Petteri Orpon (kok.) hallitus linjasi päivää ennen alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestyksen alkamista Suomen puolustusbudjetille kunnianhimoisen kasvutavoitteen.

Hallituksen tavoite on nostaa puolustusbudjetti vuoteen 2029 mennessä vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämän kasvun rahoitustapa on edelleen hämärän peitossa.

Muun muassa ekonomisti Vesa Vihriälä on nostanut esiin ajatuksen puolustusverosta, joka olisi yksi vaihtoehto menojen kattamiseen. Käytännössä puolustusvero tarkoittaisi Vihriälän mukaan eri kanavia pitkin syntyvien verokertymien korvamerkitsemistä puolustusbudjetin kasvattamiseen. Koska lisämenoja katettaisiin veronkorotuksilla, se nostaisi myös Suomen kokonaisveroastetta.

PÄÄMINISTERIPUOLUE kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matias Marttisen mukaan Suomi varmistaa kolmen prosentin investoinnilla sen, että puolustus pysyy ajan tasalla ja vastaa todellisiin uhkiin.

Puolustusvero saa Marttiselta selkeän tyrmäyksen.

– Emme kannata uusia veroja. Suomen puolustusta on vahvistettava, mutta ei verotusta kiristämällä. Ratkaisut on löydettävä talouskasvua vauhdittamalla ja julkisia menoja priorisoimalla – ei kansalaisten verotaakkaa lisäämällä.

SAMOIN kristillisdemokraattien ryhmäpuheenjohtajan Peter Östmanin mukaan KD rahoittaisi puolustusbudjetin paisumista osin siirtyvistä eristä, talouskasvusta ja normaalissa budjettiprosessissa valtion tuloista.

– Mahdollisesti jotakin voi myös EU-rahoituksella kustantaa, Östman sanoo.

Puolustukseen korvamerkittyjen verojen keräämiseen KD suhtautuu Östmanin mukaan varauksellisesti.

OPPOSITIOPUOLUE keskustan ryhmyri Antti Kurvinen katsoo, että turvallisuusympäristön muutos edellyttää hallituksen asettaman kolmen prosentin tavoitteen toteuttamista.

Kurvinen muistuttaa keskustan esittäneen jo ennen hallitusta puolustuksen rahoituksen nostamista seuraavissa kehyksissä.

– Asiasta on kyettävä sopimaan parlamentaarisesti ja ylivaalikautisesti, Kurvinen sanoo.

Hän ei suostu avaamaan, miten keskusta roimat puolustusmenojen lisäykset kustantaisi, vaan siirtää pallon hallitukselle.

– Tarkastelemme asiaa nähtyämme hallituksen esityksen rahoituksesta.

Kurvinen suhtautuu puolustukselle korvamerkittyihin verolisäyksiin varautuneesti. Hän vetoaa Orpon hallituksen jo nyt toteuttamiin veronkorotuksiin.

– Keskituloisen palkansaajan verotus on jo nyt kireimmillään kymmeneen vuoteen.

SUURIMMAN oppositiopuolueen SDP:n ryhmäpuheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan puolustusmenojen nostaminen sopii demareille.

Sen sijaan hallituksen numeeriseen kolmen prosentin tavoitteeseen Tuppurainen ei ota kantaa.

– Turvallisuusympäristön muutos, sotilaallinen liittoutuminen sekä kansallisen puolustuksemme tarpeet edellyttävät puolustusmenojen nostamista. SDP on painottanut, että koska menopaineet kohdistuvat usealle vaalikaudelle, puolustusmenoista ja siitä, miten ne rahoitetaan, tulisi hakea parlamentaarisesti puoluerajat ylittävä näkemys.

Tuppurainen korostaa, että Suomen pitää saada käyttöönsä kaikki tarvittavat puolustukselliset suorituskyvyt. Tavoitteeseen vaaditaan pitkäjänteistä resurssointia.

– Kyse on myös siitä, onko kyse pysyvästä tasokorotuksesta vai missä määrin on kyse tiettyjen, tarpeellisten menopaineiden aikaistamisesta. Lisäresursseja tullaan tarvitsemaan niin toimintaympäristön muutoksen ja Nato-jäsenyyden mukanaan tuomiin tarpeisiin, maavoimien suorituskykyjen kehittämiseen, asevelvollisuusjärjestelmän kehittämiseen kuin myös lisähenkilöstön palkkaamiseen Puolustusvoimiin kasvaneeseen tehtäväkuormaan vastaamiseksi.

NATO-MAIDEN puolustusbudjettitavoitteista sovitaan jäsenten kesken yhteisesti, Tuppurainen muistuttaa. Päätöksen taustalla on liittokunnan puolustussuunnittelu ja uhka-arvio.

SDP on Tuppuraisen mukaan korostanut parlamentaarisia, vaalikaudet ylittäviä ratkaisuja puolustusmenojen korotuspaineisiin.

– Näin voimme varmistaa rahoituksen pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Kyse on miljardiluokan haasteesta, joten varmasti tulemme tarvitsemaan laajaa keinovalikoimaa tarvittavien investointien rahoittamiseksi, Tuppurainen sanoo.

SDP haluaa puhua puolustusmenojen ohella myös arjen turvallisuudesta.

– Ei ole yhteiskunnan kannalta kestävää rahoittaa kasvavia puolustusmenoja leikkaamalla miljardeja ihmisten arjen kannalta keskeisistä hyvinvointivaltion palveluista.

Ajatus puolustusperusteisista veronkorotuksista saa SDP:ltä varovaista vihreää valoa.

– Näihin miljardiluokan tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan laajaa keinovalikoimaa, joten myös erilaiset verotukseen liittyvät ratkaisut on varmasti tarpeen selvittää muiden vaihtoehtojen lisäksi.

– Turvallisuusympäristömme muutos arvioidaan pitkäkestoiseksi, joten myöskään puolustusmenoihimme kohdistuvat paineet eivät ole tilapäisiä. Siksi tarvitsemme pitkäjänteisiä ratkaisuja, Tuppurainen sanoo.

OMAN EDUSKUNTARYHMÄNSÄ muodostava kansanedustaja Timo Vornanen pitää puolustusbudjetin 3-3,5 prosentin bkt-tavoitetta riittävänä valtioturvallisuuden vaatimiin toimenpiteisiin ja hankintoihin. Hän siis kannattaa hallituksen linjausta.

Vornanen olisi valmis rahoittamaan puolustusmenojen nousun karsimalla Suomelle ja suomalaisille toissijaisista menoista.

– Näitä kohteita ovat esimerkiksi kehitysyhteistyön määrärahasta tuntuva karsiminen siksi aikaa, kun tässä taloustilanteessa oman maamme asiat on saatu kuntoon, Vornanen sanoo.

– Lisäksi voi tarkemmin tarkastella maahanmuuttajille maksettavia tukia ja sitä kuka ylipäätään on oikeutettu saamaan Suomen kansalaisuuden, sekä näin pääsee sosiaaliturvan ja yhteiskunnan palveluiden piiriin.

Vornanen etsisi puolustusvaroja myös leikkaamalla merkittävästi Yleisradion rahoitusta.

– Eiköhän näistä saada vuosittain kasaan ainakin miljardi euroa. Näin aluksi.

Puolustusveroa Vornanen pitää huonona ideana.

– En kannata lisäveroja ja suomalaisten himoverottamista. Suomalaiset maksavat jo nyt runsaasti kaikenlaisia veroja, joista huomattava osa valuu ulkomaille aivan muiden kuin suomalaisten käyttöön.

Hän ohjaisi sen sijaan ulkomaille meneviä verorahoja Suomeen ja suomalaisille.

– Me tarvitsemme niitä nyt.

LIIKE NYTIN Harry Harkimo nostaisi hallituksen tavoin puolustusbudjetin tulevina vuosina 3-4 prosenttiin riippuen materiaalihankinnoista.

– Prosentti ei ole se oleellinen, vaan se, että Suomi huolehtii itse tarvittavista resursseista oman maansa ja suomalaisten puolustuksesta ja turvallisuudesta, Harkimo sanoo.

Keinoksi ylitse muiden hän nostaa talouskasvun.

– Ehdottoman tärkeää on saada Suomen talous kasvuun. Olemme pian 20 vuotta muistelleet Nokian menestystä, mutta mitään uutta eikä kasvua ole saatu aikaiseksi. Ja tässä voivat katsoa peiliin sekä maan hallitukset että yritykset ja niiden johto ja omistajat. Vain kasvu taittaa velan ja antaa mahdollisuuden panostuksiin kuten puolustukseen.

Puolustusveron sijaan Harkimo tekisi Suomeen veroremontin yrityksille ja työntekijöille.

– Olen jo viime marraskuussa esitellyt uudistuspaketin, mutta ei tunnu hallitukselle kelpaavan. Pitää uskaltaa ottaa riskiä muuten näivetymme kehitysmaaksi. Yrityksiä pitää kannustaa kasvuun ja ihmisiä tekemään enemmän töitä. Näin yritykset menestyvät ja menestys tuntuu myös työntekijöiden lompakossa.

VIHREÄT tukee ryhmäpuheenjohtajansa Oras Tynkkysen mukaan Suomen turvallisuuden takaamista kaikissa oloissa ja puolustuksen vahvistamista heikentyneessä turvallisuustilanteessa. Tämä edellyttää myös lisärahoitusta.

Puolue ei ole tässä vaiheessa valmis lukitsemaan numeerista bkt-tavoitetta puolustusbudjetille.

– Puolustusmäärärahoja tulee tarkastella tarpeet ja suorituskyky edellä. Tarkkaan lukuun on mahdollista sitoutua sitten, kun riittävät selvitykset ovat käytettävissä ja asiasta on käyty perusteellinen yhteiskunnallinen keskustelu. Olennaista myös on, miten lisämenot on tarkoitus kattaa.

Vihreät katsoo, että suuret puolustusta ja turvallisuutta koskevat asiat kuuluvat parlamentaarisesti päätettäviksi.

– Tämä pätee etenkin tilanteessa, jossa määrärahalisäykset koskisivat pitkälle seuraavaa hallituskautta.

Vihreät ei lisäisi puolustusmenoja heikentämällä kokonaisturvallisuutta ja murentamalla hyvinvointiyhteiskuntaa. Rahoitusta pohtiessaan Tynkkynen mainitsee muun muassa verotuksen ja velanoton.

– On myös turvallisuuskysymys, että koko Suomi ja kaikki suomalaiset pidetään kelkassa.

– Jos rahoja on tarkoitus kohdentaa uudelleen, varoja pitää hakea yritystukien kaltaisista eristä – ei suomalaisten peruspalveluista tai -turvasta. Paketissa pitää tarkastella myös veroratkaisuja. Jos puolustukseen halutaan tehdä suuria lisäsatsauksia, ei velanottoakaan voi sulkea pois keinovalikoimasta.

Puolustukseen tarvitaan Tynkkysen mukaan myös yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, joiden suhteen Suomen pitää olla aktiivinen.

– Eurooppalaisilla yhteishankinnoilla voidaan samoista rahasummista saada enemmän hyötyä. Yhteisvelkaakin kannattaa vakavasti harkita.

Tynkkynen muistuttaa esittäneensä aikaisemmin Ylellä puolustuksen rahoittamista solidaarisuusverolla, jota perittäisiin yhteiskunnan hyväosaisilta.

– Harva innostuu veroista, mutta valtaosa hyvin toimeentulevista varmaankin hyväksyisi veron, jos sen tuotto ohjattaisiin turvallisuuden parantamiseen. Vero tulisi kuitenkin rakentaa niin, ettei se ennestään heikennä pienituloisten taloudellista tilannetta, Tynkkynen sanoo.

PERUSSUOMALAISTEN Jani Mäkelän mukaan puolue on aina suhtautunut myönteisesti Suomen puolustamiseen ja sen rahoittamiseen. Puolue luonnollisesti tukee myös hallituksen kolmen prosentin tavoitetta. Rahoituskeinoista Mäkelä nostaa esiin tulevina vuosina tehtävät leikkaukset.

– Puolustusmenojen lisäys on katsottava osana suurta talouden kokonaisuutta, joka vallitsee yli vaalikausien. Nyt myönnetään hankintavaltuuksia että saadaan kaluston tilauksia sisään – tulevina vuosina yhdessä katsotaan kokonaisuus menosäästöistä, joilla tämä mahdollistetaan julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.

Ajatus veronkorotuksista ei Mäkelää lämmitä, mutta hän olisi valmis pohtimaan verotuksen uutta kohdentamista.

– Veroaste on jo nyt korkea, menot tulisi ensisijaisesti rahoittaa jo valmiiksi kerätyistä veroista. Olen kuitenkin myönteinen ajatukselle jotenkin paremmasta korvamerkinnästä, mihin verot käytetään.

Kun veroaste pysyisi samana vaikka puolustusmenot nousevat, Mäkelän linjaus tarkoittaisi käytännössä leikkauksia jostakin muualta.

VASEMMISTOLIITON ryhmäpuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen korostaa kaikkien muiden tavoin Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ensiarvoista tärkeyttä. Hallituksen prosenttitavoitetta hän ei sen sijaan ole ainakaan suoralta kädeltä hyväksymässä.

– Oleellisempaa kuin lyödä lukkoon jokin tietty prosentti on se, miten rahat käytetään: Puolustusmenojen tulee perustua Suomen puolustuksen tarpeisiin. Esimerkiksi nyt tarvitaan investointeja maavoimien uudistamiseen.

– Olemme sitoutuneet vahvistamaan puolustusmenoja tarveperustaisesti, mutta emme prosenttiperusteisesti.

Pekosen mukaan puolustusmenojen sitominen tiettyyn prosenttiin bkt:stä ei ole järkevää senkään vuoksi, että rahamäärät vaihtelisivat bkt:n muutoksen, ei puolustuksen tarpeiden, perusteella.

SDP:n ja vihreiden tavoin vasemmistoliitto puhuu turvallisuudesta aseellista maanpuolustusta laajempana asiana.

– Puolustusmenojen nosto ei saa tarkoittaa leikkauksia esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin tai luonnonsuojeluun. On tärkeää, että huolehdimme esimerkiksi suomalaisten mielenterveydestä, terveydenhuollosta ja toimeentulosta – uskosta tulevaisuuteen.

Pekonen ei korvamerkitsisi verotuoloja erikseen puolustusbudjetin kasvattamiseen.

– Emme kerää erillisiä veroja myöskään muihin asioihin valtion budjetissa. On parempi, että valtion tuloja ja menoja käsitellään kokonaisuutena, ja kulloinenkin eduskunta päättää, miten yhteisiä varoja käytetään, Pekonen sanoo.

Näin asiaa eduskuntapuolueilta kysyttiin:

1. Kannatatteko puolustusbudjetin nostoa tuolle (3% bkt 2029 mennessä) tasolle?

2. Jos kannatatte, miten sen kustantaisitte?

3. Olisiko muun muassa taloustieteilijä Vesa Vihriälän esittämän puolustusveron käyttöönotto harkitsemisen ja selvittämisen arvoinen ajatus? Kuinka perustelette kantaanne?