-  Israelissa on laskettu, ettei Syyriassa ole nyt mahdollista pistää vastaan millään tavalla, Stewart sanoo STT:lle.

Israel on tehnyt satoja ilmaiskuja Syyriaan sen jälkeen, kun syyrialaiskapinalliset kaatoivat presidentti Bashar al-Assadin hallinnon. Iskuja on tehty muun muassa ohjus- ja asevarastoihin.

Stewartin mukaan iskujen tavoitteena on varmistaa, ettei Syyria uhkaa aktiivisesti Israelia. Aseita on tuhottu muun muassa siksi, ettei islamistiryhmä Hayat Tahrir al-Sham (HTS) myöhemmin kiinnostuisi konfliktista Israelin kanssa. HTS johti al-Assadin syrjäyttäneitä kapinallisjoukkoja.

RISKIÄ suurempaan sotatilaan maiden välillä ei silti ole, hän arvioi. Israelin mittavista iskuista huolimatta Syyriassa ei ole tahoa, joka kykenisi uhkaamaan Israelia.

-  Luulen, että Israel ei myöskään ole minkään syyrialaisen tahon prioriteettilistan kärkipäässä.

Israelin armeija on vallannut demilitarisoidun puskurivyöhykkeen Golanin kukkuloiden reunalla. Israelin mukaan syyrialaisjoukot olivat jättäneet asemansa, minkä vuoksi 50 vuotta vanha sopimus vyöhykkeestä ei ole enää voimassa.

Israelin ja Syyrian välinen aselepolinja on säilynyt rauhallisena vuoden 1973 Jom kippur -sodan jälkeen, Stewart toteaa. Hän arvioi, että Israel haluaisi tilanteen jatkuvan samanlaisena. Nyt Israelissa ollaan huolissaan tilanteen mahdollisesta muuttumisesta.

-  He eivät varsinaisesti odota, että olisi tulossa rauhan ja yhteistyön aikaa, mutta ihan hyvin kävisi tällainen kylmä sota, Stewart sanoo.

Israelin suhde Syyrian uuteen hallintoon on joka tapauksessa muodostumassa jatkossakin vaikeaksi, Stewart arvioi.

ISRAELIN joukot ovat jatkaneet puskurivyöhykkeeltä syvemmälle Syyrian alueelle. Stewart arvioi, että tarkoituksena on estää se, että alueelle tulisi Syyrian hallinnon kaataneita voimia.

Israel on vakuuttanut, että se ottaa Syyrian alueita haltuun väliaikaisesti turvallisuussyistä.

-  Epäilen, että tässä helposti käy niin, että Israelin joukot eivät lähdekään sieltä.

Mediatietojen mukaan Israelin joukot olisivat tiistaina edenneet Syyriassa pääkaupunki Damaskoksen laitamille. Stewart ei kuitenkaan usko, että Israelilla olisi intressiä edetä pääkaupunkiin asti.

MAIDEN välisiin suhteisiin vaikuttaa se, miten Syyrian sisäinen tilanne kehittyy. Voi olla Israelin etu, jos vakaan hallituksen muodostaminen epäonnistuu ja maa suistuu aktiiviseen sisällissotaan.

-  Se tarkoittaisi, ettei kenelläkään ole kykyä tai kiinnostusta haastaa Israelin miehitystä tai mahdollista lisämiehitystä.

Jos Syyriaan saadaan vakiinnutettua hallitus, se neuvottelee ajan myötä konfliktissa mukana olleiden valtioiden kanssa. Israelin kanssa aiheeksi nousisi miehitys ja vaatimukset joukkojen vetäytymisestä, Stewart arvioi.

Syyrian uuden hallituksen halu rauhansopimukseen Israelin kanssa on kuitenkin epävarmaa.

Stewart arvioi, ettei Israelin ja Syyrian uudelleen syttynyt konflikti vaikuta merkittävästi Lähi-itään. Israel pommittaa miehittämäänsä Gazaa, miehittää Länsirannan palestiinalaisaluetta ja on käynyt taisteluita Libanonissa sekä tehnyt iskuja Jemeniin.