x

Jakamistalouden buumi: Asiantuntija povaa osuustoiminnan nousua: ”Ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista”

Jakamistalous eli niin sanottu neljäs sektori perustuu eri hyödykkeiden ja resurssien jakamiseen ihmisten välillä ja siihen, että resurssit jaetaan tehokkaasti. Uber ja Airbnb ovat ehkä tämän hetken tunnetuimmat jakamistalouden sovellutukset.

Toimintamallit muuttuvat jakamistaloudessa eikä juridiikka aina pysy vauhdissa mukana. Työn tekemisen tapa muuttuu kun se ei ole enää paikkaan sidottua tai on keikkaluonteista.

Itsensätyöllistäjien määrä kasvaa. Kuinka tämän työnteon erityislaatu huomioidaan tulevaisuudessa? Kalevi Sorsa -säätiö, ammattikorkeakoulu Arcada ja Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke pohtivat uusien toimintamallien yhteiskunnallisia vaikutuksia seminaarissaan Helsingissä.

Osuuskuntaan on aina liitetty poliittisia merkityksiä, mutta sehän on ideologisesti täysin sitoutumaton ja toimii markkinataloudessa kuten muutkin yritysmuodot.

Netti on tehnyt mahdolliseksi uudenlaiset samanmielisten kansalaisten kohtaamiset ja yhteistoimintamuodot. Näitä ovat muun muassa kaupunginosaliikkeet, ruokapiirit ja Facebookissa toimivat kierrätysryhmät. Jo perinteeksi muodostunut Ravintolapäivä syntyi kansalaisaktivismista.

Lapin yliopiston tutkija Jenna Päläs tarkastelee jakamistaloutta oikeustieteilijän näkökulmasta.
Kahden kauppa muuttuu kolmikannaksi kun kauppapaikkana on palvelualusta.

Idea jäi henkiin ja laajeni myös maan rajojen ulkopuolelle vaikka elintarvikeviranomaiset olivat alussa sitä vastaan. Aikapankki, jossa kansalaiset vaihtoivat palveluksia ja myivät työaikaansa tovi-valuutan avulla sen sijaan lannistui, koska verottaja puuttui rahatalouden ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan.

Tutkija Jenna Päläksen mukaan resurssien jakamisen mahdollistavat alustat voivat myös tehdä taloudellista tulosta ja toimia kaupallisesti. Eräiden arvioiden mukaan Suomen jakamistalousmarkkinoiden yksittäisten ostotapahtumien kokonaisarvo oli vuonna 2016 hieman yli 100 miljoonaa euroa. Joukkorahoitus muodostaa Suomessa suurimman jakamistalouden sektorin.

Perinteisessä kaupankäynnissä ja muunlaisessa vaihdannassa henkilö kohtaa elinkeinonharjoittajan tai yrityksen. Uudessa jakamistaloudessa toimijoita on kolme: henkilö kohtaa henkilön palvelualustan kautta. Päläksen mukaan uudet sopimisen muodot ovat merkinneet hankaluuksia soveltaa esimerkiksi kuluttajansuojalainsäädäntöä: kenelle kuuluvat laissa elinkeinonharjoittajalle säädetyt vastuut ja velvoitteet?

Päläs sanoo, että sääntelysokeus voi iskeä kun vanhat asenteet ja uudet ilmiöt kohtaavat. Seuraa ylisääntelyä, joka kaventaa innovaatioiden toimintavapauksia ja heikentää palvelun saatavuutta, tai seuraa alisääntelyä, jolloin kekseliäät toimijat rellestävät ja yksilöt kantavat seuraukset. Kaiken kaikkiaan ennakoitavuus voi heikentyä ja sääntelyn tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus vaarantua.

Tutkijan mukaan viisainta olisikin ottaa juristit mukaan palvelumuotoiluun jo liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset oikeusjutut tulevat kalliiksi, vievät aikaa sekä nakertavat jakamistalousmallin luotettavuutta yksilöiden silmissä.

Kun tarkkaan katsotaan niin se on yllättävän moderni, ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista.

Työelämä muuttuu voimakkaasti kun keikka- ja pätkätyöt lisääntyvät. Kuka jatkossa määrää ja kerää hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitävät verot ja päättää niiden käyttämisestä, kun työ tapahtuu internetin kautta eikä enää ole sidottu tiettyyn paikkaan? Miten saadaan nivelkohdat turvallisiksi ja huolehditaan kansalaisen sosiaaliturva ja eläke? Henkilö voi saman vuoden aikana olla palkkatyössä, työtön ja keikkatyöläinen.

Keikkatyötä tehdään yleensä osuuskunnassa, freelancerina, toiminimellä tai osakeyhtiössä. Keikkatyöläinen voi hoitaa rahaliikenteensä myös laskutuspalvelufirman kautta.

Tampereen yliopiston Synergos-johtamiskorkeakoulun palvelukeskuksen projektipäällikkö Antti Talonen ennustaa osuustoiminnan nousua:

”Osuuskuntaan on aina liitetty poliittisia merkityksiä, mutta sehän on ideologisesti täysin sitoutumaton ja toimii markkinataloudessa kuten muutkin yritysmuodot. Siinä tehdään yhdessä töitä tavoitteen saavuttamiseksi ja saadaan yhteisöstä voimaa. Hyöty voidaan saada omalle alueelle mutta yhdistymällä muihin vastaaviin toimijoihin on käytössä globaali areena. Kun tarkkaan katsotaan niin se on yllättävän moderni, ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista.”

Teksti: Taina Värri

Korjattu: juttuun lisätty tekstissä käytettyjen tietojen lähde tutkija Jenna Päläs.

Twitter kysyy ammattikäyttäjiltään: Olisitko valmis maksamaan 4,60 euroa kuussa

Kuva: Lehtikuva

Sosiaalisen median viestipalvelu Twitter vahvistaa harkitsevansa maksullisen palvelun luomista. Tarkoitus olisi antaa ammattimaisille käyttäjille paremmat työvälineet.

Yhtiö kehittää uutta versiota TweetDeck-sovelluksestaan, jota voi käyttää useampien tilien hallintaan. Joillekin palvelun käyttäjille on tällä viikolla lähetetty kysely asiasta.

Vastaajilta kysytään, olisivatko he valmiita maksamaan kehittyneemmästä palvelusta esimerkiksi 4,99 dollaria (noin 4,60 euroa) kuukaudessa.

Twitter ei ole kertaakaan olemassaolonsa aikana yltänyt voitolliseen tulokseen. Käyttäjien määrä on jämähtänyt 300 miljoonaan, selvästi pienemmäksi kuin Facebookilla tai Instagramilla. Palvelun myynnistä ulkopuoliselle ostajalle on spekuloitu ahkerasti.

Keskustelua aiheesta

Satavuotias Osuuskunta Tradeka parantaa juoksuaan – lahjoittaa 2,5 miljoonaa

Kuva: Kari Hulkko
Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro voi olla tyytyväinen viime vuoteen. Osuuskunnan hotelli- ja ravintolabisnes tahkoaa tulosta.

Keskiviikkona 22.3.2017 Tampereella kokoontunut Osuuskunta Tradekan edustajisto vahvisti Osuuskunta Tradeka -konsernin vuoden 2016 tilinpäätöksen. Vuonna 2016 konsernin tilikauden tulos oli 18,1 miljoonaa euroa, jossa parannusta edelliseen vuoteen oli 10,9 miljoonaa euroa.

Konsernin liikevaihto oli 489,4 miljoonaa euroa, mikä on 6,2 % edellisvuotta enemmän.

Tulos parani edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti Restel-konsernin tulosparannuksen ansiosta. Myös sijoitustoiminnassaan Tradeka ylsi hyvään 7,1 % tuottoon. Osuuskunta Tradekan rahoitusasema ja omavaraisuusaste olivat edelleen erittäin hyvällä tasolla.

– Kulunut vuosi antaa Osuuskunta Tradekalle hienot eväät viettää 100-vuotisjuhlavuottaan sekä suunnata katseet edessä oleviin vuosikymmeniin. Tradekan tulos jatkoi myönteistä kehitystään ja Osuuskunta eteni strategisissa hankkeissaan, toteaa Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro.

Yleishyödyllisiin lahjoituksiin 2,5 miljoonaa euroa

Edustajiston kokouksessa päätettiin myös Osuuskunta Tradekan lahjoituksista yleishyödylliseen toimintaan, johon edustajiston päätöksen mukaisesti käytetään tänä vuonna 2,5 miljoonaa euroa. Lahjoituksen saivat muun muassa Ensi- ja turvakotien liitto sekä Parasta Lapsille ry.

– Tavoitteenamme on helpottaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien lapsiperheiden arkea sekä tuottaa lapsille iloa ja mukavia kokemuksia”, sanoo Osuuskunta Tradekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä. Lahjoituksista 1,5 miljoonaa euroa jaettiin nyt. Lopuista lahjoituskohteista päätetään myöhemmin tänä vuonna.

Joitko viime vuonna viinaa? – 75 prosenttia rahoistasi kilahti valtion kirstuun

Alkon tilikauden voitto oli viime vuonna lähes 40 miljoonaa euroa, mikä oli aavistuksen edellisvuotta vähemmän. Liikevaihto nousi hieman melkein 1,2 miljardiin.

Alkon litramyynti oli 93,5 miljoonaa litraa ja laski edellisvuodesta puoli miljoonaa litraa. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna myynti oli lähes 16 miljoonaa litraa.

Alkon toimitusjohtajan Hille Korhosen mielestä liikevaihdon nousu ja litramyynnin lasku kertovat siitä, että Suomessa juodaan entistä laadukkaampia juomia.

Alko avasi nettikaupan yritysasiakkaiden käyttöön viime elokuussa ja kuluttaja-asiakkaille marraskuussa. Korhosen mukaan verkkokauppa on ylittänyt odotukset.

– Verkkokauppa oli joulukuussa suurin myymälämme, mikä kertoo siitä, että tälle palvelulle on selvästi ollut tarve. Kehitämme verkkokauppaa ja siinä olevia palveluita edelleen ja osallistamme asiakkaita sen kehittämiseen, Korhonen kertoo tiedotteessa.

Alkon hallitus esittää, että tilikauden voitosta maksetaan osinkoa 30 miljoonaa euroa. Osinko tilitetään Suomen valtiolle.

AVAINSANAT

Työmarkkinajärjestöt: Suomen paikka ei ole EU:n kakkoskehällä

Suomalaiset työmarkkinajärjestöt kehottavat yhteisessä kannanotossaan hallitusta pyrkimään Euroopan unionin ytimiin. Julkilausuman ovat tehneet EK, SAK, Akava, STTK, Kuntatyönantajat sekä valtion ja kirkon työmarkkinalaitokset.

– Kansalaisille, yrityksille ja koko Suomelle on välttämätöntä, että Suomi toimii siellä, missä päätöksiä valmistellaan ja tehdään. Muuttuvassa EU:ssa Suomi ei saa ajautua tilanteeseen, jossa vaikutusmahdollisuutemme vähenevät, järjestöt toteavat.

Järjestöt muistuttavat, että Eurooppa tarvitsee uutta talouskasvua ja työpaikkoja, mutta myös vakaata toimintaympäristöä.

Suomen EU-politiikasta syntyi keskustelua pääministeri Juha Sipilän (kesk.) julkaistua kirjoituksen Helsingin Sanomissa, jossa hän kannatti maltillista keskitien politiikkaa. Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vastasi peräten suurempaa aktiivisuutta ja pyrkyä pysyä ytimissä mukana.

Sonera on nyt Telia – puhelut kotimaan hinnalla koko EU:ssa

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Teleoperaattori Telian eli vanhan Soneran uusi logo työntekijän selässä tiedotustilaisuudessa yhtiön Kampin myymälässä Helsingissä 23. maaliskuuta 2017. Sonera muuttui tänään Teliaksi.

Sonera ja Tele Finland ovat tänään yhdistyneet Teliaksi.

Telia on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista teleoperaattoreista. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 8,8 miljardia euroa. Telia toimii Suomen lisäksi mm. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa.

Yhtiön mukaan sen kuluttaja-asiakkaat saavat tästä päivästä lähtien käyttää kännykkäänsä ja tablettiansa kaikissa EU-maissa kotimaan kuukausimaksulla.

AVAINSANAT