Hannes katkoi sähköt yhtäaikaisesti pahimmillaan yli 180 000 asiakkaalta. Pelastustoimen vahingontorjuntatehtäviä kertyi yli kolmetuhatta.

Pelastustoimen tehtävien määrässä Hanneksen edellä ovat vain joulukuun 2011 Tapani ja marraskuun 2001 Janika, jotka molemmat aiheuttivat lähes 6 000 tehtävää. Tähän saakka listan kolmospaikalla on Ilmatieteen laitoksen mukaan ollut syyskuun 2020 Aila-myrsky, joka nosti vahingontorjuntatehtävien määrän vajaaseen kolmeentuhanteen.

Hannes-myrskyn aiheuttamien samanaikaisten sähkökatkojen määrä taas on 2020-luvun suurin. Yli satatuhatta samanaikaista katkoa aiheuttaneita myrskyjä on ollut tällä vuosikymmenellä muutamia.

– Hannes-myrskyn tuhoja lisäsivät maan lumettomuus ja roudattomuus sekä tilanteen verrattain pitkä kesto ja mahdollisesti myös epätyypillinen kovan tuulen suunta. Luoteesta puhaltava myrskytuuli ei ole tavaton, mutta Hanneksen tapauksessa tuuli ajoittain myös pohjoisesta, meteorologi Heikki Sinisalo sanoo Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.

TUULEN voimakkuus ei Hannes-myrskyssä ollut aivan tilastojen kärkipäätä. Kovin rannikkoasemilla mitattu keskituuli oli 31,4 metriä sekunnissa Rauman Kylmäpihlajassa. Maa-alueilla kovin mitattu tuulenpuuska oli 29,2 metriä sekunnissa Kauhavan lentokentällä. Lapin tuntureilla tuuli puhalsi näitäkin lukemia kovemmin.

Lauantaina Selkämerellä mitattiin merkitseväksi aallonkorkeudeksi ylimmillään 8,0 metriä, mikä on vain hieman vähemmän kuin vuoden 2019 Aapeli-myrskyssä mitattu Selkämeren aaltopoijun ennätys 8,1 metriä. Korkeimmaksi Hanneksen tuottamaksi yksittäiseksi aalloksi mitattiin 16,1 metriä.

Tuhovoimaltaan Hannes-myrskyn kaltaisia laajoilla alueilla vahinkoja aiheuttavia myrskyjä voidaan Ilmatieteen laitoksen mukaan odottaa meillä karkeasti noin kerran vuosikymmenessä.