– Epäreiluus ei vetele. Sen osoitti kansalaisaloite niin sanotun aktiivimallin kaatamiseksi, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kirjoittaa Keskisuomalaisen kolumnissaan.

Hän toteaa, että talouskasvu, vilkastuva vienti ja piristyvät investoinnit luovat nyt myönteisiä odotuksia.

– Työttömyys on edelleen vakavin suomalaisen eriarvoisuuden lähde. Juuri nyt talouskasvun orastaessa pitää rakentaa tehokkaasti koulutus- ja työpolkuja niille, jotka muutoin putoavat kyydistä.

Erityistä huolta on Ihalaisen mukaan syytä kantaa nuorista ja ehjien elämänpolkujen rakentamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen.

– Poliittisissa ratkaisuissa on estettävä eriarvoisuuden kasvu, joka yhdessä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen kanssa syö talouskasvua ja tuottavuuden nostamista.

– Huoleni on, että tällä menolla hyvinvointiyhteiskunta hivutetaan markkinayhteiskunnaksi ja kadotetaan tasa-arvolle ja oikeudenmukaisuudelle rakentuva arvopohja.

Tulevan kevään hallituksen vaalikauden viimeiseen kehysriiheen pitäisi Ihalaisen mukaan valmistella konkreettisia uusia päätöksiä työllisyystoimista, jotta varmistetaan myönteinen kasvu ja työllisyyskehitys.

Hän tarjoaa hallitukselle seisemän ideaa käytettäväksi.

Ykkösenä Ihalaisen listalla on Polku tulevaisuuteen -toimenpideohjelman laatiminen. Se auttaisi koulutus-, kuntoutus- ja työllisyystoimilla niitä noin 69 000 nuorta, joilta puuttuu eri syistä koulutus ja työpaikka.

– Toinen toimi on aktiivisen työvoimapolitiikan rahoituksen nostaminen lähemmäksi muiden Pohjoismaiden tasoa. Tehdään tiikerinloikka mm. korottamalla työnantajien palkkatukirahoitusta, joka on nyt esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa kolme kertaa suurempi kuin meillä.

– Kolmas kiireellinen hoidettava on kolmannen sektorin toimijoiden tukeminen. Niiltä on poistettava 3 000 henkilön palkkatukityöllistämisen katto, mikä mahdollistaa vaikeimmin työllistettävien tehokkaamman auttamisen.

Neljänneksi työttömien aktivointi vaatii Ihalaisen mukaan uusia mutta myönteisiä toimia.

– Työttömyyden kuluihin vuosittain menevistä 6 miljardista eurosta on lohkaistava osa aktiivitoimien rahoittamiseen. Nyt kannattaisi tarttua esimerkiksi työllistämissetelin käyttöön. Sen arvo on noin 700 euroa ja kesto kolmisen kuukautta. Työnantaja saa tuon verran alennusta työvoimakuluihinsa ja työntekijä hänelle kuuluvan palkan.

Viides ja pidempää kolmikantavalmistelua vaativa idea on Ihalaisen listalla muutosturvamallimme ja uniikin lomautusjärjestelmämme samanaikainen kehittäminen. Lomautusaikaa pitää voida käyttää nykyistä suunnitelmallisemmin työntekijöiden koulutukseen.

– Koska osaavasta työvoimasta kilpaillaan lähivuosina entistä enemmän, yritysten tulee itse nostaa irtisanomiskynnystään ja tarvittaessa käyttää lomautusmahdollisuutta.

– Kuudes kannustava esitykseni vuodelle 2018 liittyy maksuttoman oppivelvollisuuden pidentämiseen. Kun se laajennettaisiin koskemaan koko toista astetta, se ehkäisisi nuorten syrjäytymistä, parantaisi työllistymistä ja pidentäisi työuria.

– Seitsemäs askel kohti eriarvoisuuden kaventamista ja työttömyyden ehkäisyä on aikuiskoulutuksen, erityisesti ammatillisen aikuiskoulutuksen, reformi. Työn syvä murros edellyttää, että koulutuksen keinoin voidaan siirtyä työstä ja ammatista toiseen. Koulutus on parasta työsuhdeturvaa.

– Hallituksen tulisikin käynnistää kolmikantatyönä reformi niin, että sen tulokset ovat käytettävissä seuraavasta hallitusohjelmasta sovittaessa. Uudistuksen tulisi yhdistää työpaikoilla tapahtuva ja työnantajien koulutusvastuita lisäävä koulutus sekä yhteiskunnan varsin hajanaiset aikuiskoulutuspalvelut. Koulutusrahasto voisi tukea työelämän koulutustarpeita nykyistä laajemmin.