Raportti toteaa koronakriisin talousvaikutusten johtuvan viruksen estämisen rajoituksista ja tartuntojen pelosta.

Hetemäki totesi, että rajoitusten poistamisen täytyy tapahtua turvallisesti, mikä edellyttää vahvaa panostusta testaamiseen ja suojatoimiin. Työryhmän käsitys vastaa Hetemäen mukaan hallituksen strategiaa.

Pysäyttäminen on Hetemäen mukaan sitä helpompaa ja vaatii sitä vähemmän yhteiskuntaa ja talouden toimintaa rajoittavia toimia, mitä nopeammin viruksen leviämisen kiihtymiseen puututaan.

Hän huomautti, että tuntematon seikka on esimerkiksi viruksen kausivaihtelu. Viruksen leviämisen hienosäätö on Hetemäen mukaan mahdotonta. Tartunnat on pidettävä koko ajan kurissa, muuten talouden avaaminen ja pelon vähentäminen eivät onnistu.

– Uusi normaali ei ole se, että virus leviää vaihtelevalla vauhdilla väestössä ja ihmiset joutuvat olemaan koko ajan varuillaan. Uusi normaali on se, että tauti pysyy hyvin kontrollissa siihen asti, kunnes rokote on käytössä, Hetemäki painotti.

Vihriälän työryhmä selvitti koronakriisin taloudellisia vaikutuksia. Arviointiraportti luovutettiin työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtionvarainministeriölle.

Vihriälän työryhmän raportin mukaan hallituksen omaksuma rajoitusten asteittaisen purkamisen linja on hyvä.

”On kuitenkin jossain määrin epäselvää, millaisin kriteerein rajoitusten purkamisen vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Hallituksen linjauksen tausta-aineistoissa esitetyt skenaariot viittaavat siihen, että epidemia voitaisiin tai se jopa kannattaisi päästää joksikin aikaa kiihtyvän leviämisen uralle (R0 >> 1)”, raportissa myös sanotaan. R0 tarkoittaa tartuttavuuslukua.

Heteämäen mukaan tuore raportti kuvaa hyvin julkisen talouden sopetustarpeen kriisin jälkeen. Noin 3–4 prosenttia suhteessa bkt:hen on Hetemäenkin mukaan todennäköisesti oikea kokoluokka.

– Se merkitsee käytännössä erittäin suuria menoleikkauksia tai veronkorotuksia, jotka tulevat olemaan vaikeita.

– Tässä yhteydessä on hyvä todeta se, kun usein viitataan siihen että valtion velan korko on matala, että tämä ei päästä meitä siitä julkisen talouden ahdingosta sen takia, että koko julkisessa taloudessa on paljon varallisuutta, jonka tuotto riippuu koroista. Meidän eläkejärjestelmämme ja sen kestävyys riippuu ratkaisevasti eläkesäästöjen tuotoista. Sen takia tämä matala korko ei ole se ulospääsy julkisen talouden haasteista, ikävä kyllä.

Raportti kuvaa kuitenkin Hetemäen mukaan hyvin tietä ulos todetessaan, että sopeutustarvetta vähentävät rakenteelliset uudistukset. Ne parantasivat työllisyyttä, pidentävät työuria sekä alku- että loppupäästä että tukevat talouden ja yrityssektorin kasvua. Yritystukitoimien lisäksi asetettaisiin työryhmä valmistelemaan toimia, joilla tuetaan kasvuyritysten kehitysedellytyksiä. Hetemäki kannattaa työryhmää.

Hän painotti, että nyt täytyy miettiä uutta kasvua ja sen edellytyksiä eikä pelkästään sitä, miten yrityksiä pidetään pystyssä vaikean ajan yli.

– Kaiken kaikkiaan tämä raportti maalaa hyvin synkän kuvan siitä, mihin olemme taloudessa menossa. Valitettavasti tuo synkkyys on realismia. Mutta raportti ei pelkästään nosta ongelmia pöydälle vaan minusta tarjoaa ne eväät, joilla tästä voidaan selvitä ja myöskin sen kuvan, että näille vaikeille sopeutumistoimille on vaihtoehto.

Vaihtoehto ovat rakenneuudistukset, joista on Hetemäen mukaan päätettävä ja pantava ne toimeen hyvissä. ajoin.

– Vaikeita päätöksiä ei voida jättää huomisen huoleksi.

Hetemäki sanoi, että tässä on myös iso kysymys sukupuolten välisestä oikeudenmukaisuudesta, ettei kriisin seurauksena jätetä hyvin vaikeasti hoidettavaa perintöä tuleville sukupolville.