– Kaverikapitalismi ajoi järkevän, perustellun talouspolitiikan ohi. Omien eturyhmien ruhtinaallinen palkitseminen oli oikeistohallitukselle tärkeämpää kuin työllisyyden hoito, kotimaisen kysynnän tukeminen, tulevaisuuden uskon ja luottamuksen vahvistaminen kansalaisten keskuudessa, Eloranta latasi puheessaan.

Eloranta moitti hallitusta siitä, että se on jakanut ”mittavat, tehottomat ja moraalittomat veronalennukset omalle pienelle eturyhmälleen”.

– EU:n tarkkailuluokalle joutuminen ei enää huolettanutkaan hallitusta toisin kuin aikaisemmin sosiaaliturvaa leikatessa. Tällä viikolla valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) myönsi, että Suomi joutuu tarkkailuluokalle, mutta vähätteli sen merkitystä. Eikö nyt olisi syytä perua yhteisöveron alennus ja suurituloisten veroale ja välttää Brysselin nootit?

– Kutsua ei ole kuulunut, mutta jos kuuluu, niin ehdotan, että puhumme todellisista uhkista suomalaisille työntekijöille eli työttömyydestä, työelämän epävarmuudesta ja työmarkkinarikollisuudesta, jossa duunareita riistetään mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.

– Usein riistetty työntekijä on se ulkomailta tullut duunari, joka omalta osaltaan pitää suomalaisen yhteiskunnan pyöriä pyörimässä, mutta jota suomalainen yhteiskunta ei pysty riistolta suojaamaan, eikä aina tunnu edes haluavan suojata. Tässä, jos jossain olisi tapaamisen ja toimenpiteiden paikkaa.

ELORANTA totesi, että työmarkkinarikollisuuden torjuminen on myös yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuuskysymys. Kyse on laajasta rakenteellisesta haasteesta, joka vääristä työmarkkinoita ja rapauttaa luottamusta oikeudenmukaiseen kilpailuun, Eloranta kuvaa.

– Rehellisesti toimivat yritykset kärsivät, kun lainvastaisesti toimivat työnantajat saavat epäreilua kilpailuetua polkemalla työntekijöiden oikeuksia ja kiertämällä työnantajavelvoitteitaan, kuten veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja. Samalla koko yhteiskunta menettää verotuloja, jotka voitaisiin käyttää palveluihin, koulutukseen ja hyvinvoinnin turvaamiseen.

Eloranta vaatii hallitukselta lisää toimia, kuten lainsäädäntömuutoksia, viranomaisten resurssien vahvistamista ja tiedonvaihdon parantamista.

– Esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointi on onnistunut Norjassa, mutta Suomessa nämä esitykset tyrmätään milloin milläkin perusteella. Samoin suhtaudutaan ammattiliittojen kanneoikeuteen.

MYÖS työministeri Matias Marttisen (kok.) kasvu- ja työllisyyspaketti antaa odottaa itseään. Syksyn budjettiriihessä hallitus lupasi valmistella sellaisen lokakuun loppuun mennessä.

– Lokakuu on vaihtunut marraskuuksi ja pian ollaan joulukuun puolella. Näillä työttömyysluvuilla luulisi, että valmistelu olisi todella kiireellistä, mutta näin ei näytä olevan.

Suomen työttömyystilannetta Eloranta kuvaili vakavaksi ja inhimillisesti kammottavaksi. Pitkäaikaistyöttömiä on yli 130 000, nuorisotyöttömyys hipoo sataatuhatta ja kaiken kaikkiaan työttömänä on 300 000 suomalaista, Eloranta kertasi.

– Pääministeripuolue markkinoi itseään toivolla ja toivon tuomiselle kotiin, mutta tosiasiassa pääministeripuolue on tuonut toivottomuuden moneen kotiin ja perheeseen. Siitä kertovat karut työttömyysluvut, karut köyhyysluvut ja karut lapsiperheköyhyysluvut. Toivoa on suotu vain kovatuloisille ja omistajille, valtaosa suomalaisista ei toivoa hallitukselta ole saanut.

Elorannan mukaan pelko ja epävarmuus omasta toimeentulosta ovat myrkkyä kotimaiselle kysynnälle ja kulutukselle. Hän moitti hallitusta siitä, että se vierittää vastuuta kotimaisesta kysynnästä kuluttajien harteille.

– Malkaa ei löydy omasta silmästä, kun kuluttajien luottamuksen romahtaminen tulee kyseeseen.

ELORANNAN mukaan työllisyyspalvelujen siirrosta valtiolta kuntien työllisyysalueiden hoidettavaksi on kantautunut hälyttäviä tietoja eri puolilta Suomea.

– Työttömät eivät pääse palveluihin. Työttömien aktivointiaste on historiallisen alhainen ja heidän osaamisensa rapautuu. Moni kunta ja kaupunki maksaa ennätyksellisiä sakkomaksuja työttömistä. Tälle rahalle olisi parempaakin käyttöä, hän sanoi.

Elorannan mukaan myös hyvinvointialueet on saatava nykyistä paremmin mukaan työttömille tarpeellisten palvelujen tuottamiseen.

Eloranta muistutti SAK:n vaatineen korvamerkittyä lisärahaa työllisyyspalveluihin, jotta työttömät pääsisivät palveluihin ja voisivat kehittää ammattitaitoaan. Myös esimerkiksi palkkatukea tulisi hyödyntää enemmän, koska sen avulla tukea tarvitsevat työnhakijat pääsevät oikeisiin töihin työehtosopimuksen mukaisella palkalla.

– Samaan aikaan eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys, jossa työnhakijoiden velvoitteita ja työttömyysturvan seuraamuksia kiristetään. Suunta on varsinkin tässä työllisyystilanteessa väärä. Kiristysten sijaan SAK toisi työnvälityksen 2020-luvulle.

– Sitä tulisi kehittää yhdistämällä teknologia ja henkilökohtainen tuki: meidän tulisi luopua vanhanaikaisista työhön osoituksista, luottaa työnhakijoiden omaan kykyyn valita itselleen sopivimmat haettavat työmahdollisuudet ja hyödyntää tekoälyä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon parantamisessa.

PUHEESSAAN Eloranta otti kantaa myös syksyn eläkekeskusteluun.

– Eläkevarat on tarkoitettu työeläkkeiden rahoittamiseen. Työmarkkinajärjestöjen tuore eläkesopimus vakauttaa työeläkejärjestelmää monella tapaa ja siten turvaa nykynuorten ja tulevien sukupolvien eläkkeitä. Samalla sopimus tasapainottaa julkista taloutta lähes kahdella miljardilla eurolla.

Eloranta ihmettelee, mistä tuoreet vaatimukset repiä eläkejärjestelmä auki kumpuavat.

– Joitain tahoja taitaa harmittaa, ettei tuore eläkesopimus heikennä eläketurvaa ja eläke-etuuksia. Silti toivon, ettei hätäisillä puheilla lietsota epävarmuutta. Järjestelmä on vakaalla pohjalla eikä uutta uudistusta tarvita seuraavalla hallituskaudella. Tilannetta tarkkaillaan, ja mikäli tilanne vaatii, niin korjauksia tehdään. Nyt tilanne ei vaadi.

Eloranta kertoo, että mahdollisia kehittämistarpeita pohditaan viimeistään vuonna 2035.