AKT:n puheenjohtaa Ismo Kokko sanoi asiaa käsitelleessä paneelissa, että kierrosta määrittää ennen kaikkea se, millä ajatuksilla ja asennolla työnantajapuoli tulee pöytään.

– Siinä on vähän kyyhkyt ja haukat -tilanne. Jos he ajattelevat niin, kun ympäristö on heille selkeästi suosiollinen, että nyt otetaan irti kaikki se mikä vaan voidaan ja mikä ei ole pultattu seinään, niin vaikeaksihan tämä menee totta kai. Mutta jos ajatus on sellainen, että he nyt nauttivat työnsä hedelmistä ja nuolevat lähinnä tassuistaan hunajaa, jota hallitus on heille tarjonnut, sittenhän se voi olla vähän helpompi.

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Katariina Stoor totesi tes-neuvottelujen olevan kuin maratontuoksu, mutta jossa ollaan lähtöviivalla reppu selässä. Maan hallitus on lyönyt reppuun paikallisen sopimisen lainsäädäntökokonaisuuden, joka jyrää alan oman luottamuksella rakennetun paikallisen sopimisen järjestelmän. Ay-liikkeeltä on myös viety kynnet rajoittamalla työtaisteluoikeutta.

PALVELUALOJEN ammattiliiton (PAM) puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoi Ismo Kokon tapaan, että on vaikea ennakoida, millainen työmarkkinakierroksesta tulee. Se on paljolti kiinni siitä, millaisella asennolla työnantaja tulee neuvotteluihin.

Palvelualoilla esimerkiksi arvonlisäverotuksen korotukset vaikuttavat ihmisten ostovoimaan heikentäen alan kysyntää. Pamin jäsenistössä on paljon pienipalkkaista väkeä, joten tarve palkankorotuksiin on suuri.

Suomen Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja (SEL) Veli-Matti Kuntonen totesi tilanteen olevan poikkeuksellinen.

– Maan hallitus on heittänyt romukoppaan ajatuksen heikomman osapuolen turvasta työmarkkinoilla. Tämä näkyy kaikissa lainsäädäntöhankkeissa.

Esimerkiksi sovittelujärjestelmään puuttumisella uuden hallituksen esittämän vientivetoisen työmarkkinamallin kautta vietäisiin Kuntosen mukaan viimeinenkin tasapuolisuuden uskottavuus sovitteluinstituutiolta.

– Nyt ei ole kysymys pelkästään sovittelujärjestelmän osalta sinne luotavasta palkkakatosta. Oma kysymysmerkkinsä on myös se, miten sovittelija tulee suhtautumaan teksteihin. On odotettavissa, että työnantaja pyrkii saamaan teksteihin läpi niitä heikennyksiä, joita on tehty lainsäädännöllä.

Kuntonen tiivisti, että keskeinen lähtöasetelma työntekijäpuolella on pyrkiä minimimoimaan hallituksen lainsäädäntöhankkeiden vaikutukset.

Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti näkee hallituksen kattaneen työmarkkinakierroksellapöydän työnantajaliitoille. Tähän SAK:n vastaveto on yhteinen koordinaatio.

– Meidän pitää ajatella niin, että kun Teollisuusliiton neuvottelut ovat alkaneet, meidän neuvottelut ovat alkaneet. Me teemme yhdessä tätä.

KUN työnantajapuolella on neuvotteluissa vankka koordinaatio ja nyt myös työntekijäpuolella pyritään jälleen siihen, paneelissa tuotiin esille myös näkemys, jonka mukaan nähtäisiin itse asiassa paluuta tupo-aikoihin.

Tämän toi esiin AKT:n Ismo Kokko.

– Kun työnantaja koordinoi tiukasti ja me nyt olemme parantaneet ryhtiä tässä asiassa, mehän itse asiassa lähestymme niitä tupo-aikoja – olkoonkin niin, että sisältö ei ole varmaankaan niin kattava kuin se on aikaisemmin ollut. Mutta kun työnantajatkin ovat puhuneet siitä, että pitäisi saada joustavuutta, tässähän vain koko ajan ajetaan tiukempaan ja tiukempaan pakettiin. Tavallaan pyörä on pyörähtänyt ja olemme kulkemassa hyvinkin kohti keskitettyä sopimusjärjestelmää. Ei se oikeastaan meidän toiveesta tapahtunut, Kokko pohdiskeli.

Kun EK lopetti sopimustoiminnan ja siirryttiin liittokohtaisiin neuvotteluihin, Kokko veisteli, että työntekijäpuolella oltiin vähän naiiveja ja uskottiin, että näin todella käy.

– Totuushan on ollut toisenlainen. Yhteinen pakkopaita on vain tiukentunut ja pyörä on pyörähtänyt. Nyt me olemme oikeastaan vähän tiukemmassa systeemissä kuin aikanaan edes tulopoliittisten sopimusten aikaan, Kokko lisäsi vettä myllyyn.

Sauli Väntti allekirjoitti Kokon ajatukset ja kertoi juuri jutelleensa samasta teemasta seminaarissa paikalla olevan SAK:n entisen puheenjohtajan Lauri Ihalaisen kanssa.

– Muisteltiin vanhoja tupo-aikoja ja siinä todettiin juuri tämä, mitä Ismo totesi, että itse asiassahan me lähestymme nyt sitä asetelmaa, joka aikoinaan oli.

– Tietysti tässä erona on se, että ei ole keskusjärjestöt neuvottelemassa vaan koordinaation kautta keskitettyä järjestelmää pala palalta vähän ollaan palauttamassa. Katsotaan, miten se menee, Väntti sanoi.

Hän lisäsi erona myös sen, että nyt valtakunnan päättäjät eli poliitikot ovat sotkeutuneet ja tulleet työmarkkinajärjestöjen tontille.

Väntin mielestä SAK:n liittoperheen pitäisi tavoitella niin vahvaa koordinaatiota, että eri sopimukset alkaisivat ja päättyisivät samanaikaisesti. Toisin sanoen yksikään sopimus ei ole kiinni ennen kuin kaikki on neuvoteltu.

VÄNTTI sanoi, ettei myöskään usko niitä väitteitä, ettei Suomeen voisi tulla sellaista hallitusta, joka peruisi Orpon hallituksen työmarkkinauudistukset.

– Minä en suostu uskomaan, etteikö näin voisi olla. Kyllä meillä se mahdollisuus on, seuraavat eduskuntavaalit.

Hän nimesikin seuraavat eduskuntavaalit työehtovaaleiksi.

– Sitä kohti mennään. Nykyhallitus kaivaa sitten omaa kuoppaansa siihen saakka.