Ihalainen pistää hallituksen puoliväliriihen tavoitteet päreiksi ja antaa neuvon – ”Jos hallitus olisi viisas, se toimisi näin”

Kuva: Kari Hulkko
SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen on miettinyt hallitukselle uuden ohjelman puoliväliriiheen.

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen on joulunpyhinä miettinyt kokonaan uusiksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen puoliväliriihen tavoitteet. Hän toimitti lopputuloksen demokraatti.fi:n julkaistavaksi.

– Hallituksen kuntavaalien jälkeen ajoittuvan ns. puoliväliriihen keskeinen tehtävä on linjata talous- ja finanssipolitiikan peruslinjaukset vaalikauden loppuun. Ilmatila on täyttynyt erilaisista ehdotuksista puoliväliriihen asialistalle. Tärkeintä olisi tukea pidemmän aikavälin talouskasvun vauhdittamista, viennin piristämistä ja investointeja Suomeen. Näin rakennettaisiin pohja myös työllisyyden kohentumiselle, Ihalainen sanoo.

Poliittinen katse tulee Ihalaisen mukaan nostaa yli vaalikauden ja varautua myös siihen, että niin Euroopassa kuin maailmalla laajemmalti poliittinen ja taloudellinen epävakaus voi jatkua.

– Pidemmän aikavälin kasvun ja viennin tukeminen edellyttää, että, toisin kuin nyt, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopanostuksia lisätään. Erityisesti viennin vauhdittamiseksi kasvuhakuisten keskikokoisten ja pk-yritysten pääsyä kansainvälistymiseen tulisi tukea. SDP on esittänyt erityisen jalustayhtiön perustamista tukemaan näiden yritysten vientiponnisteluja, Ihalainen muistuttaa..

Kansainvälistymisen vahvistuminen edellyttää Ihalaisen mukaan myös vientimarkkinoilla toimivien ja sinne pyrkivien yritysten kumppanuutta.

– SDP on esittänyt vaihtoehtobudjetin osana useita elinkeinopoliittisia avauksia, joita tulisi nostaa uusiksi kärkihankkeiksi. Näitä ovat mm. nostaa Suomi kiertotalouden Euroopan kärkimaaksi, luoda palvelualojen elinkeinopoliittinen strategia ja ottaa aktiivinen ote arktisen alueen politiikassa ja talouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Realistinen investointiohjelma puoliväliriiheen

– Kevään puoliväliriihessä tulisi lisäleikkauskierteen sijasta laatia realistinen investointeja vauhdittava ohjelma. Yritystuet, mukaan lukien verotuet, ovat läpivalaisun kohteena. Suomessa suoria yritystukia jaetaan vuosittain n. 1,3 miljardia euroa ja yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia on noin 6 miljardia euro, Ihalainen laskee.

– Kehysriihessä olisi tärkeä arvioida mitkä yritystuet ovat vaikuttavia ja määritellä uudelleen tukien myöntämisperusteet.

Ihalaisen mukaan yksi asia yli muiden on nostettava kehysriihen listalle: jatkuvasti kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuohjelma.

Se edellyttää työvoimapolitiikan ja resurssien pelastamista sen rapauttamisen sijasta. SDP:llä on tähänkin asiaan konkreettisia tavoitteita, joita hallitus voisi ottaa käyttöön. Hälytyskellojen pitäisi soida myös siksi, että nuorten työttömyys on pystytty pitämään tähän asti suhteellisen lyhytkestoisena, mutta nyt nuortenkin työttömyys pitkittyy. Virta pitkäaikaistyöttömyyteen tulisi saada padottua ja työttömyyden kestoa lyhennettyä.

– Yli 55 vuotiaiden työttömyyden kesto on keskimäärin repsahtanut yli 90 viikkoon ja kynnys palata työmarkkinoille on vaikeutunut. Jos työttömyyttä saataisiin keskimäärin lyhennettyä yhdellä päivällä, toisi se julkiseen talouteen 22 miljoonaa plussaa vuodessa.

SDP on Ihalaisen mukaan esittänyt vaihtoehto-ohjelmassaan, että alv-velvollisuuden alaraja nostettaisiin 30 000 euroon. Se auttaisi nimenomaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Toisin kuin epäoikeudenmukaisesti kohdistuva yrittäjävähennys, jolla ei ole edes työllistämisvaikutuksia. Tämäkin raha olisi ollut viisaampi käyttää alvin alarajan nostamisen rahoittamiseen.

Suomen Yrittäjätkin näyttää tulleen jälkijättöisesti tässä asiassa SDP:n linjoille. Näitä yhteisiä näkemyksiä on viime aikoina ollut harvakseen.

Alvin alarajan nostaminen voisi olla puoliväliriihessä varteenotettava keino tukea pk-yritysten asemaa ja kehittämistä.

Jos hallitus olisi viisas…

– Kehysriihessä tulisi vahvistaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaisen yhteistyön jatkamisen tärkeys. Tätä velvoittaisi myös se, että vaikeuksien jälkeen syntynyt KIKY-sopimus saatiin aikaan. Ratkaisu, joka on hallituskauden vaikuttavin taloutta ja kilpailukykyä vahvistava ratkaisu, Ihalainen muistuttaa.

Työmarkkinoiden uusi Suomen sopimusmalli tulee olemaan haastava konsepti myös siksi, että talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamispöytä Ihalaisen mukaan jatkossa puuttuu.

– Hallituspuolueiden sisältä on kuulunut puheita, että kun ”KIKY-kahle” poistuu, niin sitten voidaan kolmikantavalmistelu unohtaa ja työmarkkinoita ja työelämää koskevat asiat viedään hallituksen ratkottaviksi.

– Jos hallitus olisi viisas ja edesauttaisi uuden Suomen sopimusmallin rakentumista ja hallittua palkkapolitiikkaa se alleviivaisi kehysriihessä voimakasta viestiä siitä, että kolmikantayhteistyö ei ole suhdannepolitiikkaa vaan hyvä tapa myös jatkossa tehdä tuloksia. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä on nyt monia asioita neuvoteltava ennen kehysriihtä. Hallituksen ei pitäisi osaltaan tärvellä näiden neuvottelujen onnistumista, Ihalainen varoittaa.

”Jarrupuolue perussuomalaiset ei seiso enää tasa-arvon tiellä” – Demarinuoret kiirehtii perhevapaiden uudistamista

Kuva: Ella Kaverma
– Aloitamme syksyllä joka tapauksessa kansalaisaloitekampanjan perhevapaiden uudistamiseksi, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kertoo.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ehdotti Suomenmaassa perhevapaauudistuksen valmistelun käynnistämistä.

Demarinuoret kannattaa perhevapaiden reipasta uudistamista. Perusteellisen uudistuksen valmistelu on syytä aloittaa jo tällä vaalikaudella, SDP:n nuorisojärjestö korostaa.

– Tervehdin ilolla Kaikkosen ehdotusta. Suomi tarvitsee tasa-arvoisemman ja joustavamman perhevapaajärjestelmän. Nyt, kun jarrupuolue perussuomalaiset ei seiso enää tasa-arvon tiellä, uudistuksen luulisi etenevän jouhevasti eteenpäin, ainakin jos kokoomus ja keskusta sitä aidosti haluavat, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

Paremmista perhevapaista on esitetty useita erilaisia malleja.

Muun muassa SAK:n, SDP:n ja kokoomuksen esittämät mallit edistävät Näkkäläjärven mielestä merkittävästi sukupuolten tasa-arvoa ja lisäävät perheiden kaipaamaa joustavuutta lisäämättä kustannuksia merkittävästi tai ollenkaan.

– Myös hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää kunnollista uudistusta, hän huomauttaa.

Tarvitsemme aidon reformin.

Suomella ei Demarinuorten mielestä ole varaa vesitettyyn ratkaisuun.

– Tarvitsemme aidon reformin. Sipilän hallitus on jo näperrellyt ja vatuloinut tarpeeksi eri asioiden ympärillä. En ole enää lainkaan vakuuttunut hallituksen ratkaisukyvystä. Sen takia aloitamme syksyllä joka tapauksessa kansalaisaloitekampanjan perhevapaiden uudistamiseksi. Päättäjille on lähetettävä vahva viesti kansalta, Näkkäläjärvi katsoo.

Kansalaisaloitekampanjan tukijaksi voi ilmoittautua ja etenemistä seurata osoitteessa perhevapaauudistus.fi. Nimien kerääminen aloitteeseen on tarkoitus aloittaa syys-lokakuussa 2017.

Ministeri Berner ei halua Suomeen bensa- ja dieselautojen täyskieltoa: ”Pitäisin tavoiteltavana, että suotuisa kehitys saataisiin aikaan muilla keinoin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan Suomen hallitus ei ole pohtinut esittävänsä fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myynnin kieltämistä. Henkilökohtaisena mielipiteenään hän toteaa, että täyskielto on hyvin voimakas toimenpide.

– Pitäisin tavoiteltavana sitä, että suotuisa kehitys saataisiin aikaan muilla keinoin, kuten toimintaympäristön muutoksilla tai mahdollisella taloudellisilla ja toiminnallisilla eduilla, Berner toteaa.

Taloudellisilla eduilla Berner kertoo tarkoittavansa muun muassa verotusta, tukia ja ruuhkamaksuja. Toiminnallisilla eduilla puolestaan esimerkiksi parkkipaikkojen määrää.

Muun muassa Norja on asettanut tavoitteekseen pyrkiä eroon fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myymisestä vuoteen 2025 mennessä. Ranska puolestaan ilmoitti kesäkuussa, että se aikoo lopettaa bensiini- ja dieselautojen myynnin vuoteen 2040 mennessä. Myös Saksassa on keskusteltu asiasta.

Fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen kieltämistä on perusteltu pyrkimyksellä vähentää liikennejärjestelmästä syntyviä päästöjä.

Suomen liikennejärjestelmästä tehdään pitkällä aikavälillä erittäin vähäpäästöinen.

Berner sanoo, että myös Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että koko liikennejärjestelmästä tehdään pitkällä aikavälillä erittäin vähäpäästöinen.

– Energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on leikattava puolet vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna, Berner toteaa.

– Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla on yksi keskeinen keino saavuttaa nämä päästövähennystavoitteet.

Valtio voi poliittisen ohjauksen kautta pyrkiä määrittelemään voimakkaasti, mistä liikenne saa tulevaisuudessa energiansa. Esimerkiksi Norja on aggressiivisen politiikan avulla kasvattanut huomattavasti sähköautojen määrää.

Pidemmällä aikavälillä liikenteen sähköistyminen on välttämätöntä.

Keskustelu sähköautoista sai uusia kierroksia viikko sitten, kun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi Helsingin Sanomissa kokoomuksen aikovan esittää sähköautojen pikalatauspisteitä pakollisiksi valtateiden huoltoasemille.

Bensiinillä ja dieselillä toimivia autoja on kaavailtu korvattavan sähköä sekä biopolttoaineita käyttävillä autoilla.

Myös Berner nostaa sähköautot ja biopolttoaineet pääasiallisiksi vaihtoehdoiksi fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa.

­– Näkisin, että erityisesti pidemmällä aikavälillä liikenteen sähköistyminen on välttämätöntä, koska biopolttoaineet tulee todennäköisesti tulevaisuudessa suunnata muuhun kuin henkilöautojen käyttöön, esimerkiksi lentoliikenteeseen.

Kattavampi artikkeli aiheesta on luettavissa torstaina 27.7. julkaistavassa Demokraatti-lehdessä.

Kommentti: Halla-aho on Kauhavan Macron – keskustapoliitikko ratkaisi puolueensa gallup-ongelmat

Kuva: Lehtikuva-AFP

Pääministeripuolue keskustalla ei mene hyvin. Suomea ei ole saatu kuntoon, kannatus on taantunut virhemarginaalin sisään oppositiopuolue vihreistä ja kauhavalainen kansanedustaja Antti Kurvinen on kirjoittanut lehteen.

Maaseudun poliittiset voimat ovat meillä hajaannuksessa, vaikka muualla Euroopassa keskusta porskuttaa, Kurvinen kirjoittaa Ilkka-lehdessä. Tästä on Kurvisen mukaan todistuksena Santeri Alkion ranskalainen opetuslapsi, presidentti Emmanuel Macron (kesk.).

Takavuosien SMP oli omalla tavallaan keskustan emopuolueen maalaisliiton perillinen. Kurvisen mielestä samaa voidaan sanoa myös SMP:n raunioille syntyneistä perussuomalaisista ja sen hallitukseen jääneestä ministerisiivestä.

Sininen tulevaisuus ja perussuomalaiset ovat Kauhavalta katsottuna syvimmältä olemukseltaan osa Euroopan uutta, keskustalaista tulevaisuutta. Väritykseltään tuo sinikeltavihreä tulevaisuus muistuttaa mustelmaa.

Ei ole liikaa sanoa, että tällä hetkellä Suomen merkittävin poliittinen voima on keskustalaisuuden eri variaatiot.

Kun Kurvinen etenee Ilkka-lehteen kirjaamassaan päättelyssä viikon gallup-tuloksiin, hän löytää laarinsa pohjalta kultaisen jyvän.

– Ei ole liikaa sanoa, että tällä hetkellä Suomen merkittävin poliittinen voima on keskustalaisuuden eri variaatiot.

Kaikki on sittenkin melkein hyvin, vaikka keskustapuolue perussuomalaiset ei sovittamattomien arvoristiriitojen vuoksi kelvannutkaan pääministeri Sipilän hallitukseen.

Kurvisen kirjoitus päättyy lauseisiin, joissa mainitaan joukkovoima ja joukkuepeli. Niillä hän on valmis päättämään hajaannuksen ajan ja kaupunkipuolueiden voittokulun.

Kurvisen maailmassa suomalaisen politiikan Macron voisi olla esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Keskustelua aiheesta

”Yhdenkin ihmisen työllistäminen on yhteiskunnallinen teko” – Ihalainen: Kuntien hankintasopimuksiin kirjattava vaatimus palkata vaikeasti työllistyviä

Kuva: Kari Hulkko

Fiksuilla hankinnoilla voidaan säästää kuntalaisten rahaa ja saada aikaan parempaa laatua, sanoo kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.).

– Hankinnoilla voidaan tukea innovaatioita ja elinkeinotoiminnan kehittämistä alueilla. Hankintapäätöksillä voidaan parantaa myös työllisyyttä. Yhdenkin ihmisen työllistäminen on yhteiskunnallinen teko. Erityisesti vaikeammin työllistyvien, kuten pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten, vammaisten ja maahanmuuttajien työllistämiseksi tulee lisätä voimavaroja ja uusia ratkaisuja.

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa yli 30 miljardia euroa vuositasolla.

Ihalainen muistuttaa, että kuntien osuus julkisissa hankinnoissa on merkittävä, vaikka sote-uudistus siirtää osan hankinnoista maakuntatasolle. Jokaisella kunnalla tulisikin olla osana elinkeinopoliittista strategiaa myös hankintatavoitteet. Kunnissa olisi hyvä lisätä myös hankintaosaamista.

– Hankintoja ei tulisi tehdä pelkän hinnan perusteella, vaan laatuperusteiden on oltava vahvemmin valintaperusteena, Ihalainen toteaa.

Jokaisella kunnalla tulisikin olla osana elinkeinopoliittista strategiaa myös hankintatavoitteet.

Uusi hankintalaki korostaa myös hankintapäätöksissä ympäristö- ja työllisyysvaikutuksia. Hankintalaki mahdollistaa hankintasopimuksia tehtäessä myös sosiaalisten kriteerien asettamisen muun muassa siten, että hankintasopimusehtoihin, esimerkiksi rakennus- ja korjaussopimuksiin, liitetään edellytyksiä ottaa töihin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä, vammaisia tai maahanmuuttajia.

Ihalaisen mukaan näitä työllistämismahdollisuuksia ei olla kovin ahkerasti käytetty kunnissa.

– Jos jokainen kunta asettaisi tällaisia hankintasopimusehtoja, uskoisin sillä olevan merkittävä vaikutus vaikeasti työllistyvien ihmisten työllisyyteen.

– Muutamat kunnat ovat jo kiitettävällä tavalla tässä asiassa aktivoituneet. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Vantaa, jossa toiminta on johtanut hyviin tuloksiin. hän päättää tiedotteensa.

Poliisiedustaja ilmoittautui presidenttiehdokkaaksi – ”Tunnen hyvin ihmisten arjen”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Toisen kauden kansanedustaja Tom Packalén (ps.) ilmoittaa harkitsevansa vakavasti asettumista puolueensa presidenttiehdokkaaksi. Helsinkiläinen Packalén kertoo saaneensa useita pyyntöjä ryhtyä ehdokkaaksi.

Hänen mukaansa perussuomalaisten täytyy asettaa vastaehdokas presidentti Sauli Niinistölle, jonka hän katsoo puuttuneen perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin.
­

– Puheet tehokkaasta katumisesta tiettyjen perussuomalaisten poliitikkojen yhteydessä ovat outoja. Niinistöstä on aivan viime aikoina tullut esiin täysin uusi puoli vallankäyttäjänä, Packalén sanoo.

Verkkojulkaisu Uusi Suomi kertoi eilen, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on jo ehdotus puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Suomen pitää ottaa suurempi rooli rauhanvälittäjänä ja sovittelijana.

Perussuomalaiset käsittelee asiaa puoluehallituksessa 4. elokuuta. Puoluevaltuusto päättää ehdokkaasta syyskuussa.

Packalén korostaa, että presidentin tärkein tehtävä on hoitaa ulkopolitiikkaa.

– Suomen pitää ottaa suurempi rooli rauhanvälittäjänä ja sovittelijana. Suomella on hyvä maine, ja sotilaallisesti liittoutumattomana maana olemme luonteva toimija rauhanvälityksessä, Packalén sanoo.

Hän katsoo olevansa sopiva edustamaan koko kansaa.

– Laajan poliisikokemukseni myötä tunnen hyvin ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja arjen.

Eduskunnassa Packalén on istunut pitkään muun muassa ulkoasiainvaliokunnassa. Ennen valintaansa kansanedustajaksi hän työskenteli komisariona Helsingin poliisilaitoksella.