Politiikka
3.6.2017 10:27 ・ Päivitetty: 3.6.2017 10:27
Ihalainen: ”Suomen oltava poikkeuksellisen aktiivinen älykkään teknologiapolitiikan hahmottamisessa”
Eduskunnassa on käsitelty hallituksen vuoteen 2030 ulottuvaa energia- ja ilmastostrategiaa. Eduskunnan talousvaliokunta laati laajalla hallitus -oppositiorajat ylittävällä pohjalla oman mietinnön. Eduskunta hyväksyi sen linjaukset 31.5.
SDP:n kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Lauri Ihalainen kirjoittaa Keskisuomalaisessa, että demarit antavat arvoa laajan yhteisymmärryksen aikaansaamiselle.
– Viime hallituskaudella tehtiin parlamentaarisesti ja yksimielisesti energia- ja ilmastokomiteassa pidemmän aikavälin tiekartta. Tuolloin vielä vihreätkin olivat mukana, nyt he eivät yhteiseen linjaan yltäneet. On tärkeätä, että energia- ja ilmastopolitiikassa kyetään yli vaali- ja hallituskausia ulottuvaan pitkäjänteiseen yhteisymmärrykseen.
Ihalaisen mukaan uutinen Yhdysvaltain mahdollisesta irtautumisesta Pariisin ilmastosopimuksesta olisi toteutuessaan suuri takaisku. Työtä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on jatkettava päättäväisesti.
– Sen ohella, että energia- ja ilmastostrategia tarjoaa mittavia haasteita myös Suomelle, antaa se myös uusia mahdollisuuksia Suomelle viennille ja työllisyydelle panostamalla innovaatioihin, tutkimukseen ja viennin edistämiseen mm. älykkäiden sähköverkkojen kehittämisessä, kiertotaloudessa, energiatehokkuudessa, ympäristöteknologiassa, vesien puhdistuksessa sekä arktisessa ympäristöosaamisessa.
”Myös puurakentamisen lisääminen on kestävää ilmastopolitiikkaa.”
Ihalainen muistuttaa, että energia- ja ilmastostrategia nojaa siihen, että uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta nousisi yli 50%:iin 2030 mennessä. Selonteon vaikutusarvioiden perusteella uusiutuvan energian osuus kasvaisi jo vuoteen 2020 mennessä 43%:iin.
Lisää aiheesta
– Suomen kunnianhimoinen tavoite on puolittaa fossiilisten energialähteiden käyttö vuoteen 2020 mennessä. Suomi nojaa biopolttoaineiden ja puunkäyttöön energiatuotannossa.
– On monia syitä korostaa, että puuraaka-aine, ainespuu, pitää ensisijaisesti käyttää korkean jalostusasteen tuotantoon ja vientiin, eikä polttoon. Myös puurakentamisen lisääminen on kestävää ilmastopolitiikkaa.
Tutkijoiden esittämä huoli metsien hiilinielujen pieneneminen liiallisesta hakkuusta on Ihalaisen mukaan otettava tosissaan. Ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä varoitteli, että metsien käytön tuntuva lisääminen voi kasvattaa kasvihuonepäästöjä.
Tavoite, että liikenteen polttoaineen sekoitevelvoite nostetaan 30%:iin vuoteen 2030 mennessä on Ihalaisen sanoin ”vähintäänkin kunnianhimoinen”. Siksi demareiden aloitteesta talousvaliokunnan lausumaan lisättiin myös ponsi siitä, että 30%:n jakeluvelvoitteen kustannusvaikutukset kuluttajille, elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle tulee jatkoselvittää.
– Kustannukset tulevat joka tapauksessa nousemaan.
Kiertotaloudesta saatavissa jopa 2,5 miljardin potti.
Ihalainen toteaa, että talousvaliokunta halusi tuoda esille sen, että ydinvoiman merkitys Suomen energiastrategiassa on tärkeä, noin 18% koko energiakäytössä.
– Maakaasumarkkinat tulevat vapautumaan vuoteen 2020 mennessä. Maakaasun osuus energian kokonaiskulutuksesta on noin 6%. Tarkoitus on yhdistää Suomen ja Viron maakaasuverkostot. Kaasuputkiyhteyden rakentaminen Suomen ja Viron välille ei vielä ole riittävä ratkaisu eurooppalaiselle kaasuverkostolle.
– Liikenteen sähköistäminen on globaalisti kasvussa. Suomen tulee olla hereillä ja aktiivinen sähköautojen käytön lisäämisessä ja sitä tukevan jakeluverkoston kehittämisestä. Joidenkin arvioiden mukaan sähköautot voivat jo 2025 mennessä olla polttomoottoriajoneuvoja edullisempia. Vähäpäästöisten autojen verotusta tulisi myös keventää. Romutuspalkkion uudelleen käyttöönotto olisi myös ilmastopoliittisesti perusteltua.
Ihalainen muistuttaa myös kiertotalouden merkityksestä
– Arvioiden mukaan kiertotalous voi kasvattaa kansantaloutta jopa 2,5 miljardilla eurolla ja sen työllistävä vaikutus Suomessa on kymmeniä tuhansia työpaikkoja vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalous on sekä energia- ja ilmastopolitiikkaa ja uuden ajan elinkeinopolitiikkaa.
– Suomen tulee olla poikkeuksellisen aloitteellinen älykkään, innovatiivisen uuden ajan teknologiapolitiikan hahmottamisessa. Suomi tarvitsee vienti- ja osaamisperusteista kasvua. Suomi voi eurooppalaisessa elinkeinopolitiikassa olla eturintamassa biotalouden innovaatiossa, kierto- ja jakamistalouden kärkimaana sekä digitaalisen talouden edistämisessä, hän päättää
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.