Politiikka

Heinäluoma yllättyi tuoreesta tutkimuksesta: Asuntopolitiikassa ollaan jo oikeilla jäljillä

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.)
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.)
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.)

Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet nopeasti väestömäärän ja keskimääräisen tulotason nousun vuoksi.

Paras keino hillitä hintojen ja vuokrien nousua on lisätä asuntojen tarjontaa. Liian pieni tonttimaavaranto on 2000-luvulla ollut rakentamisen pahimpana pullonkaulana.

Pääkaupunkiseudun yleiskaavat ja liikenneratkaisut kuitenkin mahdollistavat uudenlaisen pitkäjänteisen kaavoituksen sekä tonttivarannon kasvattamisen.

Tulokset käyvät ilmi Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta asuntopolitiikan kehittämiskohteita käsitteleväst tutkimuksesta.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) painottaa Demokraatille, että asunto-ongelmaan tarttuminen on välttämätöntä Suomen kasvulle ja kansalaisten hyvinvoinille.

– Tämä koskee aivan erityisesti pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseudun asunto-ongelma muodostuu koko maan kasvun ja hyvinvoinnin esteeksi. Se oli tutkijoiden vahva viesti, Heinäluoma tiivistää.

Hän toivoo tutkimuksen johtavan vilkkaaseen asuntopoliittiseen keskusteluun. Lausuntokierroksen jälkeen tarkastusvaliokunta tekee asiasta mietinnön eduskunnalle. Tavoite on saada aikaan asuntopolitiikan kehittämisen hanke, joka ylittää hallitus–oppositiorajat.

”Ei muuta kuin kaavoittamaan ja tekemään se raideyhteyksien varaan.”

Heinäluoman mielestä asuntopolitiikan kehityskohteita tarkastelevassa tuoreessa tutkimuksessa on lohduttavaa se, että asuntopolitiikassa ollaan kuitenkin jo oikeilla jäljillä. Heinäluoma sanoo yllättyneensä tästä jonkin verran itsekin.

– Tutkijoiden vahva viesti oli, että tämän vuosikymmenen asuntoratkaisut ovat olleet oikeita. Ne liittyvät erityisesti siihen, että uudistuotantoa tehdään tiivistämällä tekemällä se vahvojen raideyhteyksien varaan. Tässä voi sitten sanoa, että ehkä kaksi viimeistä hallitusta, voivat kuitenkin sitten asuntopolitiikan osalta olla tyytyväisiä valittuun kehityssuuntaan.

– Parempi tietenkin on niin, jos perusajattelu on oikein, että sitä voidaan jatkaa ja vauhdittaa kuin lähteä tekemään kokonaan uutta.

Moitteena tutkimuksessa tuli esiin tonttitarjonnan riittämättömyys.

– Oikea tie kohtuuhintaisten asuntojen mahdollistamiseen on kuitenkin se, että asuntotuotanto on riittävä. Tässä tuli vahvasti se viesti esille, että kaavoitettua tonttimaata ei ole ollut rakentajille riittävästi pääkaupunkiseudulla.

– Onhan tässä pääkaupunkiseudun kunnille vahva viesti, että ei muuta kuin kaavoittamaan ja tekemään se raideyhteyksien varaan. Tähän liittyy sekä Kehärata-hanke, joka onkin ollut menestyksellinen sekä Länsimetron syntyminen. Sitten tulevat uudet pikaratikat, jotka avaavat uusia rakentamisen mahdollisuuksia.

Asumistuen lisääntymisen syynä on työttömyys.

Tutkimus selvitti nimenomaan pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen ja alueen asuntojen korkean hintatason kysymyksiä. Samalla se arvioi myös asumisen tukijärjestelmien ongelmakohtia ja vaikuttavuutta.

Asumistuista on puhuttu paljon. Menot ovat lisääntyneet vauhdilla, runsaasta miljardista kahteen vajaassa 10 vuodessa.

– Tutkijoiden viesti oli tässä vähän yllättävä. He katsoivat, että asumistuen määrän lisäys on suuressa määrin seurausta siitä, että työttömyys on lisääntynyt.

Toisaalta määrän lisäys on myös seurausta siitä, että asumistuessa on nyttemmin myös suojaosa.

Heinäluoman mukaan asumistuen kohdennusta on syytä miettiä uudestaan.

Tutkimuksen mukaan asumistuen katsotaan olevan edelleen tärkeä ja oleellinen tukimuoto, mutta siihen käytettävien varojen täytyy suhteutua asuntomarkkinoiden kokonaisuuteen. Asumistukien kasvua kyetään parhaiten hillitsemään asumistuotantoa vauhdittamalla.

Asumistuki nähdään siis kuitenkin perusteiltaan merkitykselliseksi tukimuodoksi.

– Ehkä tämäkin oli hyvä viesti päättäjille siltä kannalta katsoen, että niinhän se pitää olla, että jos työttömyys lisääntyy, on suojaverkkoja. Asumistuki on yksi tällainen suojaverkko.

– Sitten kannustusmielessä voidaan nähdä, että töihin meneminen on sitä kautta kannustavampaa, ettei asumistukea leikata heti täysimääräisesti pois. Tämäkin oli yllättävän rauhoittava viesti, Heinäluoma sanoo asumistuen suojaosaan viitaten.

”Paikoillaan pysyminen ei ole ollut kovin menestyksellinen strategia.”

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma toteaa tutkimuksen tulosten vastaavan pitkälti sosialidemokraattien ajattelua viime vuosien asuntopoliittisessa keskustelussa.

– Eli painopisteen täytyy olla rakentamisen puolella. Se on se tärkein asia. Toisaalta kaupunkiseutujen vahvistuminen on myönteinen asia ja se on koko maankin menestykselle tärkeää. Se koskee sekä pääkaupunkiseutua että muita seutuja. Eihän tässä nyt Impivaaraan lähtijöitä ollut tässä tutkimuksessa kyllä.

– Varmaan on asenteissakin tapahtunut sellaista muutosta, että kaupunkiasumista ja myös tiivistä asumista arvostetaan tänä päivänä enemmän. Ehkä meistä on tulossa kaupunkilaisia.

Entä miten valiokunnan keskustalaiset jäsenet ovat suhtautuneet tutkimukseen?

– Valiokunnan työ alkaa vasta nyt. Sitten kuullaan laveasti asiantuntijoita ohi tutkijoiden. Tästä tulee varmaan kyllä syksyn mielenkiintoinen haaste. Varmaan siinä tulee sitten jonkin verran poliittisiakin painotuseroja.

– On iso kysymys Suomen kehittämisen kannalta, tehdäänkö ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten asumisen siellä, missä he haluavat asua vai yritetäänkö väkisin pitää ihmisiä paikoillaan. On sitten kyse Suomen kehityksestä tai eurooppalaisesta kehityksestä, paikoillaan pysyminen ei ole ollut kovin menestyksellinen strategia.

”Iso laiva kääntynyt tiivistämisen suuntaan.”

Tutkimuksen julkaisutilaisuudessa oli läsnä kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki Loikkanen. Käyttämässään puheenvuorossa hän tiivisti tutkimuksen viestin siten, että on siirryttävä ekstensiivisestä kaupunkialueiden kasvusta intensiiviseen.

Loikkasen mukaan vuosikymmeniä kasvu on keskittynyt reunoille (ekstensiivisyys) eikä sitä ole niinkään tapahtunut sisältäpäin tai kaupunkien keskusta-alueilla. Tällainen politiikka on Loikkasen mielestä älytöntä. Nyt suunta on muuttunut, vaikka tulokset näkyvät hitaasti, koska muun muassa rakennuskanta on pitkäikäistä.

Loikkanen totesi suomalaisen tavan rakentaa pikkukaupunkeihin kerrostalolähiöitä olleen erikoinen siinä mielessä, että keskusta-alueet ovat jääneet kehittämättä. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungin väkimäärä on pysynyt 1960-luvulta aina viime vuosiin saakka liki samana.

Eero Heinäluoma pitää Loikkasen tiivistystä asioiden kulusta hyvänä.

– Näinhän tässä on tosiasiassa tehty jo 60-luvulta lähtien, että erityisesti pääkaupunkiseutua on rakennettu reunoilta koko ajan kauemmaksi kulkien. Viimeinenkin hanke vielä Vanhasen ykköshallituksessa, eli Sipoon osan liittäminen Helsinkiin, lähti tästä reunoille kasvamisesta. Sen jälkeen nyt selvästi ajatus on muuttunut ja halutaan mieluummin ennen kaikkea tiivistää.

– Varmaan Helsinki säteilee isommalle alueelle jatkossakin, mutta kyllä iso laiva on kääntynyt tiivistämisen suuntaan. Kaupunkirakennetta tiivistetään, kaupungit ovat lähellä ja silloin tulee vähemmän tarve tehdä isoa infraa. Siellä on valmiina sitten kaukolämmöt, viemäriverkot ja raideyhteydet, Heinäluoma sanoo.

Syntistä vai ei?

Helsingissä yksi kuuma keskustelunaihe on ollut myös kaupunkitunnelin rakentaminen. Mikä Heinäluoma kanta tunneliin on?

– Minä en sinällänsä osaa pitää autolla ajamista tunnelissa sen syntisempänä kuin maanpäälläkään, hän muotoilee.

Tänään julkaistu tutkimusraportti sisältää 18 suositusta asuntopolitiikan kehittämiseksi. Selvitystyöstä ovat vastanneet FL Janne Antikainen, VTT Seppo Laakso ja TkT Henrik Lönnqvist. Raporttiiin ja sen suosituksiin voi tutustua tästä linkistä.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat