Ihalainen pistää hallituksen puoliväliriihen tavoitteet päreiksi ja antaa neuvon – ”Jos hallitus olisi viisas, se toimisi näin”

Kuva: Kari Hulkko
SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen on miettinyt hallitukselle uuden ohjelman puoliväliriiheen.

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen on joulunpyhinä miettinyt kokonaan uusiksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen puoliväliriihen tavoitteet. Hän toimitti lopputuloksen demokraatti.fi:n julkaistavaksi.

– Hallituksen kuntavaalien jälkeen ajoittuvan ns. puoliväliriihen keskeinen tehtävä on linjata talous- ja finanssipolitiikan peruslinjaukset vaalikauden loppuun. Ilmatila on täyttynyt erilaisista ehdotuksista puoliväliriihen asialistalle. Tärkeintä olisi tukea pidemmän aikavälin talouskasvun vauhdittamista, viennin piristämistä ja investointeja Suomeen. Näin rakennettaisiin pohja myös työllisyyden kohentumiselle, Ihalainen sanoo.

Poliittinen katse tulee Ihalaisen mukaan nostaa yli vaalikauden ja varautua myös siihen, että niin Euroopassa kuin maailmalla laajemmalti poliittinen ja taloudellinen epävakaus voi jatkua.

– Pidemmän aikavälin kasvun ja viennin tukeminen edellyttää, että, toisin kuin nyt, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopanostuksia lisätään. Erityisesti viennin vauhdittamiseksi kasvuhakuisten keskikokoisten ja pk-yritysten pääsyä kansainvälistymiseen tulisi tukea. SDP on esittänyt erityisen jalustayhtiön perustamista tukemaan näiden yritysten vientiponnisteluja, Ihalainen muistuttaa..

Kansainvälistymisen vahvistuminen edellyttää Ihalaisen mukaan myös vientimarkkinoilla toimivien ja sinne pyrkivien yritysten kumppanuutta.

– SDP on esittänyt vaihtoehtobudjetin osana useita elinkeinopoliittisia avauksia, joita tulisi nostaa uusiksi kärkihankkeiksi. Näitä ovat mm. nostaa Suomi kiertotalouden Euroopan kärkimaaksi, luoda palvelualojen elinkeinopoliittinen strategia ja ottaa aktiivinen ote arktisen alueen politiikassa ja talouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Realistinen investointiohjelma puoliväliriiheen

– Kevään puoliväliriihessä tulisi lisäleikkauskierteen sijasta laatia realistinen investointeja vauhdittava ohjelma. Yritystuet, mukaan lukien verotuet, ovat läpivalaisun kohteena. Suomessa suoria yritystukia jaetaan vuosittain n. 1,3 miljardia euroa ja yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia on noin 6 miljardia euro, Ihalainen laskee.

– Kehysriihessä olisi tärkeä arvioida mitkä yritystuet ovat vaikuttavia ja määritellä uudelleen tukien myöntämisperusteet.

Ihalaisen mukaan yksi asia yli muiden on nostettava kehysriihen listalle: jatkuvasti kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuohjelma.

Se edellyttää työvoimapolitiikan ja resurssien pelastamista sen rapauttamisen sijasta. SDP:llä on tähänkin asiaan konkreettisia tavoitteita, joita hallitus voisi ottaa käyttöön. Hälytyskellojen pitäisi soida myös siksi, että nuorten työttömyys on pystytty pitämään tähän asti suhteellisen lyhytkestoisena, mutta nyt nuortenkin työttömyys pitkittyy. Virta pitkäaikaistyöttömyyteen tulisi saada padottua ja työttömyyden kestoa lyhennettyä.

– Yli 55 vuotiaiden työttömyyden kesto on keskimäärin repsahtanut yli 90 viikkoon ja kynnys palata työmarkkinoille on vaikeutunut. Jos työttömyyttä saataisiin keskimäärin lyhennettyä yhdellä päivällä, toisi se julkiseen talouteen 22 miljoonaa plussaa vuodessa.

SDP on Ihalaisen mukaan esittänyt vaihtoehto-ohjelmassaan, että alv-velvollisuuden alaraja nostettaisiin 30 000 euroon. Se auttaisi nimenomaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Toisin kuin epäoikeudenmukaisesti kohdistuva yrittäjävähennys, jolla ei ole edes työllistämisvaikutuksia. Tämäkin raha olisi ollut viisaampi käyttää alvin alarajan nostamisen rahoittamiseen.

Suomen Yrittäjätkin näyttää tulleen jälkijättöisesti tässä asiassa SDP:n linjoille. Näitä yhteisiä näkemyksiä on viime aikoina ollut harvakseen.

Alvin alarajan nostaminen voisi olla puoliväliriihessä varteenotettava keino tukea pk-yritysten asemaa ja kehittämistä.

Jos hallitus olisi viisas…

– Kehysriihessä tulisi vahvistaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaisen yhteistyön jatkamisen tärkeys. Tätä velvoittaisi myös se, että vaikeuksien jälkeen syntynyt KIKY-sopimus saatiin aikaan. Ratkaisu, joka on hallituskauden vaikuttavin taloutta ja kilpailukykyä vahvistava ratkaisu, Ihalainen muistuttaa.

Työmarkkinoiden uusi Suomen sopimusmalli tulee olemaan haastava konsepti myös siksi, että talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamispöytä Ihalaisen mukaan jatkossa puuttuu.

– Hallituspuolueiden sisältä on kuulunut puheita, että kun ”KIKY-kahle” poistuu, niin sitten voidaan kolmikantavalmistelu unohtaa ja työmarkkinoita ja työelämää koskevat asiat viedään hallituksen ratkottaviksi.

– Jos hallitus olisi viisas ja edesauttaisi uuden Suomen sopimusmallin rakentumista ja hallittua palkkapolitiikkaa se alleviivaisi kehysriihessä voimakasta viestiä siitä, että kolmikantayhteistyö ei ole suhdannepolitiikkaa vaan hyvä tapa myös jatkossa tehdä tuloksia. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä on nyt monia asioita neuvoteltava ennen kehysriihtä. Hallituksen ei pitäisi osaltaan tärvellä näiden neuvottelujen onnistumista, Ihalainen varoittaa.

”Keskustelu ajautunut väärille urille” – SAK:n Eloranta haluaa lopun työttömien syyllistämiselle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Suomen suurimman palkansaajajärjestön puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä työvoiman kohtaanto-ongelmasta käyty keskustelu on ajautunut väärille urille, kun lääkkeiksi tarjotaan vain työvoiman tarjonnan lisäämistä ja työttömyysturvan leikkaamista.

– Kohtaanto-ongelma ei ratkea ilman, että työttömien ja matalan koulutuksen omaavien osaamista parannetaan, SAK:n Eloranta painottaa.

Hän huomauttaa, että osa avoinna olevista työpaikoista ei ole aitoja työpaikkoja tai niiden ehdot eivät ole kelvollisia.

– Todellinen työvoimapula kohdistuu harvoihin ammatteihin ja on usein alueellista. Ennakoivalla työntekijöiden osaamisen kehittämisellä tähän voidaan varautua, ja fiksut työnantajat ovat näin toimineetkin.

– Alan vaihtaminen on Suomessa teoriassa helppoa, mutta käytännössä vaikeaa. Nykyjärjestelmä ohjaa alanvaihtoon pääasiassa työttömiä ja niitä, joilla terveydellinen syy edellyttää ammatin vaihtamista. Nopeasti muuttuvassa työelämässä tämä ei riitä.

SAK on esittänyt uraohjausta kaikille työntekijöille.

Elorannan mukaan uraohjauspalvelut on koottava osaksi tulevien maakuntien kasvupalveluja, joiden yhtenä tehtävänä on tarjota tietoa tulevasta työvoimantarpeesta myös alanvaihtoa suunnitteleville.

”Koko aktiivimallista on viimeistään nyt luovuttava.”

Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli on ajautunut vaikeuksiin eduskunnassa. Valiokuntakäsittelyssä malli on todettu muun muassa eriarvoisuutta lisääväksi ja byrokraattiseksi.

– Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota SAK:n alusta asti esiin tuomiin ongelmiin. Mallin korjailu ei auta, vaan koko aktiivimallista on viimeistään nyt luovuttava, sanoo Jarkko Eloranta.

Hän varoittaa hallitusta luomasta monimutkaista ja työttömille vaikeasti avautuvaa järjestelmää. Sen sijaan työttömyysturvan karensseja pitää yksinkertaistaa ja työttömien palveluita parantaa.

”Uhkasakkoja kunnille, jos lapsen oikeuksia ei kunnioiteta” – Li Andersson vaatii lisää käsiä lastensuojeluun

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson on tänään aloittanut kansanedustajien allekirjoituksien keräämisen lakialoitteeseen lastensuojelun sosiaalityön mitoituksesta.

Lastensuojelun resurssit vaikuttavat tuhansien suomalaislasten oikeuksien suojeluun. Viimeistään henkilökunnan voimakkaiden hätähuutojen jälkeen pitäisi olla jokaiselle selvää, että lastensuojeluun tarvitaan lisää henkilökuntaa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

– Se edellyttää sekä velvoittavia mitoituksia lainsäädäntöön että henkilöstötarpeen huomioimista koulutuspolitiikassa.

Lakialoitteen mukaan lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voisi olla vastuullaan vain niin monta lasta, joiden osalta hän suoriutuu lastensuojelulakiin ja muuhun lainsäädäntöön sisältyvistä velvoitteista. Lapsen asiasta vastaavalla sosiaalityöntekijällä voisi kuitenkin olla vastuullaan enintään 30 lasta. 

Lapsen oikeuksista pitää välittää joka päivä.

Yli tuhat sosiaalityöntekijää ja sosiaalityön opiskelijaa julkaisi lasten oikeuksien päivänä 20.11.2017 vetoomuksen nostaakseen esiin työhönsä ja lasten oikeuksien toteutumiseen liittyviä epäkohtia. Vetoomuksen taustalla on sosiaalityöntekijöiden vakava huoli lasten ja nuorten heitteillejätöstä lastensuojelun kroonisen aliresurssoinnin takia.

Kaikki poliitikot ovat huolissaan lastensuojelusta kun ilmenee rajuja epäkohtia, kuten lapsen oikeuden loukkauksia tai jopa kuolemantapauksia, Andersson toteaa.

– Lapsen oikeuksista pitää kuitenkin välittää joka päivä, eli silloin kun laaditaan talousarvioita ja päätetään sosiaalityön rahoituksesta. Kannatan uhkasakkoja kunnille, jos ne eivät kunnioita lapsen oikeuksia ja turvaa lastensuojelun resursseja.

Useissa kunnissa sosiaalityöntekijöillä voi olla 40, 60 tai jopa 80 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Tilanne on hankala, sillä palveluiden asiakkaana on lapsia, joiden tilanteet ovat vakavasti vaarantuneita ja turvattomia.

Antti Rinne Lännen Medialle: ”Keskituloiset perheet putoavat varhaiskasvatusmaksujen ansiosta lähelle köyhyysrajaa”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Keskituloiset perheet putoavat varhaiskasvatusmaksujen ansiosta lähelle köyhyysrajaa, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa Lännen Median haastattelussa.

– Se on tärkeätä sanoa ääneen.

Rinne korostaa haastattelussa päivähoitomaksujen olevan keskeinen lapsiperheiden köyhyyttä tuottava ongelma.

– Yli 14 000 euron nettosäästö kolmessa vuodessa on valtava summa perheelle. Esitämme, että maksuton varhaiskasvatus rinnastetaan perusopetukseen perustuslain tasolla. Varhaiskasvatus olisi hyvä kirjata perustuslakiin, Rinne sanoo Lännen Medialle.

Yli 14 000 euron nettosäästön Rinne  pohjaa esimerkkitapaukseensa, jossa perheen molemmat huoltajat ansaitsevat bruttona 2 500 euroa kuukaudessa. Mikäli perheellä on kaksi samaan aikaan päivähoidossa olevaa pientä lasta, perheellä hupenee varhaiskasvatusmaksuihin 4 862 euroa 11 kuukauden aikana. Kolmessa vuodessa summaksi kertyy 14 586 euroa.

Summaa voidaan pitää suurena, kun esimerkkiperheen bruttotulot samalta ajalta ovat 180 000 euroa. Esimerkkilaskelma on tehty Lahden kaupungin laskurilla.

SDP esittääkin varhaiskasvatusmaksujen poistamista.

SDP esittääkin viime viikoilla julkaisemassaan vaihtoehtobudjetissa varhaiskasvatusmaksujen poistamista. Puolueen esityksessä poistamiseen on varattu 100 miljoonaa euroa. Rinne kuitenkin huomauttaa vielä, että varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen siirtyminen edellyttäisi tulevina vuosina 200 miljoonan euron vuotuista panostusta.

Hänen mukaansa puolue on tähän valmis, mikäli pääsee hallitukseen, Lännen Median haastattelusta selviää.

Puolueen laatimassa toimenpideohjelmassa lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi toisena keskeisenä keinona on oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen vaikuttaisi perheiden talouteen poistamalla lukion ja ammattikoulujen oppimateriaalien kustannukset.

 

Hallitus painii kasvupalvelulain kanssa – keskustan ja kokoomuksen kompromissi ei kelvannut sinisille

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Neuvotteluihn osallistunut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

STT:n tietojen mukaan keskusta ja kokoomus ovat päässeet yhteisymmärrykseen kasvupalvelulain päälinjauksista, mutta siniset ei ole hyväksynyt ratkaisua.

Maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki siirtää työllisyys- ja yrityspalvelut valtiolta maakunnille.

Keskustan ja kokoomuksen kompromissin mukaan kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää palvelut maakuntien sijaan.

Uudellemaalle hallitus on jo aiemmin luvannut erillisratkaisun, jonka mukaan kasvupalveluiden järjestämisvastuu saa olla pääkaupunkiseudun kuntien muodostamalla kuntayhtymällä maakunnan sijaan.

Keskustan ja kokoomuksen ratkaisussa kaikissa maakunnissa kunnat voisivat halutessaan muodostaa kuntayhtymän, jolla olisi järjestämisvastuu kasvupalveluista. Ehtona olisi, että ainakin suurin osa maakunnan kunnista olisi mukana kuntayhtymässä.

Vaatii uuden lausuntokierroksen.

Myös muut suuret kaupungit ovat vaatineet pääkaupunkiseudun mallin kaltaisia erillisratkaisuja, joita kokoomus on kannattanut.

Hallituksessa on pohdittu myös erillisratkaisun antamista muutamalle kaupungille, mutta perustuslakiasiantuntijat ovat varoittaneet ratkaisusta, jonka perusteita olisi ollut vaikea ujuttaa perustuslakivaliokunnan seulasta läpi.

Hallituksen on ollut määrä lähettää kasvupalvelulaki uudelle lausuntokierrokselle perjantaina, mutta lähetys voi venyä sovun etsinnän pitkittyessä. Uusi lausuntokierros tarvitaan, jos esitys muuttuu ratkaisevasti.

Kasvupalvelulaista ovat neuvotelleet elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.), oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja työministeri Jari Lindström (sin.).

Lintilä esittelee asiaa hallituksen reformiministeriryhmälle torstaina, mutta ratkaisua ryhmästä ei odoteta.

Jos ministerikolmikko ei löydä ratkaisua, asia voi siirtyä ”trion” eli hallituspuolueiden puheenjohtajien ratkaistavaksi.

Mikko Isotalo–STT

Tietämättömyys lisää pelkoa, sanoo Henry Hedman, joka toivoo Suomeen romanikansanedustajia: ”Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani”

Kuva: Jari Soini

”Mä näytän vielä teille, että mekin olemme ihmisiä”-ajatus oli voimakkaana opetusneuvos Henry Hedmanin mielessä jo lapsena. Hän muistaa kerran oman perheensä päässeen yöpymään saunaan.

Sieltä piti lähteä aikaisin aamulla, etteivät muut näkisi romanien yöpyneen heillä. Terve itsetunto on tuonut mukanaan rohkeuden tarttua toimeen ja esiintyä.

– Suurin osa ihmisten peloista ja kielteisistä asenteista johtuu tietämättömyydestä tai jostakin kielteisestä kokemuksesta.

Jotkut miettivät jopa paikkakunnalta muuttamista kuullessaan romaniperheen muuttavan naapuriin. Näin kävi myös Hedmanien kohdalla. Ennakkoluulot murenivat tutustumisen kautta.

– Mikään asia ei ole liian vaikeaa, kun haluamme ottaa toisen kulttuurin huomioon ja samalla kunnioittaa omaa kulttuuriamme.

Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Opiskelijoiden keskuudessa Hedman on voinut huomata valtavan muutoksen asenteissa pääväestöön kuuluvan ja romanin tutustuessa. Vaikka romanien tilanne on Suomessa parantunut esimerkiksi koulutuksen ja asuntojen suhteen, tehtävää on vielä paljon.

– Stereotypiat ovat saaneet uusia muotoja, mutta ne ovat edelleen esteenä. Vuorovaikutus ei tahdo onnistua. Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Tunsin katseet niskassani.

Romanit ovat Hedmanin mukaan keskenään samalla viivalla ilman hierarkiaa. Hänestä hienointa heidän kulttuurissaan on kunnioituksen osoittaminen itselle ja toisille.

– On tavattoman paljon niitä romaneita, jotka viettävät hiljaista ja rauhallista elämää haluten tehdä töitä tai he ovat töissä.

Hedman oli Suomen edustajana Auschwitz-Birkenaun kansainvälisessä komiteassa 2013–2015. Jo edesmennyt Vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentikko Outi Ojala oli suositellut häntä Erkki Tuomiojalle. Heti ensimmäisessä kokouksessa hän otti esille romanien tilanteen.

– Tunsin katseet niskassani.

Hedman kiinnostui romanien holokaustista. Hänen mukaansa romaneille ei ole annettu missään vaiheessa mahdollisuutta, ei vieläkään.

– Romaneja tapettiin keskitysleireillä kuusisataatuhatta, toista miljonaa metsissä ja muissa paikoissa. Osa kuoli nälkään ja tauteihin eri maissa.

Romanien kärsimys on haluttu Hedmanin mukaan vaientaa, koska Suomesta ei annettu yhtäkään romania keskitysleirille.

– Esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa tapettiin kokonaisia romaniyhteisöjä.

Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Hedmanista on erityisen tärkeää miettiä, kenelle antaa äänensä demokraattisessa yhteiskunnassa, ettei historia toistaisi itseään. Ihmisoikeuksien ja toisten ihmisten kunnioittamisen tulisi olla etusijalla. Hedmanin toiveena on saada eduskuntaan myös romanikansanedustajia.

– Tiedon pitäisi vaikuttaa ja saada aikaan jopa asennemuutosta. Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Yllättävän monella pääväestöönkin kuuluvalla on romanitausta. Turvapaikahankijoiden tulo on parantanut romanien asemaa Suomessa. He ovat jo tuttuja kaukaa tulleisiin verrattuna.

– Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani.

Lue koko laaja Henry Hedmanin haastattelu torstain 23. marraskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT