Ihalainen pistää hallituksen puoliväliriihen tavoitteet päreiksi ja antaa neuvon – ”Jos hallitus olisi viisas, se toimisi näin”

Kuva: Kari Hulkko
SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen on miettinyt hallitukselle uuden ohjelman puoliväliriiheen.

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen on joulunpyhinä miettinyt kokonaan uusiksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen puoliväliriihen tavoitteet. Hän toimitti lopputuloksen demokraatti.fi:n julkaistavaksi.

– Hallituksen kuntavaalien jälkeen ajoittuvan ns. puoliväliriihen keskeinen tehtävä on linjata talous- ja finanssipolitiikan peruslinjaukset vaalikauden loppuun. Ilmatila on täyttynyt erilaisista ehdotuksista puoliväliriihen asialistalle. Tärkeintä olisi tukea pidemmän aikavälin talouskasvun vauhdittamista, viennin piristämistä ja investointeja Suomeen. Näin rakennettaisiin pohja myös työllisyyden kohentumiselle, Ihalainen sanoo.

Poliittinen katse tulee Ihalaisen mukaan nostaa yli vaalikauden ja varautua myös siihen, että niin Euroopassa kuin maailmalla laajemmalti poliittinen ja taloudellinen epävakaus voi jatkua.

– Pidemmän aikavälin kasvun ja viennin tukeminen edellyttää, että, toisin kuin nyt, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopanostuksia lisätään. Erityisesti viennin vauhdittamiseksi kasvuhakuisten keskikokoisten ja pk-yritysten pääsyä kansainvälistymiseen tulisi tukea. SDP on esittänyt erityisen jalustayhtiön perustamista tukemaan näiden yritysten vientiponnisteluja, Ihalainen muistuttaa..

Kansainvälistymisen vahvistuminen edellyttää Ihalaisen mukaan myös vientimarkkinoilla toimivien ja sinne pyrkivien yritysten kumppanuutta.

– SDP on esittänyt vaihtoehtobudjetin osana useita elinkeinopoliittisia avauksia, joita tulisi nostaa uusiksi kärkihankkeiksi. Näitä ovat mm. nostaa Suomi kiertotalouden Euroopan kärkimaaksi, luoda palvelualojen elinkeinopoliittinen strategia ja ottaa aktiivinen ote arktisen alueen politiikassa ja talouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Realistinen investointiohjelma puoliväliriiheen

– Kevään puoliväliriihessä tulisi lisäleikkauskierteen sijasta laatia realistinen investointeja vauhdittava ohjelma. Yritystuet, mukaan lukien verotuet, ovat läpivalaisun kohteena. Suomessa suoria yritystukia jaetaan vuosittain n. 1,3 miljardia euroa ja yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia on noin 6 miljardia euro, Ihalainen laskee.

– Kehysriihessä olisi tärkeä arvioida mitkä yritystuet ovat vaikuttavia ja määritellä uudelleen tukien myöntämisperusteet.

Ihalaisen mukaan yksi asia yli muiden on nostettava kehysriihen listalle: jatkuvasti kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuohjelma.

Se edellyttää työvoimapolitiikan ja resurssien pelastamista sen rapauttamisen sijasta. SDP:llä on tähänkin asiaan konkreettisia tavoitteita, joita hallitus voisi ottaa käyttöön. Hälytyskellojen pitäisi soida myös siksi, että nuorten työttömyys on pystytty pitämään tähän asti suhteellisen lyhytkestoisena, mutta nyt nuortenkin työttömyys pitkittyy. Virta pitkäaikaistyöttömyyteen tulisi saada padottua ja työttömyyden kestoa lyhennettyä.

– Yli 55 vuotiaiden työttömyyden kesto on keskimäärin repsahtanut yli 90 viikkoon ja kynnys palata työmarkkinoille on vaikeutunut. Jos työttömyyttä saataisiin keskimäärin lyhennettyä yhdellä päivällä, toisi se julkiseen talouteen 22 miljoonaa plussaa vuodessa.

SDP on Ihalaisen mukaan esittänyt vaihtoehto-ohjelmassaan, että alv-velvollisuuden alaraja nostettaisiin 30 000 euroon. Se auttaisi nimenomaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Toisin kuin epäoikeudenmukaisesti kohdistuva yrittäjävähennys, jolla ei ole edes työllistämisvaikutuksia. Tämäkin raha olisi ollut viisaampi käyttää alvin alarajan nostamisen rahoittamiseen.

Suomen Yrittäjätkin näyttää tulleen jälkijättöisesti tässä asiassa SDP:n linjoille. Näitä yhteisiä näkemyksiä on viime aikoina ollut harvakseen.

Alvin alarajan nostaminen voisi olla puoliväliriihessä varteenotettava keino tukea pk-yritysten asemaa ja kehittämistä.

Jos hallitus olisi viisas…

– Kehysriihessä tulisi vahvistaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaisen yhteistyön jatkamisen tärkeys. Tätä velvoittaisi myös se, että vaikeuksien jälkeen syntynyt KIKY-sopimus saatiin aikaan. Ratkaisu, joka on hallituskauden vaikuttavin taloutta ja kilpailukykyä vahvistava ratkaisu, Ihalainen muistuttaa.

Työmarkkinoiden uusi Suomen sopimusmalli tulee olemaan haastava konsepti myös siksi, että talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamispöytä Ihalaisen mukaan jatkossa puuttuu.

– Hallituspuolueiden sisältä on kuulunut puheita, että kun ”KIKY-kahle” poistuu, niin sitten voidaan kolmikantavalmistelu unohtaa ja työmarkkinoita ja työelämää koskevat asiat viedään hallituksen ratkottaviksi.

– Jos hallitus olisi viisas ja edesauttaisi uuden Suomen sopimusmallin rakentumista ja hallittua palkkapolitiikkaa se alleviivaisi kehysriihessä voimakasta viestiä siitä, että kolmikantayhteistyö ei ole suhdannepolitiikkaa vaan hyvä tapa myös jatkossa tehdä tuloksia. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä on nyt monia asioita neuvoteltava ennen kehysriihtä. Hallituksen ei pitäisi osaltaan tärvellä näiden neuvottelujen onnistumista, Ihalainen varoittaa.

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta