Kaiken keskellä Helsingin Sanomien entinen vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen muistuttaa, että luottamus mediaa kohtaan on tärkeä kokonaismaanpuolustusta vahvistava asia.

– Nyt tämä luottamus on rapissut ja se ei ole tietenkään hyvä asia. Toivoisin, että tämä näkökulma kokonaismaanpuolustuksesta olisi kaikilla osapuolilla myös mielessä. Jos joskus joudutaan kriisitilanteeseen, ihmisten luottamus mediaa kohtaan on tärkeä asia, Pentikäinen muistuttaa.

Hän painottaa, ettei kommentoi millään tavalla entisen toimituksen tai seuraajansa tekemisiä.

Ennen Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaksi siirtymistä Pentikäinen teki pitkän ja näyttävän uran median palveluksessa.

Lähinnä hänelle tulee nyt käynnissä olevasta tapauksesta mieleen STT:n dopingjupakka ja sotavuosien tilanne, jossa STT:n toimitusjohtaja ja päätoimittaja Eero A. Berg tuomittiin vankeuteen maanpetoksesta. Syynä oli STT:n uutinen siitä, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta olisi hyväksynyt Neuvostoliiton rauhanehdot.

– Silloin tietysti taajuus oli kovin erilainen, kun ei ollut sosiaalista media, ja elettiin sensuurin aikaa.

Helsingin Sanomien artikkelin tiedot huomioon ottaen Pentikäinen näkee julkisten vallanpitäjien reaktion sitä kohtaan vahvana.

– Hämmästelen, että tästä on syntynyt näin suuri jupakka huomioiden se informaatio, mikä jutussa oli, Pentikäinen sanoo.

Hänen mielestään juttu näytti dramaattisemmalta kuin sen sisältö.

– Ehkä tässä on tarkoitus pelotella sekä vuotajia että mediaa ja lähettää signaali myös ulkomaille. Jutussa ja sen sisältämissä tiedoissa ei sinänsä ollut kamalan paljon uutta, kuten monet tutkijatkin ovat todenneet.

– Toinen kysymys on se, onko viranomaisilla ollut tiedossa, että lehden käytössä olisi raskaampaakin informaatiota. Tätä tietoa minulla ei ole enkä sitä pysty arvioimaan, koska en ole keskustellut kenenkään HS:n toimituksen edustajan kanssa. Se on voinut vaikuttaa viranomaisreaktion vahvuuteen.

Pentikäinen pelkää, että yleinen luottamus medioita kohtaan voi heikentyä – on ehkä heikentynytkin.

– On selvästi havaittavissa ilmiö, että medioita vastaan hyökätään nopeasti ja laajalti, jos siihen on aihetta. Tämä toteutui Yle-tapauksessa (Jääskeläinen/Terrafame/Sipilä–tapaus) ja nyt Helsingin Sanomat saa sitä maistaa. Yksikään media ei ole siltä suojassa, jos aihetta ilmenee.

– Tämä voi aiheuttaa huolta toimituksissa ja luoda myös pelkoa. Se ei ole terve tilanne, jos toimitus joutuu elämään pelossa. Median pitää vastakin nostaa esille asioita, vaikka ne voivat joidenkin kannalta tuntua ikäviltä – tietysti totuuteen pyrkien.

Pentikäinen on kiinnittänyt huomiota siihen, että jotkut kenraalit ovat olleet hämmästyttävän aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja kommentoineet Helsingin Sanomien uutista.

– Ei varmaan ole koskaan nähty mediassa aiemmin näin aktiivisia kenraaleita.

Mistä se johtuu?

– Vaikea sanoa, kyllä siinä voi olla tämä tavoite pelotella sekä vuotajia että mediaa.

Useat korkeassa asemassa Puolustusvoimissa asemassa olevat upseerit ja muun muassa yksi Maanpuolustuskorkeakoulun professori ovat julkisesti ilmoittaneet Twitterissä peruvansa Helsingin Sanomien tilauksen.

Mikael Pentikäinen ei muista omalta mediauraltaan tapausta, jossa poliisit olisivat suorittaneet toimittajan kotona kotietsintää. Nyt tällainen tehtiin eilen Helsingin Sanomien toiselle Viestikoelaitos-jutun kirjoittaneelle toimittajalle.

Pentikäinen oli Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja 2010–2013 ja vuosina 2004–2010 Sanoma Newsin toimitusjohtaja. Ennen Helsingin Sanomia hän toimi STT:n päätoimittajana ja toimitusjohtajana.

– Kyllähän vuotoja tapahtuu, se on ihan selvä. Tällaista maan turvallisuuden kannalta relevanttia materiaalia ei minun päätoimittajan uralla ole missään tiedotusvälineessäni tullut vastaan, Pentikäinen kertoo.

Käytännössä Pentikäisellä ei siis ole tiedossa, että Helsingin Sanomilla olisi ollut hänen aikanaan nyt julkitulleen kaltaista materiaalia hallussa.

– En muista, että tämäntyyppistä Puolustusvoimilta tai turvallisuusviranomaisilta saatua materiaalia olisi ollut.

Helsingin Sanomia kustantava Sanoman hallitus on pyytänyt Helsingin Sanomien vastaavalta päätoimittajalta Kaius Niemeltä selvityksen artikkeliin liittyvästä journalistisesta prosessista. Yhtiön tiedotteen mukaan kyse on ”normaalista käytännöstä” vastaavissa tilanteissa.

– 2004–2013, kun itse olin toimitusjohtajana ja vastaavana päätoimittajana hallitukselta ei tullut muistaakseni yhtään selvityspyyntöä eikä annettu journalismista selvitystä. Keskusteluja toki käytiin. Jos tämä on normaali käytäntö, se on tullut viime vuosina, Mikael Pentikäinen kommentoi.