”Hyviä linjauksia, mutta…” – Ihalainen varoittaa nojaamasta liiaksi puuhun ja biopolttoaineisiin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Hallitus julkisti tänään energia- ja ilmastostrategiansa, johon sisältyvillä toimilla on tarkoitus saavuttaa kansallisesti ja EU-tasolla asetetut tavoitteet esimerkiksi päästöjen vähentämisestä ja uusiutuvan energian käytöstä.

Kansanedustaja Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan strategiassa on hyviä linjauksia, mutta vahva nojaaminen puuhun ja biopolttoaineisiin on uskaliasta.

Pohjatyö perustuu Ihalaisen mukaan parlamentaarisen työryhmän tiekarttaan, jonka valmistelussa myös SDP oli viime vaalikaudella mukana.

Kansallisten ja EU-tavoitteiden lisäksi myös Pariisin sopimus on tärkeä merkkipaalu ja historiallinen edistysaskel, jonka puitteissa ilmastonmuutoksen torjuntaa on edistettävä.

– Monet strategian keskeisistä linjauksista ovat hyviä, kuten uusiutuvan energian teknologianeutraali tuotantotuki vuosille 2018–2020, johon osallistuttaisiin kilpailutuksen kautta. Uusiutuvaa energiaa, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa on tässä ajassa yhä tärkeää tukea, ja kilpailutuksella voidaan varmistaa hankkeiden kustannustehokkuus.

– On kuitenkin tärkeää, ettei raskaalla menettelyllä rajata pois pienten toimijoiden mahdollisuutta osallistua kilpailuun. Investointituen jatkaminen on tärkeää, sillä uusiin avauksiin ja innovaatioihin sisältyy usein merkittäviä riskejä, sanoo Ihalainen.

Ihalainen kantaa kuitenkin huolta siitä, kuinka kestävä strategian linjaus puun käytön ja biopolttoaineiden merkittävästä lisäämisestä on tulevaisuuden kannalta.

– On rohkeaa nojata näin vahvasti metsien hyödyntämiseen, kun EU-tason linjaukset suomalaisten metsien hiilinielujen laskentatavasta sekä biomassojen kestävyyskriteereistä ovat vielä avoinna. EU:n parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan esityksen mukaan Suomen metsät sitoisivat hiiltä ilmakehästä huomattavasti vähemmän kuin mitä suomalaisissa laskelmissa on arvioitu, Ihalainen toteaa.

On rohkeaa nojata näin vahvasti metsien hyödyntämiseen.

Strategiassa hakkuurajat nostettaisiin Ihalaisen mukaan lisäksi niin koviksi, että on varauduttava siihen, että tilaa jää myös innovatiivisten korkeamman jalostusarvon puutuotteiden kehittämiseen. Puu ei saisi jäädä vain pääasiassa sellun ja polttoaineen raaka-aineeksi, hän linjaa.

Liikenteessä tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä jopa 50 prosentin päästövähennyksiä vuoden 2005 tasoon verrattuna, ja näihinkin tavoitteisiin pyritään suurelta osin biopolttoaineiden lisäämisellä.

– Pidemmällä aikavälillä vähäpäästöisempien polttoaineiden lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan lisää esimerkiksi sähkö- ja kaasuautoja. Strategiassakin todetaan, että biopolttoaineet eivät ole riittävä toimi päästövähennysten saavuttamiseksi, joten niiden painottaminen myös liikenteessä herättää kysymyksiä.

Strategiassa sähköautojen määrä halutaan nostaa vähintään 250 000:een ja kaasuautojen 50 000:een vuoteen 2030 mennessä.

Ihalainen huomauttaa myös, että ydinvoiman merkitys energiantuotannossa olisi tärkeää huomioida.

– Strategiassa ei ydinvoimasta sanota juuri mitään, mutta se on kuitenkin keskeinen osa suomalaista monipuolista energiapalettia myös tulevaisuudessa ja tärkeimpiä syitä sille, että kotimainen sähköntuotanto on jo tällä hetkellä hyvin vähäpäästöistä.

SPD ohi kristillisdemokraateista Bild-lehden kyselyssä

Kuva: Lehtikuva
SPD:n liittokansleriehdokas Martin Schulz.

Saksan sosiaalidemokraatit ovat ohittaneen Bild-lehden viikottain tehtävässä kyselyssä ensimmäistä kertaa kristillisdemokraatit.

Sunnuntaina julkaistujen tulosten mukaan demareita kannattaa 33 prosenttia ja liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatteja 32 prosenttia vastaajista.

Demareiden kannatus on noussut muutamassa viikossa peräti 12 prosenttiyksikköä. Muutos alkoi sen jälkeen kun Euroopan parlamentin entinen puhemiehen Martin Schulz asettui sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi.

Muiden puolueiden kannatus jää kauas kärkikaksikon taakse. Maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle on kolmantena 12 prosentissa. Kyselyyn haastateltin vajaata 1 900:aa ihmistä.

Saksan parlamenttivaalit pidetään syyskuussa.

AVAINSANAT

Kunnanvaltuutettu Johanna Värmälä: Espoon kotihoidossa on liian vähän työntekijöitä

Kuva: Getty Images

Työntekijöitä tarvitaan enemmän kotihoitoon, vaatii Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd.).
– Kotihoidossa on työntekijöitä liian vähän siitä huolimatta, että valtuuston enemmistön päätöksellä vanhuspalveluihin saatiin määrärahaa ja sosiaali- ja terveyslautakunta päätti määrärahojen kohdentamisesta. Iso osa saadusta 400 000 eurosta käytetään kotihoitoon, kertoo Värmälä.

Kotihoidon päälliköltä saadun tiedon mukaan kyseisellä rahalla saadaan kotihoitoon 12 uutta työpaikkaa.
– Se auttaa vähän, mutta yhdellä kotihoidon työntekijällä on jo nyt vastuullaan liian paljon asiakkaita. Iltavuorossa olevalla työntekijällä saattaa olla jopa 15-20 asiakasta. Kyseinen kohtuuton asiakasmäärä kertoo siitä, että työntekijämäärää pitäisi lisätä merkittävästi, Värmälä toteaa.

Värmälän mielestä tarvitaan myös valtakunnallisia toimenpiteitä, koska valtakunnalliset linjaukset kotihoidon painottamisesta ovat johtamassa katastrofiin.
– Kotihoidon asiakkaaksi tulevien ja kotihoidossa olevien kunto on jo nyt aikaisempaa heikompi. Jos linjauksia ei muuteta, on myönnettävä valtakunnallisesti, että kotihoidon halutaan olevan hoiva-asumista korvaavaa toimintaa. Se ei ole kuitenkaan kotihoidon tarkoitus. Kotihoidon roolia pitäisikin kirkastaa, jotta siitä saadaan tarkoituksenmukainen hoitomuoto kyseisissä palveluissa oleville asiakkaille. On myös lisättävä hoiva-asumispaikkoja, jotta niihin pääsee asianmukaisesti, sanoo Värmälä.

Värmälä harmittelee, että Espoon valtuuston enemmistön päätöksellä saatu summa oli niin pieni, että esimerkiksi hoiva-asumiseen ei saatu lisää rahaa.

”USA ensin -asenne näkyy valmistelussa” – Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) varoittaa sotesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pelkää sote-uudistuksen näivettävän maaseutua. Anttilan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason lähipalvelut pitäisi näivettämisen estämiseksi määritellä laissa.

– Lähipalvelut on määriteltävä niin, että ihmiset todella pääsevät hoitoon ja saavat tarvitsemansa sote:n perustason palvelut omissa kunnissaan lähipalveluina, Anttila sanoo.

Ilman lähipalvelujen tarkkaa määrittelyä vaarantuvat Anttilan mukaan hallituksen lupaukset paremmasta lääkäriin ja hoitoon pääsystä.

– Siksi vaadin hallitusta kirjaamaan sote-lakeihin lähipalvelut määrittelevät pykälät, jotka turvaavat sote-peruspalvelut lähipalveluina kotikunnissa. Laki on paras keino velvoittaa maakunnat lähipalvelujen turvaamiseen.

Hän on huolissaan, että sote-palveluja karsitaan alueilta, joissa ne on onnistuttu kehittämään esimerkillisen toimiviksi ja tehokkaiksi. Anttilan mukaan vaatimuksena on kuultu palvelutason laskeminen maakunnan heikoimman seutukunnan tasolle.

Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

– Sote-palvelujen maakuntatason valmistelusta kuuluu palvelujen keskittämisen uhkakuvia. Maakuntakeskuksilla on suurta innokkuutta keskittää palveluja enenevästi maakuntakeskukseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä on maakunnalla ja se päättää mihin palvelut sijoitetaan. USA:n presidentinvaaleista tuttu asenne USA ensin, on siirtynyt Suomeenkin ja näkyy voimistuvasti maakuntatason sote-valmistelussa.

Anttila nostaa varoittavaksi esimerkiksi Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän, joka on ajanut terveydenhuollon palvelut Lopelta ja Hausjärveltä Riihimäelle.

– Lähes 9000 asukkaan suuruisissa kunnissa ei ole omaa terveysasemaa. Jos tämä kunnan väestöpohja otetaan Hämeessä sote-kuntatason palvelujen perustaksi, loppuvat nykyiset terveysasemat kaikista muista maaseutukunnista paitsi Hattulasta ja Janakkalasta.

– Sote-uudistuksen suurin uhka on maakunnan maaseutumaisten seutujen joutuminen suureen näivettymiskierteeseen, jos emme kykene nyt estämään tätä palvelujen keskittämiskehitystä maakuntakeskuksiin. Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

”Elämä on ihanaa” – Timo Soini herkistyi jalkapallosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini tunnetaan englantilaisen jalkapallojoukkue Millwallin vannoutuneena kannattajana. Soini ilmaisee blogissaan kiitollisuuttaan joukkueensa menestyksestä.

– Elämä on ihanaa. Kannattaa tavoitella mahdotonta. Se voi toteutua, Soini hehkuttaa Millwallin voitettua viime vuoden liigamestarin Leicesterin FA- cupissa viime hetken maalilla 1-0.

– Huusin kotikatsomossa niin lujaa huivi kaulassa, että mustaa kylkeä poltti. Mitäs siitä. KÄRSIMYS kirkastaa sielun. Kim, Mike, Tom, Martin, Chris. Malja Millwallille Lontoossa. No one likes us. We don’t care!

Keskustelua aiheesta

Long Play: Ministeri Rehula lämpeni translaille – ”Ei kuulu perussuomalaisten ohjelmiin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on muuttanut kantaansa translain muutokseen. Rehula kertoo Long Playn haastattelussa, että hän olisi nyt valmis esittelemään eduskunnalle uuden translain, joka parantaisi transihmisten asemaa.

Asia ei kuitenkaan etene, sillä perussuomalaiset vastustavat.

Euroopan neuvosto ja ihmisoikeusjärjestöt ovat moittineet Suomen lainsäädäntöä. Sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä vaaditaan psykiatrista diagnoosia ja todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä.

Uusi translaki oli valmiina jo viime hallituskaudella, mutta silloinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) taipui silloisen sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) vastustukseen.

Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja.

Rehula kertoo Long Playlle muuttaneensa kantaansa sen jälkeen kun on tavannut ihmisiä, joita translaki koskettaa.

– On kyse ihmisarvosta. Tämä on myös keskustan puoluekokouksen virallinen linja, Rehula sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten Rehula vaati Räsäsen ja kahden muun kansanedustajan kanssa, että juridisen sukupuolen korjaaminen pitää kieltää, jos ihminen on alle 30-vuotias tai alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja.

Suomessa aikuisten transsukupuolisuusdiagnooseja tekee viisi psykiatria. Long Play tavoitti heistä neljä. Kaikki katsovat, että translakia pitäisi muuttaa.

Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra sanoo Long Playlle, ettei uudistus kuulu perussuomalaisten ohjelmiin. Perussuomalaisten mielessä politiikassa on tärkeämpiäkin asioita hoidettavana.

– Vähemmistöjen oikeudet eivät ole irrelevantteja, mutta asioissa on syytä priorisoida. Transihmisiä on tutkimusten mukaan hyvin vähän, Purra perustelee.