Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti eilen raportin, jonka mukaan yli puolet koronakriisin varjolla tehdyistä 40 miljardin menolisäyksistä liittyi vuosina 2020-2023 muuhun kuin kriisin hoitamiseen.

Valtion vuotuiset budjetin menot nousivat VTV:n mukaan pysyvästi 3,9 prosenttiyksikköä aiempaa korkeammalle tasolle suhteessa bkt:hen eli jopa 11 miljardia.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi keskiviikkona Sanna Marinin (sd.) hallituksen kärsineen kaudellaan julkiseen talouteen liittyvästä vauhtisokeudesta.

– Kun oli aika riitaisa koalitiohallitus, niin aina, kun joku puolue sai jotakin, niin toista rauhoitettiin antamalla rahaa. Tämä näkyi hyvin selvästi myös tietyillä politiikan sektoreilla.

– Raportissa on tarkasteltu vain valtion budjetin kehitystä vuoteen 2024 asti, mutta ei päätöksiä, jotka budjetin taustalla ovat. Siksi raportissa ja sitä koskevassa uutisoinnissa on ainakin kolme virhettä.

– VTV:n raporttia ja sitä koskevaa uutisointia on oikaistava. Ensinnäkin VTV on lukenut muihin kuin kriisinhoitoon liittyviksi kuluiksi esimerkiksi kuntien ja kulttuurilaitosten tukemisen pandemiassa, rajavartiolaitoksen tukemisen tai ukrainalaisten vastaanottamiseen liittyvät kustannukset Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä energiaan liittyvät investoinnit, jotka laitettiin liikkeelle energiakriisissä.

Koska raportin tarkastelu päättyy vuoteen 2024, VTV on Mäkysen mukaan lukenut pysyviksi myös menoja, jotka ovat määräaikaisia.

MÄKYNEN huomauttaa Demokraatille myöhemmin aamupäivällä, että inflaatio nosti kaikki menoja ja jos menoja ei sen jälkeen nosteta, kyse on leikkauksesta.

– VTV:n tarkastelussa on pelkästään menot, mikä on hyväksyttävä näkökulma, mutta se ei huomioi tuloja lainkaan ja se vääristää vielä tätä keskustelua.

VTV:n raportissa puhutaan siis käytännössä 11 miljardin pysyvistä menolisäyksistä. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kiisti kuitenkin laskelman sanomalla tänään Helsingin Sanomissa, että Marinin hallitus teki pysyviä meno­lisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä eli huomattavasti vähemmän kuin VTV:n raportissa arvioidaan.

Mäkynen puolestaan puhuu ”vähän yli kahden miljardin tasosta”.

– Myös säästöjä ja veronkorotuksia tehtiin, ja netto jää alle kahden miljardin.

Mäkynen ylipäänsä arvioi, että pysyvät menolisäykset olivat harkittuja ja hallitusohjelmaan kirjattuja.

– Ei ole mitään sellaista, että näiden koronapoikkeusten varjolla olisi tehty mitään ylimääräisiä pysyviä menolisäyksiä. Se on virhetulkinta VTV:ltä.

Kiistätkö nykyisten hallituspuolueiden ja silloisten oppositiopuolueiden arvostelun siitä, että Marinin hallitus pidettiin kasassa jakamalla rahaa yli äyräiden?

– Kiistän. Puoliväliriihessä hallituskauden puolivälissä käytiin keskustelu nimenomaan säästöistä ja ruvettiin säästämään, joitakin satoja miljoonia. Toki oppositiopuolueet silloin niitäkin säästöjä vastustivat.

– Silloin tehtiin eläkuputken poistoa ja liikenteeseen leikkauksia. Se oli hallituksen vaikea paikka. On sanottu, että hallitus meinasi kaatua. Hallitusta ei pelastettu lisäyksillä vaan silloin nimenomaan tehtiin säästöjä, eikä loppukaudesta sovittu suurista lisämenoista.

Mäkynen pitää menolisäysten arviointia poliittisena kysymyksenä.

– VTV ei ole käsitellyt päätöksiä, mistä momenttien kasvu johtuu ja kun he eivät ole käsitelleet päätöksiä, heillä on tosi vähän tietoa siitä, miksi muutokset ovat tapahtuneet. Silloin heiltä on rohkeata mennä kertomaan, mikä muutos liittyi kriisiin ja mikä ei tai mikä oli tarkoituksenmukainen ja mikä ei.

KESKIVIIKKONA uutisoitiin myös, että Suomi on joutumassa hyvin todennäköisesti EU:n ”tarkkailuluokalle” eli liiallisen alijäämän menettelyyn.

– Se on lähinnä poliittinen arvovaltatappio kaikille heille, jotka ovat sillä pelotelleet vuosikausia. Käytännössä sillä ei ole juurikaan merkitystä. Se saattaa johtaa jopa pienempään sopeutustarpeeseen Suomelle, Mäkynen sanoo.

– Tämä on poliittinen keppihevonen, jota Suomessa on käytetty vuosikausia ja nyt se on sitten pois pöydältä ja voimme ehkä keskittyä itse talouspolitiikan sisältöön.

”Tarkkailuluokalle” joutuminen ei ole Mäkysen mielestä järin dramaattinen asia. Oleellista on pohtia, kuinka talouskasvua ja työllisyyttä jatkossa tuetaan.