Hän muistutti, että isoilla sopimuksilla ay-liike on luonut tulevaisuuden näkymää ja ennustettavuutta niin kansantaloudelle, yrityksille kuin kotitalouksillekin.

Viiden vuoden aikana ovat syntyneet raamisopimus, työurasopimus, työllisyys- ja kasvusopimus, eläkeratkaisu sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko.

– Ja nyt – sanalla sanoen värikkäiden vaiheiden jälkeen – kilpailukykysopimus on viimein näkemässä päivänvalon, Lyly totesi.

Lyly arvosteli pääministeri Matti Vanhasta (kesk.), joka sai Rukan hangilla ajatuksen nostaa suomalaisten eläkeikää vuonna 2009.

“Huonosti harkittu väliintulo” jäädytti Lylyn mielestä eläkejärjestelmän kehittämisen vuosiksi. Eläkeratkaisu näki päivänvalon 2014. SAK:lle uudistuksessa oli tärkeää nuorten eläkelupauksen lunastaminen ja ikääntyvien työntekijöiden aseman parantaminen. Myös työelämän laatuun neuvoteltiin kohennuksia.

Lyly antoi tunnustusta koko palkansaajajärjestökentälle, joka yhteisvoimin torppasi hallituksen kaavailemat pakkolait. Lyly muistutti, että vaikka kilpailukykysopimus on palkansaajille vaikea, on se myös mahdollisuus nostaa Suomi jaloilleen.

– On totta, että työntekijät kantavat kilpailukykysopimuksessa suurimman vastuun. Työajan pidentämisen lisäksi iso osa työnantajamaksuista siirtyy palkansaajien maksettaviksi.

Hän näki kuitenkin, että tämä ratkaisu on parempi kuin hallituksen pakkolait ja muut mahdolliset työelämän heikennykset.

– Kilpailukykysopimuksessa työntekijät ovat nyt vastuunsa kantaneet. Seuraavaksi on yritysten vuoro. Niitä uusia työpaikkoja pitää vihdoinkin alkaa näkyä. On vastuunkannon ja tekojen aika, Lyly vaati.

Hän totesi, ettei voi ymmärtää niitä poliitikkoja, yritys- ja järjestöjohtajia, jotka vähättelevät kilpailukykysopimusta.

– Muistutan, että sopimuksen toimenpiteiden yhteenlaskettu vaikutus on yrityksille neljä kertaa suurempi kuin vaikkapa yhteisöveron laskeminen oli.

Erityisesti Lyly kohdisti sanansa Suomen Yrittäjille. Järjestö ei ole kertaakaan muistaneet mainita, että yritysten sivukuluja alennetaan ennennäkemättömällä tavalla.

– Yritykset ovat osoittaneet osaavansa tehdä tulosta ja jakaa osinkoja. Nyt on näytettävä osaamista myös työpaikkojen luomisessa.

Lyly painotti, että muutosten tuulen myllertäessä ammattiyhdistysliikkeen on pidettävä huolta siitä, että työelämän perusoikeudet ja yhdenvertainen kohtelu turvataan kaikille uudenlaisissakin työmuodoissa oleville palkansaajille.

Hänen mukaansa esimerkiksi työttömyysturva toimii kömpelösti silloin, kun työn tekemisen muodot ja määrät vaihtelevat.

– Työttömyysturvaa on kehitettävä niin, että se nykyistä paremmin tunnistaisi ne riskitilanteet ja tulonmenetykset, joita varten turvaa tarvitaan.

Lyly vähentäisi “työttömän kyttäämistä”.

– Työvoimapoliittisen harkinnan, seurannan ja keppien vähentäminen tekisi etuuksien toimeenpanosta joustavampaa. Työttömyysturvassa on tehtävä mahdolliseksi palkka- ja yrittäjätulojen vakuuttaminen samaan aikaan samassa kassassa. Lisäksi soviteltua päivärahaa on selkeytettävä nykyisestä. Yksinkertaisin selkeyttämisen tapa on luopua työaikaseurannasta, hän esitti.

Lyly piti selvänä, että maailman muutoksessa myös ay-liikkeen rakenteita on uudistettava. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistämiseen tähdännyt hanke joutui keväällä vastatuuleen.

– Tehtyä hyvää valmistelua ei pidä heittää menemään. Sen pohjalta on nyt jatkettava SAK:n uudistamista ja toivottavasti lähitulevaisuudessa myös uuden keskusjärjestön rakentamista. Perusteet ja tarve uudelle järjestölle eivät ole kadonneet, Lauri Lyly painotti.

Lauri Lyly toi esille viimeisessä edustajakokouspuheessaan huolensa pitkäaikaistyöttömyyden kasvunsa. Hän vetosi poliittisiin puolueisiin.

– Niiden on syytä lopettaa keskinäinen nokittelu hallitus–oppositio-rintaman yli. Jokainen ratkaisuehdotus on otettava vastaan riippumatta siitä, kuka esityksiä tekee.