaina. Paperiliiton tes-neuvottelukunta hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti. Samoin liiton hallitus päätti yksimielisesti esittää neuvottelutulosta liittovaltuuston hyväksyttäväksi.

”Kalliit hinnat vaikuttavat monen lapsiperheen talouteen” – SDP:n Taavitsainen vaatii koulukuvausmaksujen suitsimista

Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti ministerille kirjallisen kysymyksen koulukuvausten korkeista maksuista ja lasten arjen lähiympäristöissä tapahtuvasta markkinoinnista.

– Lasten valokuvat ovat ihania! Valitettavasti päiväkodeissa ja kouluissa otettavien jokavuotisten valokuvien kalliit hinnat vaikuttavat todella monen lapsiperheen talouteen, kertoo Taavitsainen.

– Lasten ja nuorten elämässä se, että voi saada samanlaisia tavaroita kuin ikätoverit, esimerkiksi juuri koulukuvia, on tärkeää yhteenkuuluvuuden rakentumiselle. Pidän päiväkoti- ja koulukuvapakettien hintojen suitsimista perheiden talouden ja lasten tasa-arvoisuuden kannalta tärkeänä asiana, tähdentää Taavitsainen.

Lasten valokuvat ovat ihania!

Taavitsaisen mukaan lapsiin kohdistetaan yhä enemmän vaikeasti tunnistettavaa markkinointia television, internetin ja puhelimen kautta. Kulutuskulttuurin voimistumiseen voidaan vaikuttaa hillitsemällä lapsiin suunnattua markkinointia ja ohjaamalla lapsia vastuulliseen kuluttamiseen ja kriittiseen medialukutaitoon. Avainasemassa tässä ovat kotien lisäksi päiväkodit ja koulut.

– Kysyin kirjallisesti ministeriltä, mihin toimiin hän aikoo ryhtyä päiväkoti- ja koulukuvien hintojen alentamiseksi ja miten hän aikoo puuttua lasten eriarvoistumiskehitykseen, joka alkaa jo päiväkodissa ja peruskoulussa. Kysyin myös, kuinka ministeri aikoo turvata lapsen aseman kuluttajana ja hillitä markkinointia lasten ja nuorten arjen lähiympäristöissä.

Halla-aho: Tämä on syytä lopettaa nyt – ”Meille on siitä pelkkää haittaa”

Kuva: lehtikuva/jussi moilanen
Jussi Halla-aho.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kinastelu puolueesta irtautuneiden sinisten kanssa on aika lopettaa. Halla-ahon mukaan vaikuttaa siltä, että perussuomalaisten sanomat eivät ylitä median uutiskynnystä, elleivät ne liity maahanmuuttoon tai riitelyyn sinisten kanssa.

– Sinisille meitä vastaan hyökkäily meitä vastaan on ainoa keino saada julkisuutta. Muille puolueille se on herkkua, mutta meille siitä on pelkkää haittaa, Halla-aho sanoi.

Halla-aho oli puolueen tiedotustilaisuudessa närkästynyt Yleisradiolle siitä, että se ei keskiviikon pääuutislähetyksessään maininnut perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, vaikka muiden oppositiopuolueiden kannat esiteltiin.

– Perussuomalaiset olivat mystisesti lakanneet olemasta. Yksi syy voi tietysti olla, että perussuomalaiset esitti Yleisradion rahoituksen leikkaamista, Halla-aho moitti.

Halla-aho ennakoi, että edessä voi olla hallituskriisi itsenäisyyden juhlavuoden ja presidentinvaalien jälkeen, jos sote-uudistus taas jumittuu perustuslakivaliokuntaan.

– Hallitusta pitää kasassa lähinnä se, että tämänhetkiset heikot hallituskumppanit ovat kokoomukselle paras mahdollisuus saada oma kärkihankkeensa, eli sote-uudistus, läpi.

Valtiosihteeri tunnusti takakonttimatkansa, saa poliisilta rangaistuksen – näin kaikki tapahtui

Rikoskomisario, tutkinnanjohtaja Pekka Seppälä kertoo Demokraatille, että henkilö, joka poistui 11.6.2017 Kesärannasta auton takakontissa saa teostaan rangaistuksen.

Seppälä ei puhu nimillä, mutta käytännössä kyse on julkisuudessa esillä olleesta tapauksesta, jossa nykyisen sinisen eduskuntaryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen oli tapaamassa pääministeri Juha Sipilää (kesk.) tämän virka-asunnolla Kesärannassa.

Tapahtumat liittyivät käynnissä olevaan hallituskriisiin.

– Epäilty takakontissa ollut mies on kertonut poliisille oman käsityksensä tapahtumista ja niihin johtavista syistä. Hän on myöntänyt teon, rikoskomisario Pekka Seppälä toteaa.

Rangaistukseksi poliisi antoi huomautuksen, koska tapahtuneessa liikennerikkomuksessa on otettu huomioon teon vähäisyys ja teon olosuhteet. Myös sakkorangaistus olisi voinut olla mahdollinen.

Pekka Seppälä korostaa, että huomautus tarkoittaa sitä, että kyseessä on moitittava liikennerikkomus.

Poliisin mukaan takakontissa ollut halusi vältellä toimittaja.

– Hän on tullut takakontista pois matkustettuaan tieliikennelain mukaisella yleisellä tiellä (Kesärannantiellä) noin 20-30 metrin matkan. Tässä on ajettu hyvin lyhyt matka yleisen tien puolella eli tiellä, joka on suljetun alueen porttien ulkopuolella. Ennen kuin muuttuu vilkaaksi tieksi, hän on tullut noin 20 metrin matkan päästä takakontista ulos.

– Poliisi ei tietenkään hyväksy tämänkaltaista toimintaa. Poliisin tehtävä on valvoa, että lakia ja määräyksiä noudatetaan.

Auton kuljettajan osalta esitutkinta keskeytetty, koska kuljettajan henkilöllisyydestä ei ole saatu tietoa eikä tapaukselle ole ilmaantunut yhtään silminnäkijää.

Käytännössä Samuli Virtanen olisi voinut kertoa, kuka autoa ajoi, mutta hänellä on niin kutsuttu itsekriminointisuoja, jonka vuoksi hän ei ole velvollinen paljastamaan kuljettajan henkilöllisyyttä.

– Takakontissa ollut piti itseään ainoana syyllisenä. Hän ei halunnut kertoa kuljettajan henkilöllisyyttä. Hänen kauttaan ei ole selvinnyt meille mahdollinen kuljettaja tai käytetty auto.

Tapahtumasta oli tehty poliisille kaksi tutkintapyyntöä.