Työmarkkinat
3.5.2019 11:11 ・ Päivitetty: 3.5.2019 11:11
“Helppoja ratkaisuja ei tuleva hallituskaan pöydälleen saa” – liittojohtaja varoittaa yt-neuvotteluvyörystä
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii kuntatalouden äärimmäisen huolestuttaviksi kasvaneisiin rahoitusongelmiin mahdollisimman pikaista ratkaisua. Ne näkyvät hänen mukaansa muun muassa lisääntyneinä yt-neuvotteluina.
– Helppoja ratkaisuja ei tuleva hallituskaan pöydälleen saa, sillä yhteistoimintaneuvotteluja käydään kasvavassa määrin eri puolilla Suomea, hän muistutti Jytyn megaristeilyn avajaisissa.
Hänen mukaansa niitä on koettu kaikenkokoisissa kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja kuntayhtymissä viime vuosina tehtyjen valtionosuusleikkausten seurauksena.
– Myös kolmannen sektorin tukileikkaukset ovat pakottaneet jo muutaman vuoden ajan useat alalla toimivat yhdistystyönantajat yt-neuvottelujen tielle.
Hän mainitsi esimerkkeinä talouskamppailevia kuntia, jotka ovat joutuneet yt-neuvotteluihin alkuvuoden aikana. Niitä ovat muun muassa Rovaniemi, Kouvola, Vaasa, Savonlinna, Kiuruvesi, Kaavi, Joroinen, Jämsä, Lappeenranta ja Taipalsaari. Lisäksi yt-neuvotteluista ovat saaneet osansa Työterveyslaitos, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Karelia ammattikorkeakoulu Joensuussa, Saimaan ammattiopisto Lappeenrannassa, Kymenlaakson sote-palvelujen kuntayhtymä ja Kuopion yliopistollinen sairaala.
“Kunnilta on viety 850 miljoonaa.”
– Nyt on selkeästi nähtävissä, että kuntien rahoituspohja on muuttunut jatkuvasti yhä epävakaammaksi ja talouden sopeuttamistoimet uhkaavat yhä useampaa kuntaa. Huolestuttavinta säästötoimissa on se, että ensimmäisenä säästökohteita haetaan palveluja kuntalaisille tuottavan henkilöstön suunnasta.
Lisää aiheesta
Kuntaliiton mukaan viime vuonna 196 kunnassa tulos painui miinusmerkkiseksi, kun vuonna 2017 miinusmerkkistä tulosta tehtiin 55 kunnassa. Kuntatalouden tila on ollut yhtä huono vuoden 2018 lisäksi vain yhtenä vuonna aikaisemmin viimeisen 20 vuoden aikana.
Pihlajamäki laski, että tänä vuonna 180 kuntaa täyttää 21 kuntaveroprosentin mukaisen kriisikuntakriteeristön raja-arvon. Kuntaveron korotussyinä ovat olleet pääasiassa valtionosuuksien leikkaukset.
– Sipilän hallituksen aikana on kuntien peruspalvelubudjetteja leikattu ja kunnilta viety Kuntaliiton laskelmien mukaan 850 miljoonaa, hän huomautti.
Pihlajamäen mukaan valtionosuuksien vähenemisen lisäksi kuntien ja kuntayhtymien ahdinkoa ovat olleet heikentämässä kilpailukykysopimuksen seurauksena tapahtunut verotulokarttuman pienentyminen. Julkisen sektorin eli kuntien, kirkon ja valtion työntekijöiden lomarahojen leikkaus lohkaisi kuntien verotuloista melkoisen palan.
“Yhtälö on ollut ja on kestämätön.”
– Kun tähän lisätään samaan aikaan menojen kasvu yli kolmella prosentilla, yhtälö on ollut ja on kestämätön. Kuntatalous on mahdollista pelastaa vain lopettamalla valtionosuuksien leikkaaminen. Siinä tulevan hallituksen ohjelmatyölle ensi alkuun konkretiaa.
Jytyn puheenjohtaja totesi, että lakisääteisten tehtävien vähentäminen on toki myös mahdollista, mutta se tarkoittaisi enenevässä määrin kuntien peruspalveluiden heikkenemistä ja lisäisi kuntien välistä eriarvoisuutta.
– Sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen jälkeen tulevalla hallituksella on edessään mammuttihankkeita, joista vähäisin ei ole sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Ja kaatunut sote-uudistuskin olisi pantava uudelleen valmisteluun – sillä sitä jos mitä tarvitaan, Pihlajamäki korosti.
Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenliitto.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.