– Hallituksen kuntavaalien jälkeen ajoittuvan ns. puoliväliriihen keskeinen tehtävä on linjata talous- ja finanssipolitiikan peruslinjaukset vaalikauden loppuun. Ilmatila on täyttynyt erilaisista ehdotuksista puoliväliriihen asialistalle. Tärkeintä olisi tukea pidemmän aikavälin talouskasvun vauhdittamista, viennin piristämistä ja investointeja Suomeen. Näin rakennettaisiin pohja myös työllisyyden kohentumiselle, Ihalainen sanoo.

Poliittinen katse tulee Ihalaisen mukaan nostaa yli vaalikauden ja varautua myös siihen, että niin Euroopassa kuin maailmalla laajemmalti poliittinen ja taloudellinen epävakaus voi jatkua.

– Pidemmän aikavälin kasvun ja viennin tukeminen edellyttää, että, toisin kuin nyt, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopanostuksia lisätään. Erityisesti viennin vauhdittamiseksi kasvuhakuisten keskikokoisten ja pk-yritysten pääsyä kansainvälistymiseen tulisi tukea. SDP on esittänyt erityisen jalustayhtiön perustamista tukemaan näiden yritysten vientiponnisteluja, Ihalainen muistuttaa..

– SDP on esittänyt vaihtoehtobudjetin osana useita elinkeinopoliittisia avauksia, joita tulisi nostaa uusiksi kärkihankkeiksi. Näitä ovat mm. nostaa Suomi kiertotalouden Euroopan kärkimaaksi, luoda palvelualojen elinkeinopoliittinen strategia ja ottaa aktiivinen ote arktisen alueen politiikassa ja talouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

– Kevään puoliväliriihessä tulisi lisäleikkauskierteen sijasta laatia realistinen investointeja vauhdittava ohjelma. Yritystuet, mukaan lukien verotuet, ovat läpivalaisun kohteena. Suomessa suoria yritystukia jaetaan vuosittain n. 1,3 miljardia euroa ja yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia on noin 6 miljardia euro, Ihalainen laskee.

– Kehysriihessä olisi tärkeä arvioida mitkä yritystuet ovat vaikuttavia ja määritellä uudelleen tukien myöntämisperusteet.

Ihalaisen mukaan yksi asia yli muiden on nostettava kehysriihen listalle: jatkuvasti kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuohjelma.

Se edellyttää työvoimapolitiikan ja resurssien pelastamista sen rapauttamisen sijasta. SDP:llä on tähänkin asiaan konkreettisia tavoitteita, joita hallitus voisi ottaa käyttöön. Hälytyskellojen pitäisi soida myös siksi, että nuorten työttömyys on pystytty pitämään tähän asti suhteellisen lyhytkestoisena, mutta nyt nuortenkin työttömyys pitkittyy. Virta pitkäaikaistyöttömyyteen tulisi saada padottua ja työttömyyden kestoa lyhennettyä.

– Yli 55 vuotiaiden työttömyyden kesto on keskimäärin repsahtanut yli 90 viikkoon ja kynnys palata työmarkkinoille on vaikeutunut. Jos työttömyyttä saataisiin keskimäärin lyhennettyä yhdellä päivällä, toisi se julkiseen talouteen 22 miljoonaa plussaa vuodessa.

SDP on Ihalaisen mukaan esittänyt vaihtoehto-ohjelmassaan, että alv-velvollisuuden alaraja nostettaisiin 30 000 euroon. Se auttaisi nimenomaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Toisin kuin epäoikeudenmukaisesti kohdistuva yrittäjävähennys, jolla ei ole edes työllistämisvaikutuksia. Tämäkin raha olisi ollut viisaampi käyttää alvin alarajan nostamisen rahoittamiseen.

Suomen Yrittäjätkin näyttää tulleen jälkijättöisesti tässä asiassa SDP:n linjoille. Näitä yhteisiä näkemyksiä on viime aikoina ollut harvakseen.

Alvin alarajan nostaminen voisi olla puoliväliriihessä varteenotettava keino tukea pk-yritysten asemaa ja kehittämistä.

– Kehysriihessä tulisi vahvistaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaisen yhteistyön jatkamisen tärkeys. Tätä velvoittaisi myös se, että vaikeuksien jälkeen syntynyt KIKY-sopimus saatiin aikaan. Ratkaisu, joka on hallituskauden vaikuttavin taloutta ja kilpailukykyä vahvistava ratkaisu, Ihalainen muistuttaa.

Työmarkkinoiden uusi Suomen sopimusmalli tulee olemaan haastava konsepti myös siksi, että talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamispöytä Ihalaisen mukaan jatkossa puuttuu.

– Hallituspuolueiden sisältä on kuulunut puheita, että kun ”KIKY-kahle” poistuu, niin sitten voidaan kolmikantavalmistelu unohtaa ja työmarkkinoita ja työelämää koskevat asiat viedään hallituksen ratkottaviksi.

– Jos hallitus olisi viisas ja edesauttaisi uuden Suomen sopimusmallin rakentumista ja hallittua palkkapolitiikkaa se alleviivaisi kehysriihessä voimakasta viestiä siitä, että kolmikantayhteistyö ei ole suhdannepolitiikkaa vaan hyvä tapa myös jatkossa tehdä tuloksia. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä on nyt monia asioita neuvoteltava ennen kehysriihtä. Hallituksen ei pitäisi osaltaan tärvellä näiden neuvottelujen onnistumista, Ihalainen varoittaa.