Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt nousivat jo vuonna 2020 suurimmaksi sairauspäivärahan maksamisen perusteeksi. Ongelma koskee yli sataatuhatta suomalaista vuosittain.

– Tähän liittyy suuri inhimillinen kärsimys ja hätä, joilla on myös laaja yhteiskunnallinen merkitys. Kansantalouden tasolla se tulee kalliiksi ja näkyy työkyvyn ja tuottavuuden laskuna. Mielenterveyden ongelmien puuttumisessa tämän päivän säästöpäätös on huomispäivän kustannus moninkertaisena, Salo sanoi tänään Suomi-Areenan paneelissa Porissa.

PAHITEN kriisi koskettaa nuoria, opiskelijoita ja työuransa alussa olevia ihmisiä. Alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä valtaosa johtuu mielenterveyden ongelmista.

– Ongelma näkyy tilastoissa, ja se on hyvin tiedossa. Ihmettelen, että yhteiskunta ei ole tehnyt korjausliikkeitä näin ilmeiseen hätään. Nyt tehtävillä päätöksillä on pitkä häntä, Salo kommentoi.

– Työnantajien kannattaa herätä siihen, että hukatut työurat ovat menetettyjä euroja. Jo nyt lainsäädäntö ja työehtosopimukset tarjoavat mahdollisuuksia työajoista sopimiseen niin, että ne tukevat työntekijän hyvinvointia ja tuottavat parhaan mahdollisen panoksen työnantajalle, Salo painotti.

INSINÖÖRILIITON kannan mukaan julkiset mielenterveyspalvelut vaativat kehittämistä, ja terapiatakuu kannattaa laajentaa kaikille ikäryhmille.

Työvoimapalveluiden ja mielenterveyspalveluiden välinen yhteistyö kaipaa tiivistämistä, jotta työelämästä väliaikaisesti pudonneet ja osatyökykyiset pääsevät joustavasti takaisin työelämään.

Järjestelmää tulisi liiton mielestä kehittää niin, että mielenterveyden häiriöt eivät johda oletusarvoisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, vaan entistä useammin kuntoutukseen ja takaisin työelämään.

– Työelämään palaaminen on yksilön kannalta usein toivottava päämäärä. Työ tuo tekijälleen merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemusta sekä kaivattuja tuloja. Ei kukaan huvikseen jättäydy sairaslomalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle, puheenjohtaja Salo sanoi.