Jakamistalouden buumi: Asiantuntija povaa osuustoiminnan nousua: ”Ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista”

Jakamistalous eli niin sanottu neljäs sektori perustuu eri hyödykkeiden ja resurssien jakamiseen ihmisten välillä ja siihen, että resurssit jaetaan tehokkaasti. Uber ja Airbnb ovat ehkä tämän hetken tunnetuimmat jakamistalouden sovellutukset.

Toimintamallit muuttuvat jakamistaloudessa eikä juridiikka aina pysy vauhdissa mukana. Työn tekemisen tapa muuttuu kun se ei ole enää paikkaan sidottua tai on keikkaluonteista.

Itsensätyöllistäjien määrä kasvaa. Kuinka tämän työnteon erityislaatu huomioidaan tulevaisuudessa? Kalevi Sorsa -säätiö, ammattikorkeakoulu Arcada ja Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke pohtivat uusien toimintamallien yhteiskunnallisia vaikutuksia seminaarissaan Helsingissä.

Osuuskuntaan on aina liitetty poliittisia merkityksiä, mutta sehän on ideologisesti täysin sitoutumaton ja toimii markkinataloudessa kuten muutkin yritysmuodot.

Netti on tehnyt mahdolliseksi uudenlaiset samanmielisten kansalaisten kohtaamiset ja yhteistoimintamuodot. Näitä ovat muun muassa kaupunginosaliikkeet, ruokapiirit ja Facebookissa toimivat kierrätysryhmät. Jo perinteeksi muodostunut Ravintolapäivä syntyi kansalaisaktivismista.

Lapin yliopiston tutkija Jenna Päläs tarkastelee jakamistaloutta oikeustieteilijän näkökulmasta.
Kahden kauppa muuttuu kolmikannaksi kun kauppapaikkana on palvelualusta.

Idea jäi henkiin ja laajeni myös maan rajojen ulkopuolelle vaikka elintarvikeviranomaiset olivat alussa sitä vastaan. Aikapankki, jossa kansalaiset vaihtoivat palveluksia ja myivät työaikaansa tovi-valuutan avulla sen sijaan lannistui, koska verottaja puuttui rahatalouden ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan.

Tutkija Jenna Päläksen mukaan resurssien jakamisen mahdollistavat alustat voivat myös tehdä taloudellista tulosta ja toimia kaupallisesti. Eräiden arvioiden mukaan Suomen jakamistalousmarkkinoiden yksittäisten ostotapahtumien kokonaisarvo oli vuonna 2016 hieman yli 100 miljoonaa euroa. Joukkorahoitus muodostaa Suomessa suurimman jakamistalouden sektorin.

Perinteisessä kaupankäynnissä ja muunlaisessa vaihdannassa henkilö kohtaa elinkeinonharjoittajan tai yrityksen. Uudessa jakamistaloudessa toimijoita on kolme: henkilö kohtaa henkilön palvelualustan kautta. Päläksen mukaan uudet sopimisen muodot ovat merkinneet hankaluuksia soveltaa esimerkiksi kuluttajansuojalainsäädäntöä: kenelle kuuluvat laissa elinkeinonharjoittajalle säädetyt vastuut ja velvoitteet?

Päläs sanoo, että sääntelysokeus voi iskeä kun vanhat asenteet ja uudet ilmiöt kohtaavat. Seuraa ylisääntelyä, joka kaventaa innovaatioiden toimintavapauksia ja heikentää palvelun saatavuutta, tai seuraa alisääntelyä, jolloin kekseliäät toimijat rellestävät ja yksilöt kantavat seuraukset. Kaiken kaikkiaan ennakoitavuus voi heikentyä ja sääntelyn tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus vaarantua.

Tutkijan mukaan viisainta olisikin ottaa juristit mukaan palvelumuotoiluun jo liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset oikeusjutut tulevat kalliiksi, vievät aikaa sekä nakertavat jakamistalousmallin luotettavuutta yksilöiden silmissä.

Kun tarkkaan katsotaan niin se on yllättävän moderni, ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista.

Työelämä muuttuu voimakkaasti kun keikka- ja pätkätyöt lisääntyvät. Kuka jatkossa määrää ja kerää hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitävät verot ja päättää niiden käyttämisestä, kun työ tapahtuu internetin kautta eikä enää ole sidottu tiettyyn paikkaan? Miten saadaan nivelkohdat turvallisiksi ja huolehditaan kansalaisen sosiaaliturva ja eläke? Henkilö voi saman vuoden aikana olla palkkatyössä, työtön ja keikkatyöläinen.

Keikkatyötä tehdään yleensä osuuskunnassa, freelancerina, toiminimellä tai osakeyhtiössä. Keikkatyöläinen voi hoitaa rahaliikenteensä myös laskutuspalvelufirman kautta.

Tampereen yliopiston Synergos-johtamiskorkeakoulun palvelukeskuksen projektipäällikkö Antti Talonen ennustaa osuustoiminnan nousua:

”Osuuskuntaan on aina liitetty poliittisia merkityksiä, mutta sehän on ideologisesti täysin sitoutumaton ja toimii markkinataloudessa kuten muutkin yritysmuodot. Siinä tehdään yhdessä töitä tavoitteen saavuttamiseksi ja saadaan yhteisöstä voimaa. Hyöty voidaan saada omalle alueelle mutta yhdistymällä muihin vastaaviin toimijoihin on käytössä globaali areena. Kun tarkkaan katsotaan niin se on yllättävän moderni, ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista.”

Teksti: Taina Värri

Korjattu: juttuun lisätty tekstissä käytettyjen tietojen lähde tutkija Jenna Päläs.

Sixten Korkman HS-kolumnissa: Tämä johti brexitiin ja Trumpin voittoon

Kuva: Lehtikuva
Sixten Korkmanin mielestä Suomessa on kohdistettava toimia lapsiperheiden auttamiseen.

Taloustieteen professori Sixten Korkman kirjoittaa Helsingin Sanomien julkaisemassa kolumnissaan globaalin eriarvoisuuden isosta ongelmasta.

Vaikka maailmanlaajuinen köyhyys on vähentynyt, eriarvoistumisen ongelma on totta – myös Suomessa.

Korkmanin mukaan eriarvoisuus on rikkaassa maailmassa pulma englantia puhuvissa maissa, eritoten Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

– Näissä maissa rikkaat ovat rikastuneet samalla kun monien tulotaso on polkenut paikallaan tai alentunut.

– Räikeä eriarvoistuminen johtaa luokkayhteiskuntaan ja ruokkii populismia. Osaltaan sen takia Britannia valitsi brexitin ja Yhdysvallat Donald Trumpin, todella surkeita valintoja molemmat.

Korkman jatkaa, että Pohjoismaissa ja Suomessa köyhyys on vähäisempää ja turvaverkot kattavia.

Suomessa on joka tapauksessa syytä pohtia heikon talouskasvun syitä ja etenkin keinoja työllisyysasteen nostamiseksi.

– Eriarvoisuuden vähentämisen osalta soisi toimia kohdistettavan lapsiperheiden auttamiseen. Silloin kyse on etenkin varhaiskasvatuksen laadusta ja päivähoidon kustannusten kattamisesta verovaroin, Korkman katsoo.

Räikeä eriarvoistuminen johtaa luokkayhteiskuntaan ja ruokkii populismia.

Pienituloisten yksinhuoltajien aseman helpottamiseksi Korkamn palaa kolumnissaan ajatukseen lapsilisien korottamisesta ja verollepanosta.

– Tästä syntyvä hyöty kohdistuisi juuri sinne missä tukea tarvitaan, hän kirjoittaa.

Mistä rahoitus?

Rahat voitaisiin saada yritystukia karsimalla, vastaa Korkman.

– Toinen harkinnan arvoinen mahdollisuus olisi progressiivinen kiinteistövero. Sillä voisi ainakin kasvukeskuksissa rahoittaa lapsiperheiden tarpeita talouskasvua heikentämättä, hän perustelee.

Suomi jäi vieläkin mitalisijoista ulos – se vaatisi takuueläkkeen nostamista noin 1 000 euroon

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut kansainvälisessä vertailussa viidenneksi. Suomi kiilasi kuudenneksi sijoittuneen Ruotsin eteen, mutta jäi Norjan taakse. Tanskan eläkejärjestelmä oli maailman paras jo kuudetta kertaa peräkkäin.

Suomella ei näytä olevan mahdollisuuksia kärkisijoille ainakaan lähivuosina, mutta Melbourne Mercer Global Pension Index -nimisessä vertailussa Suomen asema on muutoin vakaa.

– Suomi on hiukan mitalisijojen ulkopuolella. Ei ole syytä olettaa, etteikö vertailussa pärjättäisi suunnilleen samoilla asemilla lähivuosina, kuvailee johtaja Mikko Kautto (kuvassa) Eläketurvakeskuksesta.

Suomen menestystä vertailussa heikentävät esimerkiksi lisääntynyt julkinen velka sekä suomalaisten alhainen säästämisinto. Kansainvälisessä vertailussa ehdotetaan muun muassa, että Suomi nostaisi pienituloisten eläkeläisten minimieläketurvaa, parantaisi ikääntyvien työllisyysastetta sekä lisäisi eläkevarojen rahastointia.

Esimerkiksi ykkössijalle päässyttä Tanskaa ja kakkoseksi tullutta Hollantia suosii vertailussa niiden eläkejärjestelmiin sisältyvä periaate, että ihmiset säästävät omaa eläkettään varten jo etukäteen työuransa aikana.

Suomen eläkejärjestelmä puolestaan perustuu siihen, että töissä käyvät maksavat suurilta osin eläkkeellä olevien eläkkeet. Etukäteen säästettyjen eläkevarojen osuus on vertailun kärkimaita pienempi.

– (Tässä kansainvälisessä) vertailussa nähdään myönteisenä, että ihmiset säästäisivät mahdollisimman paljon (itse) tulevan vanhuutensa varalle. Yksi lähtökohta on se, että säästämisen pitäisi olla tuottohakuista etukäteissäästämistä, Kautto sanoo.

Voimakas korotus olisi hankala ja kallis.

Kauton mukaan on vaikea kuvitella, että työssä olevat velvoitettaisiin Suomessa maksamaan nykyistä enemmän tulevia omia eläkkeitään, koska heidän maksettavinaan ovat pitkälti nykyisten eläkeläisten eläkkeet.

Suomessa eläkkeen suuruutta määrittelevät paljon työuran kesto ja työtulot. Yli 3 000 euron keskipalkkoihin verrattuna pienituloisten eläkeläisten takuueläke on suhteellisen matala, noin 760 euroa.

Eläkejärjestelmien kärkimaiden eli Tanskan ja Hollannin saavuttaminen vertailussa vaatisi Suomelta takuueläkkeen nostamista noin 1 000 euron tasolle, arvioidaan Eläketurvakeskuksesta. Tällainen voimakas korotus olisi kuitenkin hankalaa ja kallista, johtaja Kautto arvioi.

Suuret takuueläkkeiden korotukset vaatisivat voimakkaita menolisäyksiä tai merkittäviä uudistuksia eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmiin.

– Työeläkkeen tuoman eläketurvan merkitys muuttuisi, jos kaikille maksettaisiin korkea eläke verovaroista. Siirtyisimme ikään kuin eläkkeensaajan kansalaispalkka -tyyppiseen ajatteluun, Kautto kuvailee.

STT–MATIAS ÅBERG

DNA:n liittymäkauppa kasvoi ja yhtiö paransi kannattavuuttaan

Kuva: Lehtikuva

Teleoperaattori DNA:n vertailukelpoinen liiketulos kasvoi heinä–syyskuussa 37,3 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 33,9 miljoonasta. Kasvua oli noin 10 prosenttia.

DNA:n liikevaihto laski heinä–syyskuussa reilun prosentin vuoden takaisesta ja oli noin 218 miljoonaa. Yhtiö kertoo saaneensa alkuvuoden aikana lisää matkapuhelin-, laajakaista- ja kaapelitelevisioliittymiä. Yhtiö kertoo kasvattaneensa matkapuhelinliittymiensä määrää viime vuodesta lähes 60 000 liittymällä.

Toimitusjohtaja Jukka Leinosen mukaan kolmannen neljänneksen tulokseen vaikutti positiivisesti palveluliikevaihdon kasvu ja modernien verkkoalustojen parantunut kustannustehokkuus. Hänen mukaansa koko vuoden kireänä pysynyt kilpailutilanne on näkynyt asiakkaiden vaihtuvuutena.

Ara ärähti taas Nuorisosäätiölle – toimintaa korjattava

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara vaatii Nuorisosäätiötä korjaamaan toimintaansa ja lykkää keskustataustaisen säätiön konsernihakemusten käsittelyä.

Valtion asuntopolitiikkaa toteuttava Ara totesi kesäkuussa, että Nuorisosäätiö on rikkonut yleishyödyllisyyslainsäädäntöä.

Nuorisosäätiö on selvityksessään Aralle luvannut järjestellä lainojaan ja tehdä yritysjärjestelyn, jossa arava- ja korkotukirajoitusten alainen asuntokanta siirtyy tytäryhtiöille.

Jos Nuorisosäätiö ei toimi Aran käskyjen mukaisesti, sitä uhkaa muun muassa yleishyödyllisyysstatuksen menetys, korkotuen lakkautus ja aravalainojen irtisanominen.

Nuorisosäätiön pitää antaa Aralle selvitykset ensi vuoden helmikuussa ja elokuussa siitä, miten se on muuttanut toimintaansa lainmukaiseksi.

AVAINSANAT

Joka toinen ulkomainen matkailija yöpyi Uudellamaalla

Helsinki on vilkas turistikaupunki.

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat elokuussa 11,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Eniten Suomessa yöpyivät elokuussa saksalaiset, venäläiset ja ruotsalaiset, joiden kaikkien osalta yöpymisvuorokausien määrä kasvoi.

Eniten kasvoivat yhdysvaltalaismatkailijoiden yöpymiset, jotka lisääntyivät liki 36 prosentilla viime vuodesta.

Maakunnittain tarkasteltuna Uudenmaan osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä elokuussa nousi lähes 50 prosenttiin.

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 1,6 prosenttia.
Kokonaisuudessaan kaikkien matkailijoiden yöpymisvuorokausien määrä kasvoi 2,5 prosenttia. Yöpymisvuorokausia kirjattiin elokuussa yhteensä lähes 2,3 miljoonaa.

STT