– Tälläkään hetkellä TE-toimiston virkailijoilla ei ole aikaa kohdata kasvokkainen työtöntä työnahakijaa, hän muistuttaa.

Periaatteessa Kantala suhtautuu myönteisesti siihen, jos virkailijat pystyisivät kohtaamaan enemmän kasvokkain ihmisiä. Näin voitaisiin katsomaan yhteistoimin eteenpäin.

Nykyisin sähköinen asiointi ja yhteydenpito on lisääntynyt paljon työvoimapalveluissa.

Kantala toteaa, että työtön voi odottaa vähän kauhuissaankin kolmen kuukauden välein tapahtuvista haastatteluista. Painostamiseen ei pidä lähteä.

Kantola, joka ei ole vielä yksityiskohtaisesti ehtinyt perehtyä hallituksen budjettiesitykseen, epäilee, että työvoimapalvelut ostetaan yhä enemmän ulkoa, rekryfirmoilta ja muilta.

Juuri näin 17 miljoonaa lisärahaa haastatteluihin osoittanut hallitus tehneekin: yksityisten palvelutuottajien käyttöä nimittäin lisätään.

Kantolan mukaan yritysten suorittamissa työllistämispiloteissa kohderyhmänä ovat olleet vain vähän aikaa työttömänä olleet. Työllistymistulokset ovat siksi olleet hyviä. Hänestä on epäreilua, että tuloksia verrataan kolmannen sektorin toimintaan, jossa kenttä on paljon haasteellisempi muun muassa pitkäaikaistyöttömien ison osuuden vuoksi.

Jos TE-toimistojen toimintaa ulkoistetaan, se voi Kantolan arvion mukaan auttaa parhaiten niitä, jotka ovat olleet lyhyen aikaa työttöminä.

– Mutta jaksetaanko keskittyä pitkäaikaistyöttömiin? Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin mennyt jo yli 90-luvun laman tason. Miten heille käy sitten, jos välityömarkkinatoiminta huonontuu?, Kantola huolehtii.

– Jos ajatellaan, että työllisyysmäärärahoista leikataan toistasataa miljoonaa, se on meille kolmannen sektorin toimijoille aika kova haaste.

Hallitus päätti myös, että yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien on halutessaan mahdollista päästä ennenaikaisesti eläkkeelle. Kyseessä on Lex Lindström tai Lex Taipale II. Kantolan mielestä tämä on hyvä asia, siitäkin huolimatta, että se voi haiskahtaa kuntavaaleja ennen tapahtuvalta tilastojen siivoamiselta.

Hän kuitenkin muistuttaa, että on paljon yli 60-vuotiaita viisi vuotta työttömänä olleita, jotka yhä hakevat erittäin aktiivisesti töitä.

Heillä voikin olla tunnelma, “että okei, minua ei enää tarvita näissä työllistämistalkoissa ja työllistämisen nostossa”.

– Siellä on myös koulutettua ammattitaitoista väkeä, siinä mielessä esitys on ristiriitainen. Sitten sielllä on myös henkilöitä, joilla ei välttämättä ole edes ammattikoulutusta tai ammattitaito on vanhentunut.

Kantola muistuttaa, että järjestöt ovat olleet hyviä rakentamaan henkilöiden työllisyyspolkuja.

– Pitkäaikaistyöttömien kohdalla vie aikaa, mutta tuloksia tulee.

Päivähoitomaksujen alentamista pienituloisilta hän pitää hyvänä ratkaisuna. Toisaalta esimerkiksi lapsilisistä kuitenkin rokotetaan.

– Työllisyyteen pitäisi panostaa enemmän eikä pidä unohtaa välityömarkkinoita ja pitkäaikaistyöttömiä, Anna-Maria Kantola päättää.