Hän avaa Demokraatille SDP:n laatimaa elinkeinopakettia, jolla pyritään pitkän, yli vaalikauden mittaiseen kasvun hakemiseen. Paketti sisältyy liitteenä SDP:n vaihtoehtobudjettiin 2017.

Suomessa on tietyllä teollisuuden aloilla orastavan kasvun merkkejä, vaikkakin reilun prosentin kasvuennusteet ovat vielä vaatimattomia.

– Viennin heikko veto on erityisongelma. Korkean teknologian osuus viennissä on pudonnut 10 vuodessa 18 prosentista seitsemään, Ihalainen murehtii.

– Tarvitaan rytminvaihdos, katseen nostaminen varpaista tulevaisuuteen ja pidemmän aikavälin kasvun tavoittamiseen. Puoliväliriihi tarjoasi hallitukselle nyhräämispolitiikan sijasta uudelleenarvioinnin paikan, Ihalainen haastaa.

– Viisas valtio satsaisi myös koulutukseen.

Ihalainen painottaa, miten Ruotsissa on pantu lisää paukkuja tulevaisuusinvestointeihin.

Ihalaisen mukaan SDP:ssä nähdään elinkeinopolitiikan uudistamisen ja valtion omistamisen uudistamisen liitto tärkeänä.

– Pitäisi pitää huolta siitä, että meillä on vahvaa valtionomistajuutta, ja omistajuuden rakennetta voi uudistaa. Kun budjettirahat ovat vähissä, omistajapolitiikallakin voidaan tehdä paljon.

Ihalainen toteaa, että vaikka Lipposen (sd.) hallituksia on moitittu valtion omaisuuden myynnistä, rahaa käytettiin tulevaisuusinvestointeihin ja t&k:hon.

Ihalainen ehdottaakin hallitukselle omissa nimissään, että puoliväliarviossa valtion omaisuuden myynnin voisi yhdistää t&k:n ja koulutuksen leikkauksien osittaiseen perumiseen. Myynnistä saatava raha käytettäisiin pitkän aikavälin investointeihin.

SDP:n vaihtoehtobudjettiin sisältyvä elinkeinopaketti nivoo yhteen useiden ministeriöiden, Tekesin, Team Finlandin ja Sitran hankkeet 120 miljoonan euron kokonaisuudeksi. Paketin kohteet ovat seuraavat:

• Uusiutuvan teollisuuden edistäminen: 20 miljoonaa euroa

• Sähköisen liikenteen strategia: 12 miljoonaa euroa

• Kiertotalouden ja jakamistalouden edistäminen: 20 miljoonaa euroa

• Viennin veturit ja pk-yritysten jalustayhtiö: 20 miljoonaa euroa

• Arktiset mahdollisuudet – Pohjoinen Silkkitie: 15 miljoonaa euroa

• Brand Finland: markkinoinnin ja kaupallistamisen vahvistaminen: 13 miljoonaa euroa

• Palveluiden arvonlisän ohjelma: 20 miljoonaa euroa

Ihalainen muistuttaa uudestaan ja uudestaan tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoituksen vähentämisen tuhoisuudesta. Hän toteaa nyrkkisääntönä, että euro julkista investointia poikisi 2 euroa yksityisen sektorin investointeja.

Yrityksillä on Ihalaisen mielestä myös peiliin katsomisen paikka. T&k -panoksista enää reilut 10 prosenttia kohdistuu uusiin tuotannonaloihin tai globaaleihin innovaatioihin. Puolet käytetään pelkästään olemassa olevien tuotteiden paranteluun.

– Onko jämähdetty vanhan rakenteen kehittämiseen? Tämä on huolestuttava suhdeluku, Ihalainen pohtii.

Hän painottaa myös yritystukien perkaamisen tärkeyttä. Niille olisi luotava uusi, kasvua tukeva kriteeristö.

Uusiutuvan teollisuuden edistäminen kätkee SDP:n elinkeinopaketissa sisälleen väliaikaisen 20 miljoonan euron lisäyksen energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautukseen. Energiaveron palautuksen ehdoksi asetettaisiin kuitenkin yrityksen sitova strategia energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Tämän toteutumista valvottaisiin.

– Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei pidä tärvellä. Meillä on etäisyyksien takia kuljetuskustannuksissa noin 10 prosentin takamatka suhteessa Euroopassa oleviin yrityksiin. Perusteoliisuutta ja sen vientiä tarvitaan tulevaisuudessakin, Ihalainen perustelee.

Elinkeinopaketin sähköisen liikenteen strategiaan kuuluu aurinkoenergian edistäminen, autojen romutuspalkkion palauttaminen sekä täyssähköautojen hankinnan tukeminen. Ihalaisen mukaan Sipilän hallitus on laiminlyönyt aurinkoenergian ja sähköisen liikenteen kehittämisen.

– Emme saisi bioltalouden nosteessa unohtaa, että ne ovat isoja maailman trendejä.

Kiertotalouden kehittäminen on Ihalaisen lempilapsi. Maailmanlaajuisesti kyse on 1 500 miljardin markkinoista. Suomessa kiertotalous voisi kasvattaa kansantuotetta jopa 2,5 miljardilla eurolla ja tuoda parhaimmillaan 75 000 työpaikkaa 15 vuodessa.

Erilaiset jätevesien puhdistukseen, ympäristön hoitoon ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät innovaatiot voivat olla tulevaisuudessa iso bisnes.

– Meillä on Sitran tukemana valmisteltu aivan uniikki kiertotalouden toimintaohjelma. Se pitäisi ehdottomasti nostaa uudeksi hallituksen kärkihankkeeksi. Ainakin se on demareitten politiikan iso kärkihanke.

SDP panostaisi myös pk-yritysten viennin parantamiseen yhteisin kumppanuuksin isojen yritysten kanssa, sekä perustamalla vientiä tukevan jalustayhtiön. Muissa Pohjoismaissa pk-yritysten vienti on paljon Suomea vahvempaa.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa pk-yritysten osuus Suomen viennistä 15 prosentista 30 prosenttiin. Ruotsissa ja Tanskassa vastaavat luvut ovat 25 prosenttia ja 35 prosenttia.

SDP satsaisi myös arktisen alueen liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiin.

Markkinoinnista on jo pitkään puhuttu suomalaisen viennin heikkona lenkkinä. Suomalaiset yritykset käyttävät markkinointiin vain 3-4 prosenttia liikevaihdostaan. Muissa pohjoismaissa luku on kaksinkertainen.

SDP satsaisi markkinointiin, kaupallistamiseen ja palveluviennin kehittämiseen yhteensä 33 miljoonaa euroa. Ihalainen tarjoaa jo toista kärkihanketta hallitukselle.

– Palvelujalojen strategia sekä kasvun ja työlliyyden ohjelma matkailu mukaan lukien puuttuu kiertotalouden tapaan hallituksen kärkihankkeista.

– Jos emme saa aikaan kasvun lähteitä ja vientiä liikkeelle, keskustelemme täällä vuosi toisensa jälkeen palkkojen alentamisesta, hintakilpailukyvystä ja yleissitovuudesta, Ihalainen varoittaa ja vaatii hallituksen puoliväliriiheen kunnollista investointiohjelmaa.

– En tiedä, onko hallituksella eväitä tällaiseen. En ole nähnyt vielä mitään valmista, johon voisi ottaa kantaa. Sen sijaan, että hallitus miettisi lisäleikkauksia, pitäisi suuntautua uudistuksiin, jotka välttäisivät lisäleikkausten paineet. Katsottaisiin tulevaisuuteen.

Ihalainen toteaa SDP:n 120 miljoonan elinkeinopaketista, että uskottavuussyistä miljardikaupalla ei voi lähteä liikkeelle. Hän uskoo, että julkinen raha voisi tuoda mukanaan myös yksityistä rahaa. Myös eläkeyhtiöt voivat olla kiinnostuneita pidemmän aikavälin hankkeista.

– Monet rahoittajat etsivät hyviä ja turvallisia kohteita. Kiinalaisten tulo Suomeen ei ole sattumaa. He haluavat tulla raaka-ainetten lähteelle ja maahan, jossa on paljon osaamista. Samaan hengenvetoon pitää sanoa, että valtio-omistajalla ei saa olla kaikki kaupan. Tarvitaan kansallista omistajuutta ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa.

Suomeen tarvitaan pääomaa nimenomaan tuotannollisia investointeja varten. Ihalaisen mukaan Suomessa osataan hyödyntää aivan liian heikosti esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahastoa ESIRiä. Tässä myös komissaari Jyrki Katainen on pyrkinyt herättelemään suomalaisia aktiivisuuteen.

USA:n kauppapolitiikka Donald Trumpin aikakaudella on vielä iso arvoitus. Se on varmaa, että kaupankäynnin esteiden pystyttäminen ei ole maamme kannalta hyvä asia. Lauri Ihalainen muistuttaa, että Suomi on ollut globalisaation voittajamaita.

Kiertotaloudessa ja sen konseptien kehittämisessä Suomella on Ihalaisen mukaan mahdollisuus nousta Euroopan kärkeen. Ihalaisen mukaan kunnissa ja yrityksissä on jo nyt tällä saralla paljon hyvää toimintaa.

– On oivallettu, että kyseessä on isot globaalit markkinat. Jokaisella firmalla pitäisi olla oma kiertotalouden strategia tai ohjelma ja kunnissa voisi miettiä, mikä niiden osuus kiertotalouden eteen on. Toivoisin, että demarit olisivat erittäin aloitteellisia kierto- ja jakamistalouden teemoissa, joissa demareilla onkin jo hyvä maine.

Ihalainen summaa tärkeimmäksi kasvun edellytykseksi tuottavuuden nostamisen, toisena tulee työpanoksen ja osaamisen taso ja, kolmantena investoinnit.

– Tuottavuuden nostaminen on tärkeintä, mutta sitä ei pidä ymmärtää ihmisten pihalle heittämisen politiikkana. Hyvä tuottavuus on hyvää johtamista, uuden teknologian fiksua soveltamista ja osaamiseen panostamista. Etlan (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) mukaan tuottavuuden tärkeimmät ajurit ovat työyhteisön sisällä.

Tuottavuuden nostamisen pitäisi olla Ihalaisen mielestä keskeinen kysymys myös paikallisessa sopimisessa.

– Työhyvinvointi ja tuottavuus eivät ole vastakkaisia, vaan ne voisivat tukea toisiaan.  Olisi tosi tärkeätä, että saataisiin tällainen liike aikaan suomalaisille työpaikoille.