Ihalainen pistää hallituksen puoliväliriihen tavoitteet päreiksi ja antaa neuvon – ”Jos hallitus olisi viisas, se toimisi näin”

Kuva: Kari Hulkko
SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen on miettinyt hallitukselle uuden ohjelman puoliväliriiheen.

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen on joulunpyhinä miettinyt kokonaan uusiksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen puoliväliriihen tavoitteet. Hän toimitti lopputuloksen demokraatti.fi:n julkaistavaksi.

– Hallituksen kuntavaalien jälkeen ajoittuvan ns. puoliväliriihen keskeinen tehtävä on linjata talous- ja finanssipolitiikan peruslinjaukset vaalikauden loppuun. Ilmatila on täyttynyt erilaisista ehdotuksista puoliväliriihen asialistalle. Tärkeintä olisi tukea pidemmän aikavälin talouskasvun vauhdittamista, viennin piristämistä ja investointeja Suomeen. Näin rakennettaisiin pohja myös työllisyyden kohentumiselle, Ihalainen sanoo.

Poliittinen katse tulee Ihalaisen mukaan nostaa yli vaalikauden ja varautua myös siihen, että niin Euroopassa kuin maailmalla laajemmalti poliittinen ja taloudellinen epävakaus voi jatkua.

– Pidemmän aikavälin kasvun ja viennin tukeminen edellyttää, että, toisin kuin nyt, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopanostuksia lisätään. Erityisesti viennin vauhdittamiseksi kasvuhakuisten keskikokoisten ja pk-yritysten pääsyä kansainvälistymiseen tulisi tukea. SDP on esittänyt erityisen jalustayhtiön perustamista tukemaan näiden yritysten vientiponnisteluja, Ihalainen muistuttaa..

Kansainvälistymisen vahvistuminen edellyttää Ihalaisen mukaan myös vientimarkkinoilla toimivien ja sinne pyrkivien yritysten kumppanuutta.

– SDP on esittänyt vaihtoehtobudjetin osana useita elinkeinopoliittisia avauksia, joita tulisi nostaa uusiksi kärkihankkeiksi. Näitä ovat mm. nostaa Suomi kiertotalouden Euroopan kärkimaaksi, luoda palvelualojen elinkeinopoliittinen strategia ja ottaa aktiivinen ote arktisen alueen politiikassa ja talouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Realistinen investointiohjelma puoliväliriiheen

– Kevään puoliväliriihessä tulisi lisäleikkauskierteen sijasta laatia realistinen investointeja vauhdittava ohjelma. Yritystuet, mukaan lukien verotuet, ovat läpivalaisun kohteena. Suomessa suoria yritystukia jaetaan vuosittain n. 1,3 miljardia euroa ja yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia on noin 6 miljardia euro, Ihalainen laskee.

– Kehysriihessä olisi tärkeä arvioida mitkä yritystuet ovat vaikuttavia ja määritellä uudelleen tukien myöntämisperusteet.

Ihalaisen mukaan yksi asia yli muiden on nostettava kehysriihen listalle: jatkuvasti kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuohjelma.

Se edellyttää työvoimapolitiikan ja resurssien pelastamista sen rapauttamisen sijasta. SDP:llä on tähänkin asiaan konkreettisia tavoitteita, joita hallitus voisi ottaa käyttöön. Hälytyskellojen pitäisi soida myös siksi, että nuorten työttömyys on pystytty pitämään tähän asti suhteellisen lyhytkestoisena, mutta nyt nuortenkin työttömyys pitkittyy. Virta pitkäaikaistyöttömyyteen tulisi saada padottua ja työttömyyden kestoa lyhennettyä.

– Yli 55 vuotiaiden työttömyyden kesto on keskimäärin repsahtanut yli 90 viikkoon ja kynnys palata työmarkkinoille on vaikeutunut. Jos työttömyyttä saataisiin keskimäärin lyhennettyä yhdellä päivällä, toisi se julkiseen talouteen 22 miljoonaa plussaa vuodessa.

SDP on Ihalaisen mukaan esittänyt vaihtoehto-ohjelmassaan, että alv-velvollisuuden alaraja nostettaisiin 30 000 euroon. Se auttaisi nimenomaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Toisin kuin epäoikeudenmukaisesti kohdistuva yrittäjävähennys, jolla ei ole edes työllistämisvaikutuksia. Tämäkin raha olisi ollut viisaampi käyttää alvin alarajan nostamisen rahoittamiseen.

Suomen Yrittäjätkin näyttää tulleen jälkijättöisesti tässä asiassa SDP:n linjoille. Näitä yhteisiä näkemyksiä on viime aikoina ollut harvakseen.

Alvin alarajan nostaminen voisi olla puoliväliriihessä varteenotettava keino tukea pk-yritysten asemaa ja kehittämistä.

Jos hallitus olisi viisas…

– Kehysriihessä tulisi vahvistaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaisen yhteistyön jatkamisen tärkeys. Tätä velvoittaisi myös se, että vaikeuksien jälkeen syntynyt KIKY-sopimus saatiin aikaan. Ratkaisu, joka on hallituskauden vaikuttavin taloutta ja kilpailukykyä vahvistava ratkaisu, Ihalainen muistuttaa.

Työmarkkinoiden uusi Suomen sopimusmalli tulee olemaan haastava konsepti myös siksi, että talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamispöytä Ihalaisen mukaan jatkossa puuttuu.

– Hallituspuolueiden sisältä on kuulunut puheita, että kun ”KIKY-kahle” poistuu, niin sitten voidaan kolmikantavalmistelu unohtaa ja työmarkkinoita ja työelämää koskevat asiat viedään hallituksen ratkottaviksi.

– Jos hallitus olisi viisas ja edesauttaisi uuden Suomen sopimusmallin rakentumista ja hallittua palkkapolitiikkaa se alleviivaisi kehysriihessä voimakasta viestiä siitä, että kolmikantayhteistyö ei ole suhdannepolitiikkaa vaan hyvä tapa myös jatkossa tehdä tuloksia. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä on nyt monia asioita neuvoteltava ennen kehysriihtä. Hallituksen ei pitäisi osaltaan tärvellä näiden neuvottelujen onnistumista, Ihalainen varoittaa.

Kommentti: Selviääkö poliisi tehtävistään? – Alkoholilaki uhkaa kaataa lainvalvojan syliin 10–15 miljoonan euron ongelmat

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Vahvaa 5,5 prosenttista lonkeroa myydään ehkä ensi vuonna kaupoissa.

Mikäli hallituksen ajama alkoholilaki astuu suunnitellusti voimaan ensi vuoden alusta, uhkaa poliisien syliin kaatua 10-15 miljoonan euron suuruinen ongelma. Miksi?

Hallituksen budjettiesityksessä kerrotaan, että poliisien resursseja lisätään ensi vuonna 44 miljoonalla eurolla. Lisäksi suojelupoliisi saa 6 miljoonaa euroa. Lisäyksiä perustellaan kiristyneellä turvallisuustilanteella. Niitä tarvitaan kipeästi etenkin terrorismin torjuntaan, kalustehankintoihin sekä hybridi- ja kyberturvallisuuteen.

Lisäykset ovat varmasti kaikkien mielestä tervetulleita. Ne eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että poliisi saisi kentälle aikaisempaa enempää yksikköjä. Resurssien lisäämisellä turvataan ainoastaan se, että nykyinen 7200 poliisin määrä voidaan ylläpitää. Ilman lisämiljoonia poliisien määrä vähenisi.

Tällä hetkellä Suomessa lähes kaikki käytössä olevat poliisit on jo osoitettu tehtäviin. Vararesursseja poliiseilla ei liiemmin ole. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) totesi torstaina eduskunnan täysistunnossa, että viimeisimmän tiedon mukaan poliiseja on tällä hetkellä työttömänä 17. Mikäli poliisien määrää haluttaisiin tästä nostaa pitäisi poliisien koulutuspaikkoja lisätä. Veisi vähintään 3-4 vuotta, ennen kuin uudet partiot saataisiin kentälle.

Herää kysymys, miten poliisi tulee selviämään tehtävistään.

Poliisien voimavarojen kannalta hallitus tuntuu alkoholilailla sahaavan omaa oksaansa. Sisäministeriön poliisiosaston lausunnon mukaan uusi alkoholilaki tulee nostamaan poliisien tarvetta 170 henkilötyövuodella, alkaen ensi vuodesta. Olettaen, että laki menee läpi. Tämän myös hallitus toteaa alkoholilakiesityksessään.

Sisäinen turvallisuus ja terrorismin torjunta vievät poliisitoimen aikaa ja rahaa myös tulevina vuosina. Samaan aikaan alkoholilain uudistuksen myötä on odotettavissa, että ensi vuodesta alkaen muun muassa kotiväkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen menee huomattavasti enemmän poliisien työtunteja. Kuitenkaan, hallituksen budjettiesityksessä ei ole varattu esimerkiksi poliisin hälytystoimintaan yhtään enempää henkilötyövuosia kuin vuoden 2017 arviossa ja 2016 toteutuneessa budjetissa.

Herää kysymys, miten poliisi tulee selviämään tehtävistään.

Risikon erikoisavustaja totesi, että ministerin kanta lienee sama kuin jo lakiesityksessä kerrottu. Alkoholilain uudistus tulee vaatimaan 170 henkilötyövuotta lisää. Piste. Tämän Risikko myös tunnusti eilen eduskunnan täysistunnossa. Miten asia ratkaistaan? Tätä hän ei kommentoinut.

 

Katainen EU:sta: ”Eksistentiaalinen kysymysmerkki” katosi mutta taustalla väijyy ”fundamentaalinen kysymys”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Komissaari Jyrki Katainen piti tänään lehdistötilaisuuden Helsingissä.

Euroopan komission varapuheenjohtaja, komissaari Jyrki Katainen (kok.) näkee, että Euroopassa on tapahtunut lyhyessä ajassa merkittävä mielialojen muutos suhteessa EU:hun.

Näin on käynyt niin poliittisten johtajien kuin kansalaisten tasolla. Euroopan murheet kyberhyökkäyksistä Brexitiin ja toisaalta myös talouskriisin selättäminen ovat luoneet tilanteen, jossa on mahdollisuus katsoa uudella tavalla eteenpäin.

Brexit loi Kataisen mukaan Eurooppaan ”eksistentiaalisen kysymysmerkin”.

– Puhuttiin, tarttuuko tauti ja hajoaako koko unioni. Tämä näyttää olevan pois huolenaiheista. Pikemminkin on käynyt päinvastoin. Kansalaisten reaktio on ollut päinvastainen.

68% EU-maissa asuvista, Britannia mukaan lukien,  kokee olevansa EU-kansalaisia, 73% euroalueen kansalaisista tukee euroa. Kannatusluvut ovat olleet viime aikoina kasvamaan päin.

EU:lta odotetaan nyt vastauksia. Kataisen mukaan näitä on odotettavissa niin turvallisuuspolitiikassa kauppapolitiikassa kuin Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämisessä. Suomen hallitusta Katainen sanoi rohkaisseensa olemaan aktiivinen sisällönrakentaja keskustelussa.

EU:n on tarkoitus solmia uusi kauppasopimus puolen vuoden välein. Katainen luetteli kymmenkunta maata tai maaryhmää, jotka ovat listalla.

– EU vahvistaa poliittista arvoaan kauppapolitiikassa.

Nordean pääkonttorin tuloa Suomeen Katainen tervehtii ilolla.

– EU:n kannalta oli posiitiivista huomata, että kovalla työllä rakennettu pankkiunioni koetaan vakautta lisäävänä.

”Kaikki luulimme, että EU-jäsenvaltiot olivat aikuisiässä.”

Katainen uskoo, että Brexit eli Britannian ero EU:sta toteutuu eikä kyseessä ole pelkkä työolettamus.

– Muun ajatteleminen nyt on turhaa.

– Jos sitten Britanniassa päädytään toisiin ajatuksiin, se on jonkin sellaisen kehityskulun seuraus, jota juuri nyt ei tapahdu. Toivon mukaan vain saadaan asialliset neuvottelut vihdoin ja viimein käyntiin. Ne ovat hyvin haastavat joka tapauksessa. Vetkuttelu ei kyllä nyt auta.

Paljon vakavampi huoli kuin Brexit on Kataisen mukaan se, miten Euroopassa kunnioitetaan oikeusvaltiota ja ihmisarvoa. Niissä ei voida tehdä kompromisseja.

– Jos tämä tendenssi jatkuu tai leviää eli jos oikeusvaltioperiaatetta horjutetaan vakavasti tai jos esimerkiksi maahanmuuttokriisin kylkiäisenä ihmisarvon kyseenalaistaminen leviäisi, se on fundamentaalinen kysymys.

– Samaan aikaan, kun kehitämme EU:ta, Euroopan arvopohja vaatii hoitoa, Katainen painottaa.

– Me kaikki varmaan luulimme, että EU-jäsenvaltiot olivat kaikki jo täysin aikuisiässä olevia ja että liberaalin demokratian perusarvoja ei enää Euroopassa kyseenalaisteta, mutta eipä se olekaan ollut näin.

”Jossakin muualla kuin niissä tehtävissä, joissa tähän saakka olen ollut.”

Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kausi päättyy parin vuoden päästä. Kataisen nimi on jo pitkään pyörinyt seuraajaehdokkaiden joukossa.

– Minulla ei ole minkäänlaisia suunnitelmia kampanjoida. Minä tiedän, että nimeni esiintyy aina silloin tällöin.

Katainen kuitenkin totesi tänään Helsingissä järjestetyssä toimittajatapaamisessa, ettei hänellä ole käsitystä, mitä hän haluaisi komissaarikautensa jälkeen tehdä.

– Jos nyt pitää jotakin veikata, niin veikkaisin, että olen jossakin muualla kuin niissä tehtävissä, joissa tähän saakka olen ollut.

Kataisen mukaan paljon on kiinni perheestä.

– Aktiivisesti yritän miettiä, mitä muuta se voisi olla kuin yhteiskunnallista vaikuttamista.

EU:ssa puolueet todennäköisesti ensi vuoden syksyllä asettavat kärkiehdokkaansa komission puheenjohtajaksi.

AVAINSANAT

Keskusta vetoaa jo Lipposenkin ”jykevään puheenvuoroon” – SDP halutaan mukaan ”Suomi-sopimukseen”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni (kuvassa) haluaa SDP:n tukevan pitemmän aikavälin aluepoliittista sopimusta. ”Suomi-sopimusta” esitti keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan budjettikeskustelussa keskiviikkona.

– Sopimuksessa on kyse siitä, että hyvä elämä mahdollistetaan kaikkialla Suomessa. Suuret kaupungit, seutukaupungit ja maaseutu ovat yhdessä Suomi ja parhaimmillaan kaikki voittavat. Juuri nyt on huolehdittava, että koko maa pääsee osalliseksi Suomen talouden noususta, Kulmuni selventää.

Hänen mukaansa keskusta ei vastusta Suomen kaupungistumista. Kulmuni visioi, että ”Suomi-sopimus” ratkaisisi myös suurimpien kaupunkien ongelmia, kuten pitkäaikaistyöttömyyttä, asumisen kalleutta, lääkärijonoja ja kaupunginosien eriarvoistumista.

– Poliittinen vastuu ongelmien kärjistymisestä on suurimpien kaupunkien valtapuolueilla.

Toivottavasti voitaisiin hakea yhteinen näkemys yli hallitus-oppositiorajan.

Keskustan varapuheenjohtaja korostaa, että ensin pitäisi päästä eroon vanhanaikaisesta vastakkainasettelusta ja leimaamisesta. Erityisesti hän osoittaa sormellaan Helsingin pormestaria Jan Vapaavuorta (kok.), jolle ”se vaikuttaa olevan ylitsepääsemätöntä, mutta onneksi muunkinlaisia äänenpainoja kuuluu”.

Kulmuni on huomioinut, että SDP:n johto on etenkin tällä vaalikaudella puhunut silmiinpistävän voimallisesti tasapainoisesti kehittyvän Suomen puolesta.

– SDP:n entinen pitkäaikainen puheenjohtaja, pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen käytti hiljattain jykevän puheenvuoron ennen muuta Itä-Suomen puolesta.

Kulmuni odottaa nyt, että SDP:n johto kertoo, ”onko se valmis muuttamaan sanansa teoiksi ja tukemaan tällaista sopimusta”. Erityisesti kantaa odotetaan SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä.

– Toivottavasti tällaisissa kaikkia suomalaisia ja koko Suomea koskevissa kansallisissa kysymyksissä voitaisiin hakea yhteinen näkemys yli hallitus-oppositiorajan, Kulmuni vetoaa.

Nuorten kotkien syyskausi käynnistyi Kaakossa – ”Varallisuus ei saisi olla harrastamisen este”

Kaakkois-Suomen Nuorten kotkien syyskausi on käynnistynyt jälleen vilkkaana. Harrastekerhoja kokoontuu Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa, piirin kotkatoiminnassa on tarjolla retkiä sekä osallistumista valtakunnallisiin tapahtumiin. Tulevan viikonlopun kotkakuntotapahtumaan Kontiorantaan lähtee alueelta kaksi joukkuetta.

– Kaakkois-Suomen Nuoret kotkat ovat pääkaupunkiseudun jälkeen yksi aktiivisimmista kotkapiireistä, kertoo alueen kotkatyöntekijä Jaana Saarinen

Viikoittain kokoontuvissa kerhoissa leikitään, askarrellaan, nikkaroidaan, pelataan ja ulkoillaan. Lappeenrannan Nuorten kotkien kerhot tekivät syyskauden aluksi retken paikalliselle Hämmänauteen suolle. Retkellä kuljettiin pitkospuita pitkin laavulle ihmetellen luonnon värejä ja elämää.

– Kotkatoiminnassa on ennen kaikkea kysymys yhdessä tekemisestä, ryhmässä toimimisesta ja elämyksistä, jotka syntyvät pienistä asioista. Luontokaan ei ole kaupunkilaislapsille enää niin tuttu, Saarinen jatkaa.

Kotkatoiminnan mahdollistajana ovat vapaaehtoiset aikuiset sekä paikallisosastot, jotka tukevat kerhojen toimintaa.

Lasten harrastukset ja niiden kustannukset ovat nousseet keskeiseksi puheenaiheeksi. Kotkatoimintaan osallistumiselle ei ole ainakaan taloudellista kynnystä, osallistumismaksu on kymmeneneuroa vuodessa, koko perhe pääsee toimintaan viidentoista euron perhemaksulla. ­­­

– Kotkatoiminta halutaan pitää kaikkien lasten ulottuvilla, varallisuus ei saisi olla harrastamisen este. Toki retkille ja leireille osallistuminen maksaa, mutta nekin hinnat pyritään pitämään mahdollisimman edullisina ja monesti piirit tai paikalliset osastot myös tukevat lähtemistä, Saarinen sanoo.

Kaakkois-Suomessa kotkatoimintaan, leireille, tapahtumiin ja kerhoihin, osallistui viime vuoden aikana tuhansia lapsia. Monen kohdalla Linnanmäki tai kesäleiri olisi voinut jäädä kokematta ilman edullista mahdollisuutta turvallisten aikuisten parissa.

– Kotkatoiminnan mahdollistajana ovat vapaaehtoiset aikuiset sekä paikallisosastot, jotka tukevat kerhojen toimintaa. Pienilläkin panostuksilla saadaan kerho paikkakunnalla pyörimään, jos aikuisista löytyy innokkaita, Saarinen toteaa.

Tulevalle syksylle on jälleen luvassa kerhojen lisäksi monenlaista tekemistä. Koululaisten syyslomalle, 26.10, on tarjolla lounaan, bussikuljetuksen ja rannekkeen sisältävä retki Vantaan superparkiin neljänkymmenenviiden euron hintaan. Aktiivista kotkatoimintaa halutaan syksyn aikana jalkauttaa myös Etelä-Savon puolelle. Lokakuussa järjestetään Mikkelissä tilaisuus, jossa on mahdollista tulla yhdessä kuulemaan, keskustelemaan ja ideoimaan toimintaa.

Keskustelua aiheesta

Keskustan toiminnanjohtajat lähtivät liikkeelle: Korhonen ei Sipilää kaada

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen pisti tutinaa puntteihin puolueessa.

Keskustan toiminnanjohtajat ovat hämmästyneet puolueen ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen lausunnosta, jossa hän puhui puheenjohtaja Juha Sipilän kaatamisesta.

– Jarmo Korhosen pitäisi entisenä puoluesihteerinä muistaa, mikä on kentän voima. Kabineteissa voidaan puuhata, mitä hyvänsä, mutta sivuun siirretään vasta silloin, kun kenttä niin päättää. Ja puheenjohtaja Sipilällä on Keskustan kentän rikkomaton tuki, Keskustan toiminnanjohtajayhdistyksen puheenjohtaja, Etelä-Hämeen piirin Juha Iso-Aho vakuuttaa.

– Me kaikki olemme mukana politiikassa Suomen ja suomalaisten etua ajaaksemme, muistuttaa Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta – Suomalaisten etua Sipilä on erittäin ansiokkaasti kuluneen vaalikauden ajanut.

Toiminnanjohtajat katsovat, että nouseva talous ja paraneva työllisyys antavat oivan pohjan myös puolueen kannatuksen nostamiselle. – Ei se mikään automaatio tietenkään ole, vaan vaatii kovaa järjestöllistä ja poliittista työtä, toteaa Pauliina Maukonen-Kärkkäinen Keski-Suomen piiristä. – Mutta ilman onnistunutta hallitusvastuuta kansan luottamuksesta voi vain haaveilla.

Keskustan toiminnanjohtajien tunnot tiivistetään Turussa näin: – Korhosen puheet ovat höpönlöpöä, summaa Keskustan Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola.

Mitä Korhonen sanoikaan?

Jarmo Korhosesta ilmestyi Demokraatin viikkolehdessä laaja henkilökuva 21.syyskuuta. Päivää ennen (20.9.) printtilehden ilmestymistä lehden verkkosivuilla ilmestyi haastattelusta uutispoiminta, jossa Korhonen puuttui Sipilän asemaan.

–Keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen (kesk.) mukaan puolue on mennyt väärään suuntaan unohtamalla kansanläheisyyden ja kadottanut vanhan alkiolaisen ihmisyyden ihanteen.

Samalla puolue on unohtanut myös maalaisliittolaiset jäsenet. Tällä menolla keskustan kannatus laskee hänen arvionsa mukaan 10 prosenttiin.

– Juha Sipilä kaatuu ensi kesänä Sotkamon puoluekokouksessa. Viimeistään. Ja jos ei kaadu, niin keskusta häviää tulevat vaalit. Sipilä on hieno mies, mutta jos hän jatkaa, keskusta häviää. Puolue etsii jo tällä hetkellä uutta puoluejohtajaa. Niin raakaa kuin se onkin, Korhonen kertoi.