Kolumnit
18.3.2017 19:00 ・ Päivitetty: 18.3.2017 10:02
Ilmastostrategian vino kulma: “Muu maailma menee toiseen suuntaan”, kirjoittaa kansanedustaja
Ilmastotoimilla on kiire. Pariisin ilmastosopimuksesta on iloittu samaan aikaan kun protektionistiset pyrkimykset erityisesti Atlantin toisella puolen pyrkivät kääntämään katsetta menneeseen. On kuitenkin järkevää luottaa siihen, että markkinatalouden logiikkaan perustuen jo niin paljon voimavaroja on siirtynyt puhtaampaan teknologiaan, että aikapyörä ei ole enää käännettävissä.
EU:n yhteinen lyhyen aikavälin tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Päätavoite on hiilen ja öljyn käytön vähentäminen. Suomessa käänne halutaan tehdä biotalouden avulla.
Mutta. Vaikka kaikki Suomessa hyödynnettävä puu muutettaisiin energiaksi, riittäisi se korkeintaan runsaaseen puoleen energian vuosikulutuksestamme. Tässä piilee Suomen strategian haavoittuvuus. Olemme sitoneet ilmastotavoitteet liiaksi biotalouteen. Muu maailma menee toiseen suuntaan.
Uhkana on, että Suomi hukkaa mahdollisuutensa olla teknologiaviennin kärkimaa.
Maailmalla yli 90 prosenttia uusiutuvan energian investoinneista vuonna 2015 meni aurinko-ja tuulivoimaan. Kannattaisiko myös Suomen olla mukana tässä kehityksessä? Energiatehokkuus ja energiansäästö ovat parasta ja halvinta ilmastopolitiikkaa. Myös tämä näkökulma puuttuu lähes tyystin Suomen strategiasta.
Suomessa on osaamista kehittää uusia innovaatioita. Nyt olisi korkea aika täydentää Suomen ilmasto-ja energiastrategiaa yhdistämällä se ilmastotoimien tehokkuuteen ja suomalaisiin viennistä syntyviin korkean jalostusasteen työpaikkoihin.
Biotaloudella on tässä tärkeä paikkansa. Puusta pitää ensisijaisesti tehdä korkealaatuisia ja korkean jalostusasteen tuotteita, joissa puun hiilivarastot säilyvät ja sivuvirroista saadaan energiaa. Yksin bioenergialla ei Suomen energiataloutta tai ilmastotavoitteita ratkaista. Suomen on laajennettava omaa uusiutuvan energian palettiaan. Muutoin uhkana on, että Suomi hukkaa mahdollisuutensa olla teknologiaviennin kärkimaa.
Erityisen voimakkaasti Suomen biopanokset on suunnattu liikenteen ratkaisuihin. Useiden arvioiden mukaan sähköautoista tulee edullisempia kuin polttomoottoriautoista jo vuoteen 2025 menessä. Lyhyellä aikavälillä ilmastotavoitteiden näkökulmasta kunnianhimoinen 30 prosentin biopolttoaineiden sekoitevelvoite saattaa pahimmassa tapauksessa viedä meidät pidemmällä aikavälillä aivan väärille poluille. Sähköautojen etuna kun on ylivoimainen energia-ja kustannustehokkuus.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.