Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Helsingin kohupeura tuli venytellen aamujäkälilleen

Korkeasaaren Twitterissä 9. tammikuuta 2022 julkistama kuva eilen kiinniotetusta porosta tahi peurasta Korkeasaaren villieläinsairaalassa Helsingissä.

Helsingissä lauantaina kiinni otetun peuraeläimen vointi on tasainen ja ruoka maistuu, kertoo Korkeasaaren villieläinsairaala Twitterissä.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Vielä ei tiedetä, onko se alalajiltaan poro eli tunturipeura vai metsäpeura. Sen sukupuoli on kuitenkin selvinnyt: kyseessä on hirvas eli uros.

Poron tai metsäpeuran vasan vointia on seurattu jännittyneenä sen jälkeen, kun se otettiin kiinni seikkailemasta Helsingin kaduilta ja vietiin nukutettuna hoitoon villieläinsairaalaan. Vasa havaittiin Helsingissä muun muassa Pohjois-Haagassa ja Pasilan poliisiaseman lähettyvillä perjantaina. Joidenkin lähteiden mukaan havaintoja tehtiin eläimestä jo aiemminkin.

Peura on selvinnyt nyt toisesta yöstään hoitopaikassaan. Sen kerrotaan heräilleen rauhallisena ja tulleen venytellen syömään aamujäkälänsä. Eläin kuitenkin vaikutti ontuvan toista etujalkaansa, ja sitä kerrottiin tutkittavan tarkemmin tänään.

Korkeasaari kertoo Twitterissä, että eläin on väsynyt, laiha ja heikossa kunnossa sekä voimakkaasti stressaantunut viime päivien koettelemuksistaan. Kovan stressin aiheuttamat vaikutukset voivat tulla vielä viiveellä, villieläinsairaalasta kerrotaan.

Vasa oli kiinni ottamisen jälkeen nälkiintynyt ja huonokuntoinen. Villieläinsairaalassa se on saanut nesteytystä, kipulääkitystä ja ruokaa. Riski sisäelinvaurioista on yhä olemassa.

Vielä ei voida arvioida sitä, onko se tottunut ihmisiin tai mitkä sen taustat voisivat olla.

- Potilas saa nyt toipua omassa rauhassaan, Villieläinsairaalan hoitajan tarkkaillessa tilannetta, Korkeasaari kertoi eilen.

Dna-näytteen tuloksia odotetaan vielä

Villieläinsairaalaan hoitoon tuotu peura on viime kevään vasa, Korkeasaari kertoo. Normaalisti se eläisi vielä emonsa kanssa. Syytä sen yksin liikkumiseen ei tiedetä, koska eläimen taustat ovat hämärän peitossa.

Peuran alkuperää tutkitaan vielä. Nuoren iän ja heikon kunnon vuoksi alalajin määrittäminen on hankalaa. Peurasta on otettu dna-näytteet, joiden tuloksista alalaji voi tarkentua.

Korkeasaari kertoo, että metsäpeuroja oli aikoinaan lähes koko Suomessa, mutta laji hävisi sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia 1900-luvun alussa. Myöhemmin Venäjän puolelta vaelsi Kainuuseen uusia metsäpeuroja, ja eläintarhoissa syntyneiden metsäpeurojen luontoonpalautus on laajentanut sen elinalaa maassamme.

Nyt metsäpeuroja esiintyy Suomessa kolmessa eri populaatiossa Kainuussa, Suomenselällä ja Ähtärissä. Metsäpeuraa esiintyy vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa, yhteensä noin 4 500 yksilöä.

Porot ovat puolestaan kesytettyjä puolivillejä kotieläimiä, joita on erityisesti Lapissa. Porojen määrä Suomessa on rajattu lailla runsaaseen 200 000 yksilöön, Korkeasaari kertoo.

Villieläinsairaalaan tuodaan vuosittain hoitoon noin 1 500 loukkaantunutta tai orpoa luonnonvaraista eläintä. Alalajistaan riippumatta peura on harvinaisimpia hoitoon tuotuja lajeja villieläinsairaalassa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE