Insinööriliitto kommentoi Multalan vastausta kansanedustaja Hilkka Kempin (kesk.) kirjalliseen kysymykseen, joka koskee ennen ammattikorkeakoulujen perustamista valmistuneiden insinöörien asemaa. Näillä tutkinnoilla ei ole korkeakoulututkinnon asemaa, ja tilanne heikentää näiden osaajien asemaa työelämässä.

– Nykyinen tilanne johtaa epätasa-arvoiseen tilanteeseen niiden yli 20 000 ennen ammattikorkeakouluja valmistuneen insinöörin osalta, jotka ovat yhä mahdollisesti kymmeniä vuosia työelämässä. He eivät esimerkiksi voi osallistua kilpailutuksiin, joissa edellytetään korkeakoulututkintoa, vaikka heidän tutkintonsa on vähintään riittävän laadukas. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa alansa huippuosaaja ei voi jatkaa tekemäänsä työtä yhtä tehokkaasti, kirjallisessa kysymyksessä kuvaillaan.

INSINÖÖRILIITTO on pettynyt ministerin vastaukseen, jossa liiton mielestä vähätellään ongelmaa ja ministeriön vastuuta.

Insinööriliitto kiinnittää huomiota siihen, että vastauksessaan ministeri antaa ymmärtää, että aiemmat tutkinnot poikkeaisivat siitä, millaisia ammattikorkeakoulujen insinööritutkinnot ovat olleet.

– Insinöörien tutkinnot säilyivät ammatillisen korkea-asteen tutkintoina ammattikorkeakoulu-uudistukseen asti, jolloin ne sellaisenaan lakkautettiin ja tilalle tuli uusia, ammattikorkeakoulututkintoja. Insinöörikoulutus ei siis sellaisenaan muuttunut ammattikorkeakoulututkinnoksi, eivätkä ne ole nykyisten insinööritutkintojen (AMK) kanssa yhteismitallisia, ministerin vastauksessa muun muassa todetaan.

Insinööriliiton selvityksen mukaan molempien tutkintojen opetussuunnitelmat ovat kuitenkin olleet samanlaiset. Liitto huomauttaa, että ammattikorkeakoulujen perustamisen aikaan samoja opintoja käyneiden opiskelijoiden on ollut mahdollista valita joko vanha tai uusi tutkinto.

– On täysin käsittämätöntä, että ministeri voi viitata siihen, etteivät tutkinnot ole verrannollisia. Ammattikorkeakoulujen aikana ainoastaan tutkinnon myöntävä taho vaihtui, sillä ei ole osaamisen kanssa mitään tekemistä, puheenjohtaja Salo jatkaa.

INSINÖÖRILIITTO nostaa myös esiin, että ministeri viittaa vastauksessaan tutkintojen viitekehykseen todeten, että poistuneita tutkintoja ei voi merkitä sinne.

Viittaus tutkintojen viitekehykseen on liiton mielestä erikoinen, kun kysymyksessä kysytään tutkintojen asemaa korkeakoulututkintoina alimman korkea-asteen tutkinnon sijaan.

– On erikoista, että ministeri viittaa tutkintojen viitekehykseen, joka määrittää tutkintojen osaamistasoa, ei niiden asemaa korkeakoulututkintoina. Olisi toivottavaa, että ministeri tunnistaisi oman hallinnonalansa säädökset eikä päätyisi sivupoluille, jotka ovat esitetyn kysymyksen kannalta epärelevantteja, Salo toteaa.