Näin kuitenkin tapahtui tiistai-iltana Ylen A-studiossa, jossa Kontula oli kommentoimassa hoitajien työriitaa ja sen viimeisintä vaihetta.

Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti viime viikolla alkavansa valmistella lakia potilasturvallisuuden takaamiseksi hoitajaliittojen lakkojen aikana. Tehy ja Super ovat antaneet kaikkiaan viisi lakkovaroitusta työriitaa koskevien neuvottelujen vauhdittamiseksi.

Valtakunnansovittelijan toimisto kertoi elokuun lopulla, että Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastoon ja Helsingin kaupungin eteläiseen kotihoitoyksikköön kohdistuvia lakkoja siirretään. Työ- ja elinkeinoministeriö siirsi lakkoja kahdella viikolla valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran pyynnöstä. Siirron myötä neljän vuorokauden mittaiset lakot alkavat aikaisintaan 20. syyskuuta.

POTILASTURVALLISUUSLAKIA puuhattiin jo viime keväänä. Tälläkin kertaa kyse on siitä, että viime kädessä vastaan tulee potilaiden henki ja sen turvaaminen. Vielä viime keväänä kaavaillut lakot eivät kohdistuneet tehohoitoon.

Kriittistä hoitoa turvataan yleensä suojelutyöllä, mutta tällä kertaa sitä ei ole luvassa. Tehyn mukaan lakosta ei aiheudu ongelmaa, vaikka suojelutyötä ei annetakaan.

“Ei kai kukaan oikeasti voi väittää, että meidän suomalainen sairaanhoito kaatuu näin vähäisen hoitajamäärän lailliseen lakkoon”, Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoi Ylelle elokuun lopulla.

Kirvesniemi kutsuu nyt uudelleen kaavailtua potilasturvallisuuslakia blogissaan ”hoitajien pakkotyölaiksi”.

”Tilanne on kehittymässä siihen, että tällä kertaa hallitus joutuu oikeasti pakottamaan hoitajat työhön, mikäli sopimusta ei ennen lakkoja synny.”

Kirvesniemi sanoo, että ”sitä ennen haastemiehet tavoittelevat hoitajia tiedoksiantojen kanssa ja pahimmassa tapauksessa poliisit ohjaavat hoitajia töihin, jos tavoittavat heidät”.

Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen totesi puolestaan Ylen jutussa, että potilaita tulee kuolemaan, jos teho-osasto suljetaan.

HOITAJAT ovat torjuneet kunta-alalle viime keväänä sorvatut sinänsä muhkeat palkankorotukset riittämättöminä. Valmistelussa ovat myös hoitajien joukkoirtisanoutumiset, ellei neuvotteluissa päästä hoitajia tyydyttäviin ratkaisuihin.

Paine on nyt äärimmäisen kova katsoi asiaa miltä kantilta tahansa. Ala on henkilöstökriisissä jo nyt, ja Suomi harmaantuu vauhdilla. Hoitajamitoitus pitäisi tulla voimaan ensi keväänä. Tarvitaan tuhansia uusia hoitajia. Mutta ala ei vedä eikä pidä. Työolot, palkka, johtaminen, kaikki. Kaikki pitäisi saada kuntoon.

Ja tilanne on se, että Anna Kontulakin voisi rajoittaa lakko-oikeutta, rajauksin ja tiukin ehdoin, mutta kuitenkin. Tulee aika monta muuta kansanedustajaa ensin mieleen, joille työtaisteluoikeuden rajoittaminen olisi mieluisempaa.

“Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että silloin kun vastakkain ovat henki ja terveys ja toisaalta työtaisteluoikeus, niin kyllä meillä on oikeudelliset perusteet rajata työtaisteluoikeutta, mutta sitä ennen pitää kaikki kivet olla käännettynä, että miten muuten tämä tilanne pystyttäisiin ratkaisemaan”, Kontula sanoi tiistaina Ylellä.

Tosi on siis kyseessä sataprosenttisen varmasti.

Vasemmistoliiton koko eduskuntaryhmä kokousti eilen. Ryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kertoi tänään Demokraatille, että kokouksessa käytiin tilannetta läpi.

– Sinänsä meillä on keväältä täysin selvä kanta. Silloin onnistuimme tilanteen kääntämään. Nythän tilanne on siinä mielessä muuttunut, että keväällä keskusteltiin siitä, onko suojelutyötä riittävästi. Oli tiedossa, että monessa paikassa suojelutyötä tehtiin enemmän kuin normaalioloissa. Nythän uhka on se, ettei suojelutyötä annettaisi ollenkaan. Kyllä tässä täytyy nyt sitten arvioida, pitääkö kantaa päivittää.

Saramo sanoo henkilökohtaisena kantanaan, että kyseessä ei voi olla mikään ”lakonmurtolaki”.

– Jos laki tulisi, sen pitäisi taata, että ihmiset eivät kuole lakon takia. Kuitenkin pitää olla lakko-oikeus. Lain sisältö ratkaisee sen, voiko sitä kannattaa.

VASTUUMINISTERI on perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.), lääkärismiehiä taustaltaan. Ei käy kateeksi häntäkään, mutta hänen hommiinsa hakeudutaan, ei niihin jouduta.

Kun tiedustelin Lindéniltä taannoin kommentia tehohoitoon kohdistuviin lakkoaikeisiin, ministeri vetosi “herkkään tilanteeseen” eikä sinänsä ymmärrettävästi kommentoinut. Viime viikolla tuli kuitenkin ilmoitus potilasturvallisuuslain valmistelun aloittamisesta.

Vaikea tilanne koettelee myös ammattiyhdistysliikettä. Tehyn Kirvesniemi kritisoi blogissaan ay-liikettä tuen puutteesta.

”Tuen sijaan muutamat ay-liitot ovat jopa kritisoineet hoitajia suojelutyöstä kieltäytymisestä. Kukaan ”kiven heittäjistä” ei älähtänyt, kun joulukuussa 2021 Paperiliitto – miesvaltainen ala – teki saman eli ilmoittivat, että lakonalaiseen kohteeseen ei anneta suojelutyötä. Miesvaltaisen alan työtaistelutoimea ei nähty uhkana lakko-oikeudelle tai kommentoitu kauhistuneena: ”Me emme koskaan vaarantaisi ihmisten henkeä”.”

OLEMME lähellä vedenjakajaa, sentään siitä kaikki lienevät yhtä mieltä. Yleinen mielipide ymmärtää vielä, että hoitajat tarvitsevat ja heille kuuluvat sekä parempi palkka että kohtuullisemmat työolot. Vastuu suhteessa saatuun korvaukseen ei ole tasapainossa. Yleinen mielipide voi muuttua, jos jotakin kamalaa tapahtuu.

Mikään muu ei kriisiä ratkaise kuin raha. Jostakin sitä on tultava tai näemme ihan oikean katastrofin. Emme ehkä vielä mainittujen lakkojen kohdalla mutta myöhemmin. Yhteiskunta joutuu viimeistään nyt takaamaan ihmishenget, kuten sen pitää ja pitäisi tehdä muutenkin, myös hoitoalalla.

Hoitoalan työriidan sovittelu jatkuu tänään valtakunnansovittelijan toimistossa.