Hän pitää vääränä linjana korostaa lastentarhanopettajien roolia, kun päiväkodeissa suurin ammattiryhmä ovat lähihoitajat ja lastenhoitajat, joita on 40 prosenttia henkilökunnasta.

Paavola korostaa, että varhaiskasvatuksen suurin ongelma ei suinkaan ole työntekijöiden koulutustaso.

– Se on suuri hoitoryhmien koko. Varhaiskasvatuksen laatu ei parane yliopistokoulutettuja lastentarhanopettajia lisäämällä, vaan huolehtimalla siitä, että henkilöstöä on tarpeeksi lapsiryhmissä koko toiminta-ajan, Superin puheenjohtaja huomauttaa varhaiskasvatuspäivänä, jota vietetään tänään.

– Tämä aika on siis fyysisesti pois lapsilta. Lastenhoitajan työpanos taas tehdään ryhmässä, häntä tarvitsevien lasten luona.

Eduskunta käsittelee parhaillaan varhaiskasvatuslain muutosesityksiä. Paavola pelkää, että lapsiryhmät suurenevat, jos esityksen mukaiset henkilöstörakenteen muutokset toteutuvat. Se taas kuormittaa entisestään lapsia ja henkilöstöä.

– Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että yliopistokoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia ei ole saatavilla. Näitä vakansseja joudutaan täyttämään määräaikaisilla sijaisilla. Tämä puolestaan tulee johtamaan jatkuvaan henkilöstön vaihtumiseen lapsiryhmissä.

Super kaipaa lakiesitykseen uskottavuutta. Liitto esittää, että edes alle 3-vuotiaiden ryhmässä olisi kaksi lastenhoitajaa ja yksi korkeammin koulutettu lastentarhanopettaja.

Paavolan mielestä lastenhoitajien suurempi osuus henkilöstöstä on hyvin perusteltua.

– Pienet lapset kaipaavat auttavia käsiä, empaattista hoitoa, turvallisuuden tunnetta ja läheisyyttä.

Hän muistuttaa lisäksi, että lähihoitaja on ainoa ammattihenkilö, joka voi vastata lasten lääkehoidosta päivän aikana.

– Lasten pitkäaikaissairauksien määrä on kasvussa, Silja Paavola muistuttaa.