Talous
10.3.2017 12:00 ・ Päivitetty: 12.3.2017 09:27
Jakamistalouden buumi: Asiantuntija povaa osuustoiminnan nousua: “Ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista”
Jakamistalous eli niin sanottu neljäs sektori perustuu eri hyödykkeiden ja resurssien jakamiseen ihmisten välillä ja siihen, että resurssit jaetaan tehokkaasti. Uber ja Airbnb ovat ehkä tämän hetken tunnetuimmat jakamistalouden sovellutukset.
Toimintamallit muuttuvat jakamistaloudessa eikä juridiikka aina pysy vauhdissa mukana. Työn tekemisen tapa muuttuu kun se ei ole enää paikkaan sidottua tai on keikkaluonteista.
Itsensätyöllistäjien määrä kasvaa. Kuinka tämän työnteon erityislaatu huomioidaan tulevaisuudessa? Kalevi Sorsa -säätiö, ammattikorkeakoulu Arcada ja Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke pohtivat uusien toimintamallien yhteiskunnallisia vaikutuksia seminaarissaan Helsingissä.
Osuuskuntaan on aina liitetty poliittisia merkityksiä, mutta sehän on ideologisesti täysin sitoutumaton ja toimii markkinataloudessa kuten muutkin yritysmuodot.
Netti on tehnyt mahdolliseksi uudenlaiset samanmielisten kansalaisten kohtaamiset ja yhteistoimintamuodot. Näitä ovat muun muassa kaupunginosaliikkeet, ruokapiirit ja Facebookissa toimivat kierrätysryhmät. Jo perinteeksi muodostunut Ravintolapäivä syntyi kansalaisaktivismista.
Lapin yliopiston tutkija Jenna Päläs tarkastelee jakamistaloutta oikeustieteilijän näkökulmasta.
Kahden kauppa muuttuu kolmikannaksi kun kauppapaikkana on palvelualusta.
Idea jäi henkiin ja laajeni myös maan rajojen ulkopuolelle vaikka elintarvikeviranomaiset olivat alussa sitä vastaan. Aikapankki, jossa kansalaiset vaihtoivat palveluksia ja myivät työaikaansa tovi-valuutan avulla sen sijaan lannistui, koska verottaja puuttui rahatalouden ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan.
Lisää aiheesta
Tutkija Jenna Päläksen mukaan resurssien jakamisen mahdollistavat alustat voivat myös tehdä taloudellista tulosta ja toimia kaupallisesti. Eräiden arvioiden mukaan Suomen jakamistalousmarkkinoiden yksittäisten ostotapahtumien kokonaisarvo oli vuonna 2016 hieman yli 100 miljoonaa euroa. Joukkorahoitus muodostaa Suomessa suurimman jakamistalouden sektorin.
Perinteisessä kaupankäynnissä ja muunlaisessa vaihdannassa henkilö kohtaa elinkeinonharjoittajan tai yrityksen. Uudessa jakamistaloudessa toimijoita on kolme: henkilö kohtaa henkilön palvelualustan kautta. Päläksen mukaan uudet sopimisen muodot ovat merkinneet hankaluuksia soveltaa esimerkiksi kuluttajansuojalainsäädäntöä: kenelle kuuluvat laissa elinkeinonharjoittajalle säädetyt vastuut ja velvoitteet?
Päläs sanoo, että sääntelysokeus voi iskeä kun vanhat asenteet ja uudet ilmiöt kohtaavat. Seuraa ylisääntelyä, joka kaventaa innovaatioiden toimintavapauksia ja heikentää palvelun saatavuutta, tai seuraa alisääntelyä, jolloin kekseliäät toimijat rellestävät ja yksilöt kantavat seuraukset. Kaiken kaikkiaan ennakoitavuus voi heikentyä ja sääntelyn tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus vaarantua.
Tutkijan mukaan viisainta olisikin ottaa juristit mukaan palvelumuotoiluun jo liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset oikeusjutut tulevat kalliiksi, vievät aikaa sekä nakertavat jakamistalousmallin luotettavuutta yksilöiden silmissä.
Kun tarkkaan katsotaan niin se on yllättävän moderni, ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista.
Työelämä muuttuu voimakkaasti kun keikka- ja pätkätyöt lisääntyvät. Kuka jatkossa määrää ja kerää hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitävät verot ja päättää niiden käyttämisestä, kun työ tapahtuu internetin kautta eikä enää ole sidottu tiettyyn paikkaan? Miten saadaan nivelkohdat turvallisiksi ja huolehditaan kansalaisen sosiaaliturva ja eläke? Henkilö voi saman vuoden aikana olla palkkatyössä, työtön ja keikkatyöläinen.
Keikkatyötä tehdään yleensä osuuskunnassa, freelancerina, toiminimellä tai osakeyhtiössä. Keikkatyöläinen voi hoitaa rahaliikenteensä myös laskutuspalvelufirman kautta.
Tampereen yliopiston Synergos-johtamiskorkeakoulun palvelukeskuksen projektipäällikkö Antti Talonen ennustaa osuustoiminnan nousua:
“Osuuskuntaan on aina liitetty poliittisia merkityksiä, mutta sehän on ideologisesti täysin sitoutumaton ja toimii markkinataloudessa kuten muutkin yritysmuodot. Siinä tehdään yhdessä töitä tavoitteen saavuttamiseksi ja saadaan yhteisöstä voimaa. Hyöty voidaan saada omalle alueelle mutta yhdistymällä muihin vastaaviin toimijoihin on käytössä globaali areena. Kun tarkkaan katsotaan niin se on yllättävän moderni, ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista.”
Teksti: Taina Värri
Korjattu: juttuun lisätty tekstissä käytettyjen tietojen lähde tutkija Jenna Päläs.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.