Politiikka
13.3.2018 15:53 ・ Päivitetty: 13.3.2018 15:53
Matala palkka ja vaativa työ karkottavat lastentarhanopettajia, lakiuudistus kaavailee opettajien määrän lisäystä – ”Vaikeaa tulee olemaan”
Valmisteilla oleva uusi varhaiskasvatuslaki kasvattaa entisestään painetta saada lisää lastentarhanopettajia alalle ja saada heidät myös pysymään työssä.
Tarkoituksena on, että vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa päiväkodin henkilöstöstä olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Nykyään korkeakoulutettuja pitää olla yksi kolmesta.
Samaan aikaan pelätään nykyistenkin lastentarhanopettajien jättävän alan ja suuntautuvan muihin töihin huonon palkan ja vaativan työn yhdistelmästä.
– Vaikeaa tulee ihan varmasti olemaan, henkilöstö ei tule riittämään. Ja jos on henkilöstöpulaa, niin on jatkuvasti sijaisia ja henkilöstö vaihtuu, jolloin varhaiskasvatuslain tavoitteet eivät toteudu, varoittaa ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa ammattijärjestö Talentiasta.
Sekä ammattijärjestöt että Kuntaliitto pitävät tarpeellisena, että myös alan koulutuspaikkamääriä lisätään pysyvästi. Tällä erää on päätetty tuhannen aloituspaikan lisäyksestä määräajaksi vuosina 2018–21.
– Ja pitää kaikilta osin huolehtia työehdoista, jotta opettajat pysyvät niissä tehtävissä. Tähän kuuluu palkkaus ja työajat, kaikki opettajan työtehtävät pitää pystyä tekemään työajan puitteissa, sanoo työmarkkina-asiamies Timo Mäki OAJ:sta.
Mäki huomauttaa, että alalta on myös eläköitymässä 10–15 vuoden aikana suuri määrä opettajia.
Liikaa lastenhoitajia ja liian vähän opettajia?
Lisää aiheesta
Kuntien näkökulmasta yhtälö on tukala, jos samaan aikaan pitäisi lisätä korkeasti koulutetun henkilöstön määrää ja nostaa palkkoja. Esityksessä palkkakustannukset nousisivat liki 40 miljoonalla, ja tämä perustuu nykyiseen palkkatasoon.
– Valtion pitäisi myös tulla ratkaisemaan tätä, eikä vain jättää kuntien harteille yksin sitä maksamista, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Kuntaliiton mukaan ammattirakenteen muuttaminen 12 vuoden siirtymäajassa on ongelmallinen lähtökohta myös lastenhoitajien määrän näkökulmasta.
– Jos lastenhoitajia ei olekaan siirtynyt vielä tarpeeksi luontaisen poistuman kautta pois, ja kunnissa syntyy tilanne, että siellä on ylimääräisiä lastenhoitajia, niin sitten ollaan vaikeuksissa.
Ammattiryhmien eriyttäminen huolestuttaa.
Talentiaa huolestuttaa esityksessä myös ammattiryhmien eriyttäminen. Uudet ammattikorkeakoulusta alalle valmistuvat toimisivat sosionomin, ei lastentarhanopettajan ammattinimikkeellä. Opettajia pitäisi olla korkeasti koulutetuista vähintään puolet.
– Tähän asti ei ole ollut ongelma, että päiväkodeissa on kahdella eri koulutustaustalla olevia lastentarhanopettajia, Varsa sanoo.
Myös Kuntaliitossa katsotaan, että näin tarkka kiintiöinti on turhaa.
– Ei löydy tutkimusnäyttöä siitä, että sosionomikoulutuksen omaavat pärjäisivät jotenkin heikommin tai että heidän ohjauksessaan ei saavutettaisi varhaiskasvatuksen tavoitteita, Lahtinen sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.