EU-notifikaatiota hallitus ei aio tehdä, kuten tiedossa onkin jo ollut. HS kertoo, että hallitus aikoo myös lisätä esitykseensä lakipykäliä, jotka lisäisivät todennäköisyyttä sille, että uudistuspaketti ei ole ristiriidassa EU:n valtiontukisääntöjen kanssa.

Maakunnille annettaisiin oikeus asettaa maakunnan liikelaitokselle lehden mukaan erityinen palveluvelvoite tuottaa sote-palveluita, jos palveluiden saatavuutta ei voida muuten taata. Pykälällä hallitus pyrkii varmistamaan, että poikkeustapauksissa EU:n kilpailuoikeus ei rajoita valtion mahdollisuutta tarjota sote-palveluita.

HS pohjaa tietonsa hallituksen valmistuneeseen sote-vastineeseen, jonka lehti kertoo nähneensä. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valitiovarainministeriö luovuttivat tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnalle vastineensa perustuslakivaliokunnan lausunnosta.

HS:n tietojen mukaan hallitus ei aio esittää helpotusta menokehykseen. Valtiovarainministeriö ehdottaa puolestaan rahoituslakiin uutta pykälää, jonka avulla rahoitusta voidaan nostaa ”jos riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen muutoin vaarantuisi”.

Uutisessa selviää, että uusi momentti voi mahdollistaa kaikkien 18 maakunnan menokehyksen nostamisen myös pysyvästi, jos rahoitus osoittautuisi riittämättömäksi yleisemminkin. Tällaisessa tapauksessa vastineessa puhutaan “järjestelmäongelmasta”.

Lisäksi vastineessa esitetään HS:n mukaan, että maakunnat voisivat saada harkinnanvaraista lisärahoitusta kriisitilanteessa. Maakunta voi anoa itse lisärahoitusta, tai sitten rahoituksesta vastaava valtioneuvosto voi myöntää sitä omasta aloitteestaan.

Vastineesta ilmenee lisäksi, että soten valinnanvapaus alkaisi vasta 1.1.2022. Alun perin valinnanvapauden piti alkaa jo 1.1.2019, mutta hallitus on joutunut siirtämään sote-keskuspalveluiden aloittamista jo aikaisemmin vuoteen 1.1.2021.

Maakunnilla on HS:n mukaan mahdollisuus anoa valinnanvapauden käynnistymiseen vielä vuoden verran lisäaikaa tai jo aikaisempaa aloittamista. Valtioneuvosto päättää kyseisistä päätöksistä.