Turva – Hymy

Heinäluoma yllättyi tuoreesta tutkimuksesta: Asuntopolitiikassa ollaan jo oikeilla jäljillä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.)

Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet nopeasti väestömäärän ja keskimääräisen tulotason nousun vuoksi.

Paras keino hillitä hintojen ja vuokrien nousua on lisätä asuntojen tarjontaa. Liian pieni tonttimaavaranto on 2000-luvulla ollut rakentamisen pahimpana pullonkaulana.

Pääkaupunkiseudun yleiskaavat ja liikenneratkaisut kuitenkin mahdollistavat uudenlaisen pitkäjänteisen kaavoituksen sekä tonttivarannon kasvattamisen.

Tulokset käyvät ilmi Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta asuntopolitiikan kehittämiskohteita käsitteleväst tutkimuksesta.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) painottaa Demokraatille, että asunto-ongelmaan tarttuminen on välttämätöntä Suomen kasvulle ja kansalaisten hyvinvoinille.

– Tämä koskee aivan erityisesti pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseudun asunto-ongelma muodostuu koko maan kasvun ja hyvinvoinnin esteeksi. Se oli tutkijoiden vahva viesti, Heinäluoma tiivistää.

Hän toivoo tutkimuksen johtavan vilkkaaseen asuntopoliittiseen keskusteluun. Lausuntokierroksen jälkeen tarkastusvaliokunta tekee asiasta mietinnön eduskunnalle. Tavoite on saada aikaan asuntopolitiikan kehittämisen hanke, joka ylittää hallitus–oppositiorajat.

”Ei muuta kuin kaavoittamaan ja tekemään se raideyhteyksien varaan.”

Heinäluoman mielestä asuntopolitiikan kehityskohteita tarkastelevassa tuoreessa tutkimuksessa on lohduttavaa se, että asuntopolitiikassa ollaan kuitenkin jo oikeilla jäljillä. Heinäluoma sanoo yllättyneensä tästä jonkin verran itsekin.

– Tutkijoiden vahva viesti oli, että tämän vuosikymmenen asuntoratkaisut ovat olleet oikeita. Ne liittyvät erityisesti siihen, että uudistuotantoa tehdään tiivistämällä tekemällä se vahvojen raideyhteyksien varaan. Tässä voi sitten sanoa, että ehkä kaksi viimeistä hallitusta, voivat kuitenkin sitten asuntopolitiikan osalta olla tyytyväisiä valittuun kehityssuuntaan.

– Parempi tietenkin on niin, jos perusajattelu on oikein, että sitä voidaan jatkaa ja vauhdittaa kuin lähteä tekemään kokonaan uutta.

Moitteena tutkimuksessa tuli esiin tonttitarjonnan riittämättömyys.

– Oikea tie kohtuuhintaisten asuntojen mahdollistamiseen on kuitenkin se, että asuntotuotanto on riittävä. Tässä tuli vahvasti se viesti esille, että kaavoitettua tonttimaata ei ole ollut rakentajille riittävästi pääkaupunkiseudulla.

– Onhan tässä pääkaupunkiseudun kunnille vahva viesti, että ei muuta kuin kaavoittamaan ja tekemään se raideyhteyksien varaan. Tähän liittyy sekä Kehärata-hanke, joka onkin ollut menestyksellinen sekä Länsimetron syntyminen. Sitten tulevat uudet pikaratikat, jotka avaavat uusia rakentamisen mahdollisuuksia.

Asumistuen lisääntymisen syynä on työttömyys.

Tutkimus selvitti nimenomaan pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen ja alueen asuntojen korkean hintatason kysymyksiä. Samalla se arvioi myös asumisen tukijärjestelmien ongelmakohtia ja vaikuttavuutta.

Asumistuista on puhuttu paljon. Menot ovat lisääntyneet vauhdilla, runsaasta miljardista kahteen vajaassa 10 vuodessa.

– Tutkijoiden viesti oli tässä vähän yllättävä. He katsoivat, että asumistuen määrän lisäys on suuressa määrin seurausta siitä, että työttömyys on lisääntynyt.

Toisaalta määrän lisäys on myös seurausta siitä, että asumistuessa on nyttemmin myös suojaosa.

Heinäluoman mukaan asumistuen kohdennusta on syytä miettiä uudestaan.

Tutkimuksen mukaan asumistuen katsotaan olevan edelleen tärkeä ja oleellinen tukimuoto, mutta siihen käytettävien varojen täytyy suhteutua asuntomarkkinoiden kokonaisuuteen. Asumistukien kasvua kyetään parhaiten hillitsemään asumistuotantoa vauhdittamalla.

Asumistuki nähdään siis kuitenkin perusteiltaan merkitykselliseksi tukimuodoksi.

– Ehkä tämäkin oli hyvä viesti päättäjille siltä kannalta katsoen, että niinhän se pitää olla, että jos työttömyys lisääntyy, on suojaverkkoja. Asumistuki on yksi tällainen suojaverkko.

– Sitten kannustusmielessä voidaan nähdä, että töihin meneminen on sitä kautta kannustavampaa, ettei asumistukea leikata heti täysimääräisesti pois. Tämäkin oli yllättävän rauhoittava viesti, Heinäluoma sanoo asumistuen suojaosaan viitaten.

”Paikoillaan pysyminen ei ole ollut kovin menestyksellinen strategia.”

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma toteaa tutkimuksen tulosten vastaavan pitkälti sosialidemokraattien ajattelua viime vuosien asuntopoliittisessa keskustelussa.

– Eli painopisteen täytyy olla rakentamisen puolella. Se on se tärkein asia. Toisaalta kaupunkiseutujen vahvistuminen on myönteinen asia ja se on koko maankin menestykselle tärkeää. Se koskee sekä pääkaupunkiseutua että muita seutuja. Eihän tässä nyt Impivaaraan lähtijöitä ollut tässä tutkimuksessa kyllä.

– Varmaan on asenteissakin tapahtunut sellaista muutosta, että kaupunkiasumista ja myös tiivistä asumista arvostetaan tänä päivänä enemmän. Ehkä meistä on tulossa kaupunkilaisia.

Entä miten valiokunnan keskustalaiset jäsenet ovat suhtautuneet tutkimukseen?

– Valiokunnan työ alkaa vasta nyt. Sitten kuullaan laveasti asiantuntijoita ohi tutkijoiden. Tästä tulee varmaan kyllä syksyn mielenkiintoinen haaste. Varmaan siinä tulee sitten jonkin verran poliittisiakin painotuseroja.

– On iso kysymys Suomen kehittämisen kannalta, tehdäänkö ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten asumisen siellä, missä he haluavat asua vai yritetäänkö väkisin pitää ihmisiä paikoillaan. On sitten kyse Suomen kehityksestä tai eurooppalaisesta kehityksestä, paikoillaan pysyminen ei ole ollut kovin menestyksellinen strategia.

”Iso laiva kääntynyt tiivistämisen suuntaan.”

Tutkimuksen julkaisutilaisuudessa oli läsnä kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki Loikkanen. Käyttämässään puheenvuorossa hän tiivisti tutkimuksen viestin siten, että on siirryttävä ekstensiivisestä kaupunkialueiden kasvusta intensiiviseen.

Loikkasen mukaan vuosikymmeniä kasvu on keskittynyt reunoille (ekstensiivisyys) eikä sitä ole niinkään tapahtunut sisältäpäin tai kaupunkien keskusta-alueilla. Tällainen politiikka on Loikkasen mielestä älytöntä. Nyt suunta on muuttunut, vaikka tulokset näkyvät hitaasti, koska muun muassa rakennuskanta on pitkäikäistä.

Loikkanen totesi suomalaisen tavan rakentaa pikkukaupunkeihin kerrostalolähiöitä olleen erikoinen siinä mielessä, että keskusta-alueet ovat jääneet kehittämättä. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungin väkimäärä on pysynyt 1960-luvulta aina viime vuosiin saakka liki samana.

Eero Heinäluoma pitää Loikkasen tiivistystä asioiden kulusta hyvänä.

– Näinhän tässä on tosiasiassa tehty jo 60-luvulta lähtien, että erityisesti pääkaupunkiseutua on rakennettu reunoilta koko ajan kauemmaksi kulkien. Viimeinenkin hanke vielä Vanhasen ykköshallituksessa, eli Sipoon osan liittäminen Helsinkiin, lähti tästä reunoille kasvamisesta. Sen jälkeen nyt selvästi ajatus on muuttunut ja halutaan mieluummin ennen kaikkea tiivistää.

– Varmaan Helsinki säteilee isommalle alueelle jatkossakin, mutta kyllä iso laiva on kääntynyt tiivistämisen suuntaan. Kaupunkirakennetta tiivistetään, kaupungit ovat lähellä ja silloin tulee vähemmän tarve tehdä isoa infraa. Siellä on valmiina sitten kaukolämmöt, viemäriverkot ja raideyhteydet, Heinäluoma sanoo.

Syntistä vai ei?

Helsingissä yksi kuuma keskustelunaihe on ollut myös kaupunkitunnelin rakentaminen. Mikä Heinäluoma kanta tunneliin on?

– Minä en sinällänsä osaa pitää autolla ajamista tunnelissa sen syntisempänä kuin maanpäälläkään, hän muotoilee.

Tänään julkaistu tutkimusraportti sisältää 18 suositusta asuntopolitiikan kehittämiseksi. Selvitystyöstä ovat vastanneet FL Janne Antikainen, VTT Seppo Laakso ja TkT Henrik Lönnqvist. Raporttiiin ja sen suosituksiin voi tutustua tästä linkistä.

”Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava” – STTK listasi keskeiset tavoitteensa perusturvan uudistamiseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Keskeiset lähtökohdat perusturvan uudistamisessa tulisi olla työn ensisijaisuus, syrjäytymisen ehkäisy, järjestelmän selkiyttäminen sekä palveluiden uudistaminen ja merkittävä lisäresursointi, toimihenkilökeskusjärjestö STTK listaa.

Hallitus asetti viime syksynä perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistukseen liittyvän hankkeen, jonka toimikausi jatkuu vuoden 2019 helmikuun loppuun saakka.  STTK korostaa, että työn on oltava keskeinen arvo ja toimeentulon ensisijainen lähde myös tulevaisuudessa.

Työn ensisijaisuus on välttämätöntä.

– Työn ensisijaisuus on välttämätöntä, jotta hyvinvointivaltion rahoitus varmistetaan. Työnteon pitää olla aina kannattavampaa kuin tuella elämisen. Toimeentulo on kuitenkin turvattava myös heille, joilla eri syistä ei ole mahdollista saada sitä riittävällä tavalla työstä, johtaja Katarina Murto sanoo.

Katarina Murto. Kuva: Jari Soini

Järjestö pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa työtä ei riitä kaikille siinä määrin kuin nykyisin ja siten, että työ turvaisi riittävän toimeentulon.

Siksi järjestö korostaakin syrjäytymisen ennaltaehkäisyä, jotta jokainen ihminen voi kokea olevansa osa yhteiskuntaa. STTK kantaa erityistä huolta syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, maahanmuuttajista, pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä.

Syrjäytymisen ehkäisemiseen on etsittävä uusia ratkaisuja eikä yksikään ihminen saa pudota yhteiskunnan ja sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle, järjestö katsoo.

Työn murros on myös haastanut ja haastaa nykyisen perusturvajärjestelmän.

– Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava. Sitä on selkiytettävä, Murto vaatii.

Koulutus ja osaaminen ovat STTK:sta keskeisiä työllistymisen edistämisessä.

– Vaikeasti työllistyvien kohdalla myös muu elämänhallinnan tukeminen sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat tärkeässä roolissa työelämään pääsyn ja osallisuuden vahvistamisessa.

STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.

Ongelmia järjestö näkee puolestaan ennen kaikkea työvoimapalveluiden resursseissa, jotka sen mukaan ovat Suomessa täysin riittämättömät. Ongelma on myös palveluiden hajanaisuus.

– Työllistymistä edistävät palvelut eivät saa toimia sanktiot vaan työllistyminen edellä. Työttömät ja varsinkaan vaikeasti työllistyvät tarvitsevat lisää kannusteita, eivät rangaistuksia. Palveluiden ja velvoitteiden on oltava tasapainossa. Jotta useampi voi työllistyä, palveluita on uudistettava ja resursseja vahvistettava vuosia jatkuneen karsimisen ja leikkausten jälkeen.

Vaikeasti työllistyvien osalta onkin järjestön mielestä harkittava, voiko perusturvajärjestelmää kehittää osallistavan sosiaaliturvan suuntaan. Tällöin väylät työllistymiseen voisivat olla moniportaisia.

– Palkkatyön ensisijaisuuden ohella yleinen aktiivisempi osallistuminen yhteiskuntaan voi olla joillekin keino parempaan työllistymiseen ja syrjäytymisriskin ehkäisyyn. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi on tarkasteltava myös asumiskustannuksia ja asumistukea.

STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.

– Työllisyys ei voi parantua vain palkansaajien työehtoja heikentämällä tai työttömiä rankaisemalla. Yritysten yhteiskuntavastuusta ja rohkeudesta työllistää puhutaan aivan liian vähän. Rekrytointi on nähtävä mahdollisuutena, ei riskinä, Katarina Murto toteaa.

Professori: Valtakunnansyyttäjän potkuja tuskin kumotaan torstaina

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeriön esitys valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen irtisanomisesta on linjassa korkeimman oikeuden (KKO) tuomion kanssa, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää STT:lle. Mäenpään mukaan KKO katsoi joulukuisessa tuomiossaan Nissisen menettelyn heikentäneen luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan.

– Mielestäni tuomiossa oli peruste, jonka mukaan Nissisen rangaistava menettely heikentää luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan. Se on sen verran vakava moite, että sen perusteella ministeriön ehdotuksen voi sanoa olevan linjassa KKO:n arvion kanssa.

KKO tuomitsi Nissisen joulukuussa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon. Korkeimman oikeuden mukaan Nissinen osallistui esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin vuosina 2010–2015. Hankinnat tehtiin yrityksestä, jossa Nissisen veli oli merkittävässä asemassa.

Mäenpään mukaan ministeriön olisi ollut mahdollista päättää toisin Nissisen jatkosta. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt sitä, että olisi katsottu, ettei luottamus syyttäjälaitokseen ole tärkeä, Mäenpää sanoo.

Luottamus on tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta.

– Sanoisin, että tämä olisi aika epätodennäköinen vaihtoehto, koska luottamus on niin tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta, ettei sitä voi harkinnassa jättää ottamatta huomioon.

Mäenpään mukaan valtioneuvosto voi huomenna hylätä ministeriön esityksen. Hän kuitenkin toteaa, että Suomessa on vakiintunut tapa, että ministereiden esitykset hyväksytään.

– Tässä on kysymys myös laillisuusarvioinnista, joten on vaikea nähdä, että valtioneuvostossa voisi tulla toiseen suuntaan jotain niin painavaa laillisuusperustetta, jonka perusteella katsottaisiin, ettei ministeriön esitys ole hyväksyttävä.

Mäenpää pitää tilannetta äärimmäisen poikkeuksellisena.

– Paitsi sen vuoksi, että kyseessä on tietyn alan yli virkamies, mutta myös siksi, että tämä ala sattuu olemaan oikeushallinnon ydinaluetta. Voidaan edellyttää tiukkaa lain noudattamista. Kun näin ei ole tapahtunut, se on äärimmäisen poikkeuksellista.
STT–JECATERINA MANTSINEN

Tuomio oli liikaa – oikeusministeriö esittää valtakunnansyyttäjälle potkuja

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Oikeusministeriö aikoo esittää huomenna torstaina valtioneuvoston istunnossa, että valtioneuvosto irtisanoisi valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen. Ministeriö kertoo asiasta tiedotteessaan.

Esityksen taustalla on Nissisen joulukuussa saama tuomio virkavelvollisuuden rikkomisesta, jonka jälkeen oikeusministeriö käynnisti virkamiesoikeudellisen harkinnan.

Kokonaisharkinnan perusteella oikeusministeriö on päätynyt esittämään irtisanomista, tiedotteessa kerrotaan.

Oikeusministeriö on tehnyt oikeudellisen arvion Nissisen edellytyksistä hoitaa valtakunnansyyttäjän tehtävää korkeimman oikeuden tuomion jälkeen. Ministeriön arvion mukaan kyseisen tuomion jälkeen Nissisellä ei enää näitä edellytyksiä olisi.

Ministeriö kertoo julkaisevansa päätöksen tarkemmat perustelut valtioneuvoston tehtyä ratkaisunsa.

Päätösvalta irtisanomisessa on kuitenkin valtioneuvostolla. Mikäli valtioneuvosto hyväksyy esityksen, tiedottaa oikeusministeriö tarkemmin ratkaisusta ja sen perusteluista valtioneuvoston istunnon jälkeen torstaina.

Demarinuoret: Suomen on tuomittava Turkin aloittama hyökkäys – ”Suomen valtiojohto vaikenee asiasta”

Kuva: Ella Kaverma
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Turkki on aloitti viime lauantaina hyökkäyksen Syyrian puolelle Rojavan kurdialueille.

Maanantaina presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti operaation päättyvän vasta kun sen ”tavoite on saavutettu”.

Sosialidemokraattiset Nuoret vaatii kannanotossaan Suomea tuomitsemaan Turkin aloittaman hyökkäyksen.

Pommituksissa on kuollut ja loukkaantunut jo nyt sotilaiden lisäksi lukuisia siviilejä.

Alueella olevat ja Turkin kohteena olevat kurdit ovat olleet tehokkain toimija ISIS:n vastaisessa koalitiossa. Turkki on ilmoittanut toimivansa Venäjän tuella, ja Yhdysvallat on puolestaan tukenut alueen kurdijoukkoja.

Demarinuorten mukaan Turkin toiminta heikentää paitsi alueen vakautta myös suurvaltojen suhteita ja on omiaan tuomaan lisää kansainvälisiä jännitteitä.

– Suomen on tuomittava Turkin toimet ja vaadittava Turkkia lopettamaan tämä mieletön aggressio ja ihmisoikeuksien polkeminen. Tällainen hyökkäyspolitiikka on ehdottoman tuomittavaa, mutta Suomen valtiojohto vaikenee asiasta, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

”Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää.”

– Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää, ja ulkopoliittinen johto tuntuu hukanneen Suomen linjan kokonaan. Kaiken kukkuraksi ulkoministeri Timo Soini on vierailullaan Turkissa ja tavatessaan presidentti Erdoğanin kehunut Suomen ja Turkin jakavan länsimaiset arvot, hän jatkaa.

– Tämän ohella on todella käsittämätöntä, että Soini vielä puolustaa Suomen asekauppoja konfliktialueille, kuten Lähi-itään. Toisten kärsimyksestä hyötyminen on kuvottavaa toimintaa. Suomen linjana on ollut, että se ei myy aseita sotaa käyviin maihin, ja tätä on alettava jälleen noudattamaan, Näkkäläjärvi vaatii.

Eikö parlamentarismi maistu suomalaisille? – Evan kyselyssä presidentille halutaan nykyistä enemmän valtaa

Kuva: Jemina Rauhansalo

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta.

Jopa 61 prosenttia antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön.

Keskeisiin valtion virkanimityksiin ainakin melko paljon valtaa presidentille antaisi puolestaan 55 prosenttia vastaajista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ainakin melko paljon valtaa haluaisi antaa 82 prosenttia vastaajista.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.