– Aion perehtyä tähän ratkaisuun huolellisesti ja sen jälkeen arvioida, tulisiko esitutkinnan aloittamista arvioida uudelleen. Mikäli tästä selvityksestä pystyy päättelemään, että poliisin asiassa tekemä oikeudellinen päättely olisi esimerkiksi ristiriidassa perustuslakivaliokunnan käsityksen kanssa, tulee arvioida tarkasti, mikä merkitys tälle ristiriidalle tulisi mahdollisten virkarikoksien osalta antaa, rikostarkastaja Teemu Jokinen sanoo lehdelle.

Sote-asiat liittyvät muun muassa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen 7.4.2020 antamaan ratkaisuun koskien kanteluasiaa valtiovarainministeriön virkamiesten toiminnasta maakunta- ja sote-uudistuksen eduskuntakäsittelyssä.

Kyse oli muun muassa siitä, oliko valtiovarainministeriö pimittänyt eduskunnalta tietoja sote-menoista. Epäily oli herännyt mediassa julkaistuista ministeriön virkamiesten sähköpostien vaihdosta.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ei halunnut tänään tarkemmin arvioida Demokraatille, pitäisikö valtiovarainministeriön virkamiesten mahdollista virkavastuuta arvioida perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella uudelleen.

Perustuslakivaliokunta nosti lausunnossaan esiin pykälän 118.

Pykälän mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta.

”Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa”, pykässä muun muassa lukee.

Ojanen pitää valiokunnan lausunnon sote-prosessia koskevia moitteita valtiovarainministeriön virkamiehille ja apulaisoikeuskanslerille jo itsessään vakavana huomautuksena.

Mediassa raportoitujen viestien vastaanottajana oli silloinen valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, joka on ollut keskustan ehdokas valtiovarainministeriön tulevaksi kansliapäälliköksi. Nimitysprosessi on viivästynyt muun muassa tiedonsaantioikeutta koskevan selvityksen vuoksi.

Perustuslain pykälä 125 edellyttää valittavalta virkamieheltä ”taitoa, kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa”.

Voiko PeVin lausunto vaikuttaa kansliapäällikön nimistysprosessiin?

– Lausunto pitää huomioida. Samaan aikaan on todettava, että käytettävissä olleesta aineistosta ei ole voitu nimetä yksilöitä. Sylttytehtaisiin ei ole voitu mennä eikä kyseessä tietenkään ole ollut mikään rikosepäilyyn liittyvä esitutkintaprosessi, joten on vaikea arvioida kuka virkamies ja missä määrin on ollut vastuussa teosta ja missä määrin tietynlaisen ohjauksen piirissä. En osaa sitä tuon aineiston perusteella tarkkaan arvioida, Ojanen sanoi tänään Demokraatille.

Jos apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei merkityksellisiä tietoja jätetty toimittamatta eikä tarkoituksena ollut salata eduskunnalta asian ratkaisemisessa tarpeellista tietoa, perustuslakivaliokunnan kanta näyttää asettuvan ristiriitaan apulaisoikeuskanslerin kanssa.

”Perustuslakivaliokunnan mielestä käytettävissä olevasta aineistosta käy kuitenkin ilmi, että valtiovarainministeriön piirissä oli tiedossa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnalle esitetyistä rahoituslaskelmista puuttui tieto kotoutumiskorvausten ja lomituksen osuudesta (arvioitu määrä noin 210 miljoonaa euroa), jolla oli ilmeistä merkitystä maakuntien keskinäisen rahoitusosuuden jakautumisessa sote-uudistuksen yhteydessä”.

Valiokunnan mukaan ”tieto jätettiin sisällyttämättä valtiovarainministeriön virkamiesten valiokunnan pyynnöstä laatimaan 28.2.2019 päivättyyn muistioon. Asian muistioon sisällyttämättä jättämisestä käyty sähköpostikeskustelu valtiovarainministeriön virkamiesten kesken ei valiokunnan mielestä viittaa siihen, että menettelyn tarkoituksena ei olisi ollut jättää eduskunnalle antamatta tietoa kotoutumiskorvausten ja lomituksen osuudesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ei myöskään toimitettu asiassa sen pyytämää kirjallista lisäselvitystä.”

Valtiovarainministeriö puolusti tänään virkamiehiään tiedotteella:

”Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan sen virkamiehet ovat kaikissa tilanteissa pyrkineet parhaansa mukaan huolehtimaan eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumisesta. Valtiovarainministeriö haluaa tuoda esiin sen, että 6.3.2019 järjestetyssä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä oli paikalla kolme valtioneuvoston virkamiestä ja valtiovarainministeriön virkamiehet antoivat suullisesti valiokunnalle kirjallisesta materiaalista puuttuneet tiedot, ml. euromäärät”, tiedotteessa lukee.

Päivi Nerg on tviitannut valtiovarainministeriön tuoreen tiedotteen Twitterissä.

– Elämä on ainaista oppimista. Faktat tässä kerrottu, Nerg kirjoittaa.

Elämä on ainaista oppimista. Faktat tässä kerrottu. https://t.co/KzaBulmb0M

— Päivi Nerg (@PaiviNerg) October 2, 2020