Ihalainen pistää hallituksen puoliväliriihen tavoitteet päreiksi ja antaa neuvon – ”Jos hallitus olisi viisas, se toimisi näin”

Kuva: Kari Hulkko
SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen on miettinyt hallitukselle uuden ohjelman puoliväliriiheen.

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen on joulunpyhinä miettinyt kokonaan uusiksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen puoliväliriihen tavoitteet. Hän toimitti lopputuloksen demokraatti.fi:n julkaistavaksi.

– Hallituksen kuntavaalien jälkeen ajoittuvan ns. puoliväliriihen keskeinen tehtävä on linjata talous- ja finanssipolitiikan peruslinjaukset vaalikauden loppuun. Ilmatila on täyttynyt erilaisista ehdotuksista puoliväliriihen asialistalle. Tärkeintä olisi tukea pidemmän aikavälin talouskasvun vauhdittamista, viennin piristämistä ja investointeja Suomeen. Näin rakennettaisiin pohja myös työllisyyden kohentumiselle, Ihalainen sanoo.

Poliittinen katse tulee Ihalaisen mukaan nostaa yli vaalikauden ja varautua myös siihen, että niin Euroopassa kuin maailmalla laajemmalti poliittinen ja taloudellinen epävakaus voi jatkua.

– Pidemmän aikavälin kasvun ja viennin tukeminen edellyttää, että, toisin kuin nyt, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopanostuksia lisätään. Erityisesti viennin vauhdittamiseksi kasvuhakuisten keskikokoisten ja pk-yritysten pääsyä kansainvälistymiseen tulisi tukea. SDP on esittänyt erityisen jalustayhtiön perustamista tukemaan näiden yritysten vientiponnisteluja, Ihalainen muistuttaa..

Kansainvälistymisen vahvistuminen edellyttää Ihalaisen mukaan myös vientimarkkinoilla toimivien ja sinne pyrkivien yritysten kumppanuutta.

– SDP on esittänyt vaihtoehtobudjetin osana useita elinkeinopoliittisia avauksia, joita tulisi nostaa uusiksi kärkihankkeiksi. Näitä ovat mm. nostaa Suomi kiertotalouden Euroopan kärkimaaksi, luoda palvelualojen elinkeinopoliittinen strategia ja ottaa aktiivinen ote arktisen alueen politiikassa ja talouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Realistinen investointiohjelma puoliväliriiheen

– Kevään puoliväliriihessä tulisi lisäleikkauskierteen sijasta laatia realistinen investointeja vauhdittava ohjelma. Yritystuet, mukaan lukien verotuet, ovat läpivalaisun kohteena. Suomessa suoria yritystukia jaetaan vuosittain n. 1,3 miljardia euroa ja yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia on noin 6 miljardia euro, Ihalainen laskee.

– Kehysriihessä olisi tärkeä arvioida mitkä yritystuet ovat vaikuttavia ja määritellä uudelleen tukien myöntämisperusteet.

Ihalaisen mukaan yksi asia yli muiden on nostettava kehysriihen listalle: jatkuvasti kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuohjelma.

Se edellyttää työvoimapolitiikan ja resurssien pelastamista sen rapauttamisen sijasta. SDP:llä on tähänkin asiaan konkreettisia tavoitteita, joita hallitus voisi ottaa käyttöön. Hälytyskellojen pitäisi soida myös siksi, että nuorten työttömyys on pystytty pitämään tähän asti suhteellisen lyhytkestoisena, mutta nyt nuortenkin työttömyys pitkittyy. Virta pitkäaikaistyöttömyyteen tulisi saada padottua ja työttömyyden kestoa lyhennettyä.

– Yli 55 vuotiaiden työttömyyden kesto on keskimäärin repsahtanut yli 90 viikkoon ja kynnys palata työmarkkinoille on vaikeutunut. Jos työttömyyttä saataisiin keskimäärin lyhennettyä yhdellä päivällä, toisi se julkiseen talouteen 22 miljoonaa plussaa vuodessa.

SDP on Ihalaisen mukaan esittänyt vaihtoehto-ohjelmassaan, että alv-velvollisuuden alaraja nostettaisiin 30 000 euroon. Se auttaisi nimenomaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Toisin kuin epäoikeudenmukaisesti kohdistuva yrittäjävähennys, jolla ei ole edes työllistämisvaikutuksia. Tämäkin raha olisi ollut viisaampi käyttää alvin alarajan nostamisen rahoittamiseen.

Suomen Yrittäjätkin näyttää tulleen jälkijättöisesti tässä asiassa SDP:n linjoille. Näitä yhteisiä näkemyksiä on viime aikoina ollut harvakseen.

Alvin alarajan nostaminen voisi olla puoliväliriihessä varteenotettava keino tukea pk-yritysten asemaa ja kehittämistä.

Jos hallitus olisi viisas…

– Kehysriihessä tulisi vahvistaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaisen yhteistyön jatkamisen tärkeys. Tätä velvoittaisi myös se, että vaikeuksien jälkeen syntynyt KIKY-sopimus saatiin aikaan. Ratkaisu, joka on hallituskauden vaikuttavin taloutta ja kilpailukykyä vahvistava ratkaisu, Ihalainen muistuttaa.

Työmarkkinoiden uusi Suomen sopimusmalli tulee olemaan haastava konsepti myös siksi, että talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamispöytä Ihalaisen mukaan jatkossa puuttuu.

– Hallituspuolueiden sisältä on kuulunut puheita, että kun ”KIKY-kahle” poistuu, niin sitten voidaan kolmikantavalmistelu unohtaa ja työmarkkinoita ja työelämää koskevat asiat viedään hallituksen ratkottaviksi.

– Jos hallitus olisi viisas ja edesauttaisi uuden Suomen sopimusmallin rakentumista ja hallittua palkkapolitiikkaa se alleviivaisi kehysriihessä voimakasta viestiä siitä, että kolmikantayhteistyö ei ole suhdannepolitiikkaa vaan hyvä tapa myös jatkossa tehdä tuloksia. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä on nyt monia asioita neuvoteltava ennen kehysriihtä. Hallituksen ei pitäisi osaltaan tärvellä näiden neuvottelujen onnistumista, Ihalainen varoittaa.

Sipilä löysi Mayn puheesta hyvää muttei juurikaan mitään yllättävää

Britannian pääministerin Theresa Mayn puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) blogissaan.

Sipilän mukaan Suomen kannalta keskeistä puheessa oli, että May ilmaisi Britannian valmiuden edistää ja ylläpitää maansa ja EU:n välisiä kauppasuhteita.

Sipilä korostaa, että maa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, ja tiiviiden kauppasuhteiden säilyminen on todella tärkeää.

Sipilä muistuttaa Eurooppa-neuvoston hyväksyneen kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen, joita ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

– Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Sipilä pitää myönteisenä myös sitä, että May korosti Britannian pysyvän tiiviisti mukana EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Orpolta reaktio Mayn Brexit-puheeseen: ”Yhdistyneenä pysymme pystyssä, hajaantuneena kaadumme”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ottanut Twitterissä kantaa Britannian pääministerin Theresa Mayn brexit-puheeseen.

Orpo twiittaa, että Britannia on nyt esitellyt brexit-suunnitelmansa, ja muiden EU-jäsenmaiden on seuraavaksi löydettävä yhteinen brexit-kanta.

– Yhdistyneenä pysymme pystyssä, hajaantuneena kaadumme, Orpo kirjoittaa Twitterissä.

May otti puheessaan kovan linjan maansa EU-eroon ja sanoi, että Britannia vetäytyy täysin EU:n sisämarkkinoilta brexitin jälkeen.

Keskustelua aiheesta

Veronmaksajat: Keskituloinen perhe maksaa yli neljä tonnia enemmän veroja Jämijärvellä kuin Kauniaisissa

Kuva: Roope Permanto

Suomen kunnista kirein verotus on Jämijärvellä Satakunnassa, käy ilmi Veronmaksajien selvityksestä. Jämijärven kunnallisveroprosentti on 22,5 ja kirkollisvero 1,85 prosenttia.

Kevyin verotus Manner-Suomen kunnista on perinteisesti Kauniaisissa. Siellä on 17 prosentin kunnallisvero ja prosentin kirkollisvero.

Selvityksen mukaan keskituloinen palkansaajaperhe maksaisi Jämijärvellä vuodessa runsaat 4 500 euroa enemmän kuin Kauniaisissa.

Maakuntakeskuksista kovimmin verottavat Kokkola, Seinäjoki ja Kajaani. Selvästi kevyin verotus maakuntakeskuksista on Helsingissä.

– Kunnallista verotusta vertailtaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että asumismenot ovat Helsingissä korkeat. Jos verotus Helsingissä kiristyisi, pääkaupungin kalleus korostuisi entisestään, selvityksen laatinut Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen muistuttaa Veronmaksajien tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta

Elinkeinoministeri perussuomalaisten puheenjohtaja-asetelmista: ”Ei kannata sekaantua”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on ilmoittanut, että pyrkii todennäköisesti perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Muun muassa istuva puheenjohtaja Timo Soini ei ole vielä kertonut kantaansa, se kuullaan ”kevään korvalla”.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Halla-aho saattaisi olla jopa vahva ehdokas. Jos puheenjohtaja vaihtuu, miten se vaikuttaisi hallitukseen?

– Minä tiedän sen, että naapuripuolueiden ei kannata sekaantua toisen puolueen puheenjohtajavalintoihin. Antaa heidän tehdä omat valintansa, elinkeinoministeri Mika Lintilä vastaa Demokraatille.

Ei mitään väliä?

– Taisi olla pääministeri Sipilä, joka totesi, että ei tule mitään välihallitusneuvotteluja, vaikka puheenjohtaja vaihtuisikin, mutta annetaan heidän pitää oma puheenjohtajavaalinsa, Lintilä jatkaa.

Hän muistaa tiettävästi Sipilän nimen tässä yhteydessä väärin, sillä keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on todennut, että puheenjohtajan vaihdos ei edellyttäisi minihallitusneuvotteluja.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö reagoi Kaikkosen kommentteihin Twitterissä todeten, että ”kokoomuksella ja keskustalla ei ole mitään ongelmaa hyväksyä ulkoministeriksi Halla-ahoa”.

”Annetaan heidän hoitaa omat asiansa.”

Lännen Median mukaan Halla-aho haluaisi, jos tulisi valituksi, hallituspuolueiden kanssa neuvottelut maahanmuuton tiukentamisesta. Kaikkonen puolestaan on katsonut, ettei voi olla niin, että hallitusohjelma radikaalisti muuttuisi, jos jokin puolue vaihtaisi puheenjohtajaa.

Lintilän mukaan hallituksessa ei ole käyty mitään linjakeskusteluja puheenjohtajavaalin seurauksista.

– Edelleen sanoisin, että minä olen yleensäkin hyvin varovainen sekaantumaan toisten puolueitten asioihin. Annetaan heidän hoitaa omat asiansa.

Lintilä tapasi tänään politiikan toimittajia Helsingissä.

Samak haluaa kehittää pohjoismaista mallia ja varoittaa oikeistopopulismista — ”Ratkaisevan tärkeää”

Pohjoismaiden sosialidemokraattiset puolueet ja SAK-/LO-keskusjärjestöt sanovat yhteisessä julkilausumassaan haluavansa kehittää pohjoismaista mallia sen purkamisen sijaan.

”Haluamme turvata kaikille työllisyyden sekä kunnolliset ja yhtäläiset elinehdot, vahvistaa tasa-arvoa ja puolustaa hyvää ja ihmisarvoista työelämää Pohjoismaissa.”

Yhteistyöjärjestö Samak on ollut koolla alkuviikon Oslossa, Norjassa. Järjestö ottaa kantaa myös ajankohtaisiin kansainvälisen politiikan kysymyksiin.

”Brexit ilmensi luottamuskriisiä, turvattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Ison-Britannian oikeistovoimat ovat onnistuneet 1980-luvun alusta lähtien heikentämään ay-liikettä ja supistamaan yksityistämisen avulla julkista vastuuta.”

Yhdysvaltain presidentinvaalien seuraukset ilmenevät Samakin mukaan ajan myötä.

”Pohjoismaat haluavat jatkaa tiivistä yhteistyötä USA:n kanssa yhteistyön perustana olevien perusarvojen mukaisesti.”

Eurooppaa koettelee oikeistopopulismi.

”Ranskan toukokuussa ja Saksan syyskuussa järjestettävät vaalit ovat tulevaisuuden epävarmuustekijöitä. Euroopan yhteiskunnalliselle kehitykselle on ratkaisevan tärkeää, ettei oikeistopopulismi pääse niskan päälle.”

Samakin mukaan on tehtävä entistä enemmän sen eteen, että yhdenvertaisuuden, tehokkuuden, tasa-arvon ja luottamuksen ainutlaatuinen yhdistelmä säilyisi Pohjoismaissa.

”Turvallisuuden ja luottamuksen ylläpitäminen pohjoismaisissa yhteiskunnissa edellyttää, että onnistumme pohjoismaisen mallin mukaisesti täystyöllisyyden, yhtäläisten elinehtojen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisessa.”

Samakin mukaan pohjoismaiseen malliin kohdistuu paineita, ja sen tuleva menestys on meistä kiinni.

”Se edellyttää vahvaa ay-liikettä – ja vahvaa sosiaalidemokratiaa. Työnantajajärjestöt ovat pohjoismaisen mallin keskeinen toimija, ja työelämän osapuolten todellinen yhteistyö on yhteiskuntamme arvokas voimavara. Näin taataan parhaalla tavalla oikeudenmukainen tulonjako ja kaikkien yhtäläiset oikeudet.”

Samak käynnistää Työelämän tulevaisuutta luotaavan NordMod 2.0-projektin, joka perustuu aiempiin raportteihin sosiaalisesta polkumyynnistä, Pohjolan työelämästä sekä työmarkkinoille pääsystä.

Tukea Baltian maille

Samak ilmaisi myös tukensa Baltian maille.

”Pohjolan ja Baltian maiden välillä on kautta aikojen ollut kiinteät kulttuuriset, taloudelliset ja poliittiset siteet. Sama koskee myös työväenliikkeen järjestöjen yhteyksiä.”

Tästä syystä Samak seuraa tarkasti Baltian ja Itämeren alueen kiristyvää turvallisuus- ja energiapoliittista tilannetta.

”Alueelle tarvitaan liennytystä ja vakautta luovia toimia.”

Baltian maiden kohtaama turvallisuus- ja energiapoliittinen tilanne edellyttää Samakin mielestä yhteistä pohjoismaista ja eurooppalaista tukea ja solidaarisuutta.

AVAINSANAT