21.12.2017 15:22 ・ Päivitetty: 21.12.2017 15:22
HS:n lähdesuojaa vartioi henkilö, jonka nimeä ei kerrota julkisuuteen
Poliisi ei ole toistaiseksi alkanut vielä tutkia aineistoa, jonka se takavarikoi Helsingin Sanomien toimittajan kotoa viime sunnuntaina. Asunnosta takavarikoitiin muun muassa tietokone ja puhelimia sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli julkaissut Puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskevan jutun.
Kotietsintä sai alkunsa, kun Helsingin Sanomien toimittaja oli pyrkinyt tuhoamaan tietokonettaan vasaralla ja joutui soittamaan paikalla palokunnan. Paikalle tuli myös poliisipartio. Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja määräsi välittömällä kiireellisyysperusteella asuntoon erityisen kotietsinnän.
Kotietsinnällä takavarikoidut tavarat laitettiin sinettipusseihin ja vietiin poliisin tiloihin. Tekniset tallennusalustat, kuten tietokoneet ja puhelimet kopioidaan teknisten tutkijoiden toimesta luettavaan muotoon.
Toinen tutkinnanjohtajista, rikostarkastaja Janne Järvinen keskusrikospoliisista kertoo, että seuraavaksi poliisi sopii aineiston läpikäymisestä erikseen määrätyn etsintävaltuutetun kanssa.
Etsintävaltuutettu on käytännössä asianajaja tai julkinen oikeusavustaja. Koska etsintä määrättiin kiireellisenä tutkinnanjohtajan määräyksellä, myös etsintävaltuutetun määräsi poliisi. Etsintävaltuutetun tehtävä on käytännössä huolehtia siitä, että esimerkiksi lähdesuojan alainen tieto ei esitutkinnassa vaarannu.
– Aineistoa tutkitaan yhdessä etsintävaltuutetun kanssa sovittavalla tavalla, Järvinen sanoo.
Poliisi voi nähdä aineiston, mutta ei välttämättä hyödyntää sitä.
Jos etsintävaltuutettu ja poliisin tutkinnanjohtaja ovat erimielisiä siitä, voidaanko aineistoa hyödyntää tutkinnassa vai ei, aineisto sinetöidään ja hyödyntämiskieltokysymys viedään tarvittaessa käräjäoikeuden arvioitavaksi.
– Tutkinnanjohtajan tulee lähtökohtaisesti myös pystyä tutustumaan aineistoon, jotta hän ylipäätään voi muodostaa oman näkökannan siitä, kohdistuuko tiettyyn asiaan tai tietoon esimerkiksi hyödyntämis- tai todistamiskieltoa. Normaalissa kotietsinnässä ja takavarikkotilanteessa poliisi tekee tästä arvion virkavastuulla ilman etsintävaltuutettua, Järvinen sanoo.
Poliisi voi siis mahdollisesti nähdä aineiston, mutta se ei tarkoita sitä, että poliisi voisi sitä hyödyntää. Järvisen mukaan tutkinnanjohtaja voi toisaalta myös luottaa valtuutetun arvioon myös aineistoa näkemättä.
Millä perusteilla etsintävaltuutetun henkilöllisyyttä ei sitten voida kertoa julkisuuteen?
– Sitä ei kerrota tässä vielä. Etsintävaltuutettuhan ei voisi kommentoidakaan tätä asiaa. Hän on puolueeton toimija siinä epäillyn ja esitutkintaviranomaisen välissä, Järvinen sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.