Potilaita ennakoidaan  Mäkijärven mukaan tulevan saman verran kuin koronan ensimmäisen aallon aikana keväällä. Tuolloin Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki, jonka nojalla hoitohenkilökunta voitiin pakottaa perumaan lomansa ja palaamaan töihin.

– Normaalitoimintaa joudutaan ajamaan alas, että saadaan henkilöstöä hoitamaan koronapotilaita. Tulossa on joulu ja vuodenvaihde, johon on myönnetty lomia. Se tulee vaikeuttamaan tilannetta huomattavasti, Mäkijärvi sanoi aamun tiedotustilaisuudessa.

Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkönen pitää valmiuslailla vihjailua täysin käsittämättömänä.

Hän muistuttaa, että monet hoitajat joutuvat tekemään lisätulojen toivossa töitä myös toisille työnantajille, että saisivat elämisensä maksettua.

– Nyt työnantajalla olisi tuhannen taalan paikka pitää kiinni hoitajista ja maksaa heille pikkaisen ekstraa. Mitään neuvotteluja ei ole käynnissä, vaan valmiuslakia odotetaan kieli pitkällä. Se on täysin käsittämätöntä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rp.) totesi eilen, etteivät valmiuslain kriteerit juuri nyt täyty. HUSin Mäkijärven  lausuntojen perusteella tilanne voi muuttua melko nopeasti. Rytkönen kertoo seuranneensa kehitystä tällä viikolla huolestuneena.

Kevään korona-aalto oli Rytkösen mukaan hoitajille koettelemus. Valmiuslakia käytettiin Tehyn mukaan myös väärin.

– Keväästä on jäänyt haavat. Olemme fyysisesti tosi uupuneilta. Tuntuu melkoiselta, että ei edes yritetä neuvotella,  vaan halutaan vain sitä pakkoa.

Valmiuslain avulla hoitohenkilökunta voidaan pakottaa töihin. Muun muassa irtisanoutuminen on kiellettyä eikä ylitöistä voi kieltäytyä.

– Se on oikeusvaltiossa järkyttävä asia. Vain hoitajat on näin tiukasti pakkositoutettu töihin.

Rytkösen mukaan Tehyssä pelätään kevään ja kesän tapahtumien toistumista.

– Valmiuslaki on aivan liian kätevä tapa paikata normaalia resurssipulaa ja myös kätevä rahansäästökeino.