– Olen tottunut siihen, että Suomessa sovitaan asioista. Oli aivan posketon veto hallitukselta lähteä kiristämään näin vakavilla asioilla. Ja en ymmärrä, että lisätään työaikaa, kun työtä ei ole. Meillä ainakin Metallissa on laskettu, että se tarkoittaa vähennystarpeita tehtaisiin, Koivisto sanoo.

JHL:n Tampereen yhteisjärjestön puheenjohtaja ja Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen työsuojeluvaltuutettu Helena Nieminen uumoilee, että jos hallitus olisi tullut neuvottelupöytään toisella tavalla, ei kikyn kalkki olisi niin katkeraa nieltäväksi.

– Tämähän on nyt tosi huono kompromissi huonoista vaihtoehdoista, ja julkinen sektori valitettavasti on vielä maksumiehenä, Nieminen luonnehtii.

Nieminen kuuluu niiden joukkoon, jotka toivovat kilpailukykysopimuksen syntyvän. Hänen mielestään se toisi työrauhan – hetkeksi ainakin. AKT:lainen pääluottamusmies Vili-Petteri Adamsson sen sijaan toivoo sopimuksen mieluummin jäävään syntymättä.

– Kumpikaan ei ole hyvä ratkaisu. Kuitenkin jos ajattelee suurempaa kuvaa pitemmällä aikavälillä, niin se, mitä sieltä on tulossa rangaistuksena, jollei sopimus mene läpi, on ehkä vielä pelottavampaa, kommentoi puolestaan Palvelualojen ammattiliitossa vaikuttava Iida Viljanen.

Liittorajat ylittävää yhteistyötä

Yhteistyö on Koiviston, Niemisen, Adamssonin ja Viljasen seurueen mielestä tärkeää. Poppoo toivoo ainakin ”SAKlaisessa perheessä” liittojen välisen yhteistyön tiivistyvän entisestään. Ruohonjuuritasolla tärkeää yhteistyötä on heidän mielestään tiivistänyt uuden keskusjärjestön valmistelutyö. Sama meno saa jatkua, vaikka keskusjärjestöhanke kaatuikin.

– On tarpeen ymmärtää toisten liittojen ihmisten tilannetta – eri aloilla tarpeet ja haasteet ovat erilaiset. Meidän on hyvä katsoa yhteiskuntaa laaja-alaisesti, Koivisto perustelee.

Iida Viljasen mielestä yhteiskunnallista vuoropuhelua on tärkeää herätellä lisäksi niiden keskuudessa, joita ei politiikka tai ay-asiat ole aiemmin kiinnostanut. Hallituksen kiristyslinjaa voi Viljasen mielestä kiittää siitä, että tämä keskustelu on myös virinnyt.

Kohti tulevaisuutta

SAK:n käynnissä oleva edustajakokous on viimeinen laatuaan. Jatkossa edustajakokous ja järjestön valtuusto korvataan kerran neljässä vuodessa valittavalla ja kaksi kertaa vuodessa kokoontuvalla edustajistolla. Uudistus otettiin hyvin vastaan.

– Elämme niin hektisessä yhteiskunnassa, että meidän täytyy pystyä tekemään päätöksiä nopeammalla aikataululla. Mielestäni muutos on sellainen, että se keventää ja nopeuttaa, Nieminen sanoo.

Edustajakokoukselta pirkanmaalainen nelikko toivoo tulevaisuuteen katsovaa otetta, hyvää vuoropuhelua ja mahdollisuutta verkostoitua eri puolilta Suomea saapuneiden kokousedustajien kanssa.

– Olen niin ylpeä, että saan olla täällä, tässä ay-perheessä! Tämä on niin huippua, SAK:n aluenuorten vetäjä Iida Viljanen hehkuttaa.