Turva – Hymy
Tyomies

Jakamistalouden buumi: Asiantuntija povaa osuustoiminnan nousua: ”Ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista”

Jakamistalous eli niin sanottu neljäs sektori perustuu eri hyödykkeiden ja resurssien jakamiseen ihmisten välillä ja siihen, että resurssit jaetaan tehokkaasti. Uber ja Airbnb ovat ehkä tämän hetken tunnetuimmat jakamistalouden sovellutukset.

Toimintamallit muuttuvat jakamistaloudessa eikä juridiikka aina pysy vauhdissa mukana. Työn tekemisen tapa muuttuu kun se ei ole enää paikkaan sidottua tai on keikkaluonteista.

Itsensätyöllistäjien määrä kasvaa. Kuinka tämän työnteon erityislaatu huomioidaan tulevaisuudessa? Kalevi Sorsa -säätiö, ammattikorkeakoulu Arcada ja Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke pohtivat uusien toimintamallien yhteiskunnallisia vaikutuksia seminaarissaan Helsingissä.

Osuuskuntaan on aina liitetty poliittisia merkityksiä, mutta sehän on ideologisesti täysin sitoutumaton ja toimii markkinataloudessa kuten muutkin yritysmuodot.

Netti on tehnyt mahdolliseksi uudenlaiset samanmielisten kansalaisten kohtaamiset ja yhteistoimintamuodot. Näitä ovat muun muassa kaupunginosaliikkeet, ruokapiirit ja Facebookissa toimivat kierrätysryhmät. Jo perinteeksi muodostunut Ravintolapäivä syntyi kansalaisaktivismista.

Lapin yliopiston tutkija Jenna Päläs tarkastelee jakamistaloutta oikeustieteilijän näkökulmasta.
Kahden kauppa muuttuu kolmikannaksi kun kauppapaikkana on palvelualusta.

Idea jäi henkiin ja laajeni myös maan rajojen ulkopuolelle vaikka elintarvikeviranomaiset olivat alussa sitä vastaan. Aikapankki, jossa kansalaiset vaihtoivat palveluksia ja myivät työaikaansa tovi-valuutan avulla sen sijaan lannistui, koska verottaja puuttui rahatalouden ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan.

Tutkija Jenna Päläksen mukaan resurssien jakamisen mahdollistavat alustat voivat myös tehdä taloudellista tulosta ja toimia kaupallisesti. Eräiden arvioiden mukaan Suomen jakamistalousmarkkinoiden yksittäisten ostotapahtumien kokonaisarvo oli vuonna 2016 hieman yli 100 miljoonaa euroa. Joukkorahoitus muodostaa Suomessa suurimman jakamistalouden sektorin.

Perinteisessä kaupankäynnissä ja muunlaisessa vaihdannassa henkilö kohtaa elinkeinonharjoittajan tai yrityksen. Uudessa jakamistaloudessa toimijoita on kolme: henkilö kohtaa henkilön palvelualustan kautta. Päläksen mukaan uudet sopimisen muodot ovat merkinneet hankaluuksia soveltaa esimerkiksi kuluttajansuojalainsäädäntöä: kenelle kuuluvat laissa elinkeinonharjoittajalle säädetyt vastuut ja velvoitteet?

Päläs sanoo, että sääntelysokeus voi iskeä kun vanhat asenteet ja uudet ilmiöt kohtaavat. Seuraa ylisääntelyä, joka kaventaa innovaatioiden toimintavapauksia ja heikentää palvelun saatavuutta, tai seuraa alisääntelyä, jolloin kekseliäät toimijat rellestävät ja yksilöt kantavat seuraukset. Kaiken kaikkiaan ennakoitavuus voi heikentyä ja sääntelyn tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus vaarantua.

Tutkijan mukaan viisainta olisikin ottaa juristit mukaan palvelumuotoiluun jo liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset oikeusjutut tulevat kalliiksi, vievät aikaa sekä nakertavat jakamistalousmallin luotettavuutta yksilöiden silmissä.

Kun tarkkaan katsotaan niin se on yllättävän moderni, ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista.

Työelämä muuttuu voimakkaasti kun keikka- ja pätkätyöt lisääntyvät. Kuka jatkossa määrää ja kerää hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitävät verot ja päättää niiden käyttämisestä, kun työ tapahtuu internetin kautta eikä enää ole sidottu tiettyyn paikkaan? Miten saadaan nivelkohdat turvallisiksi ja huolehditaan kansalaisen sosiaaliturva ja eläke? Henkilö voi saman vuoden aikana olla palkkatyössä, työtön ja keikkatyöläinen.

Keikkatyötä tehdään yleensä osuuskunnassa, freelancerina, toiminimellä tai osakeyhtiössä. Keikkatyöläinen voi hoitaa rahaliikenteensä myös laskutuspalvelufirman kautta.

Tampereen yliopiston Synergos-johtamiskorkeakoulun palvelukeskuksen projektipäällikkö Antti Talonen ennustaa osuustoiminnan nousua:

”Osuuskuntaan on aina liitetty poliittisia merkityksiä, mutta sehän on ideologisesti täysin sitoutumaton ja toimii markkinataloudessa kuten muutkin yritysmuodot. Siinä tehdään yhdessä töitä tavoitteen saavuttamiseksi ja saadaan yhteisöstä voimaa. Hyöty voidaan saada omalle alueelle mutta yhdistymällä muihin vastaaviin toimijoihin on käytössä globaali areena. Kun tarkkaan katsotaan niin se on yllättävän moderni, ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista.”

Teksti: Taina Värri

Korjattu: juttuun lisätty tekstissä käytettyjen tietojen lähde tutkija Jenna Päläs.

”Onhan se ykkössija aika hauska juttu” – Helsingin satamien luvut huimaavat, Dover jäi taakse

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Helsinki on noussut matkustajamäärältään Euroopan ja samalla maailman vilkkaimmaksi satamaksi.

Viime vuonna pelkästään Helsingin satamien kautta kulkevassa linjaliikenteessä oli 11,8 miljoonaa matkustajaa, kun pahin kilpailija Doverin satama Britanniassa jäi 11,7 miljoonaan matkustajaan.

Helsingissä vieraili lisäksi ennätykselliset 478 000 risteilymatkustajaa, joten matkustajien kokonaismäärä oli 12,3 miljoonaa, kertoo Helsingin Satama.

Matkustajaliikenteestä vastaava johtaja Kari Noroviita myhäilee puhelimessa, että Doverin ohittaminen ei sinänsä ole Helsingin Satamalle tärkeää, koska satamat eivät kilpaile keskenään. Jonkinlaisen kehuskeluoikeuden ykkössijalla saa.

– Kun mietitään väestöpohjaa täällä, niin onhan se (ykkössija) aika hauska juttu, hän sanoo STT:lle.

Helsingin ja Tallinnan välillä sukkuloidaan koko ajan enemmän.

Helsingin nousun maailman suurimmaksi voi selittää yhä tiivistyvällä laivaliikenteellä Helsingin ja Tallinnan välillä. Kaupunkien välillä kulki vuonna 2017 yhdeksän miljoonaa matkustajaa, missä oli kasvua toissa vuoteen 3,2 prosenttia. Kolme neljäsosaa matkustajaliikenteestä kulki ”Tallsingin” välillä.

– Kun on puhuttu pitkään Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupungista, niin kyllähän se on tätä päivää, Noroviita toteaa.

Kaupunkien välillä sukkuloidaan koko ajan enemmän. Noroviita huomauttaa, että Helsingin Länsisatamaan avattiin talvella uusi matkustajaterminaali ja Tallink otti käyttöön uuden aluksen reitille. Lähtöjen määrä on lisääntynyt ja lisää suunnitellaan, hän kertoo.

Kasvu näkyy luonnollisesti myös Tallinnassa, jossa laivamatkustajia oli viime vuonna 10,5 miljoonaa. Matkustajamäärät kasvoivat siellä 4 prosenttia. Tallinnan sataman matkustajamäärät ovat kasvaneet kymmenen vuotta putkeen.

Englannin kanaalin rannalla sijaitsevan Doverin matkustajamäärät jatkoivat viime vuonna laskuaan. Vielä kymmenisen vuotta sitten sataman matkustajamäärät huitelivat 13–14 miljoonan välillä. Erityisesti sataman läpi kulkevien linja-autojen määrät ovat tippuneet kymmenillä tuhansilla 2000-luvun alusta.

Muualla maailmassa ei päästä samanlaisiin matkustajamääriin, koska tärkeät lauttayhteydet on pääasiassa korvattu silloilla tai tunneleilla.

STT–OLLI VESALA

Kaksi suomalaisyritystä löytyy keskeisten teknologiayritysten listalta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Verkkoyhtiö Nokia sekä ohjelmisto- ja palveluyhtiö Tieto ylsivät suomalaisyrityksistä Thomson Reutersin sadan keskeisimmän teknologiayrityksen listalle. Reuters ei anna listauksessaan firmoille sen täsmällisempiä sijoituksia.

Reutersin koostamalta listalta löytyvät myös muun muassa teknologiajätit Apple, Microsoft, Samsung, Amazon sekä Googlen takana oleva Alphabet. Myös ruotsalainen Ericsson kelpuutettiin listalle.

Lähes puolet sadasta parhaaksi listatusta firmasta on Yhdysvalloista. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Amerikka ja Aasia dominoivat listaa. Sadasta yrityksestä vain viisitoista on näiden maanosien ulkopuolelta: 14 Euroopasta ja yksi Australiasta.

Vertailussa otettiin huomioon muun muassa yritysten taloudellinen menestys, innovatiivisuus, maine, vastuullisuus ja ympäristövaikutus.

KKV: YIT ja Lemminkäinen saavat yhdistyä ehdoitta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyy YIT:n ja Lemminkäisen yhdistymisen ehdoitta, yhtiöt kertovat. Rakennusyhtiöiden on määrä sulautua toisiinsa 1. helmikuuta.

KKV:n on määrä antaa lopullinen hyväksymispäätös 26. tammikuuta. Tämän jälkeen yhdistymiselle on saatu kaikki tarvittavat viranomaishyväksynnät.

Yhtiöiden hallitukset sopivat yhdistymisestä kesäkuussa ja yhtiökokoukset hyväksyivät sen syyskuussa.

Jos tilisi on nollalla, se on todellakin nollalla – Osuuspankin virheet korjattu

Kuva: Lehtikuva

Kaikki Osuuspankin asiakkaille näkyneet virheet eli tuplana tehdyt katevaraukset, automaattinostot ja -talletukset on nyt korjattu, tiedottaa OP.

Asiakkaiden tilit näyttivät eilen todellisuutta pienempää saldoa pankin tietojärjestelmävirheen vuoksi.

OP ei ole kertonut, kuinka suurta asiakasmäärää ongelma on koskenut.

Tileille tuli uudelleen näkyviin summia, jotka oli nostettu tai käytetty aiemmin. Summat näyttivät siis menneen tileiltä kahdesti.

Tilille kummittelemaan tulleet katevaraukset saattoivat haitata asiakkaan tilinkäyttöä, jos tilillä ei vian vuoksi näyttänyt olevan riittävästi rahaa.

Uudelleen veloitettaviksi ilmestyneet korttiostokset ja automaattinostot oli tehty kolmena päivänä joulukuussa.

Kumma yhtälö: Mitä vähemmän kulutat sähköä, sitä enemmän kulusi kasvavat

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kuluttajien maksamat sähkölaskut kohosivat viime vuonna keskimäärin 20 euroa toissa vuodesta, kertoo Energiavirasto.

Nousu johtuu sähkönsiirrosta, joka kallistui sähkölämmitteisissä taloissa 3,7 prosenttia ja muissa kotitalouksissa 6 prosenttia. Sen sijaan sähköenergian hinta putosi sähkölämmittäjillä 2,1 prosenttia ja kotitalouskäyttäjillä 1,6 prosenttia.

Kokonaisuudessaan sähkölämmittäjän sähkölasku kallistui vajaan prosentin verran. Muut kotitaloudet joutuivat pulittamaan sähköstään vajaat 3 prosenttia toissa vuotta enemmän.

Energiaviraston mukaan kiinteiden maksujen osuus sähkönsiirron hinnoista on edelleen kasvussa.

– Voimakkaimmin kiinteiden maksujen osuus on viime vuosina kasvanut vähän sähköä käyttävillä asiakasryhmillä, Energiavirasto kertoo tiedotteessa.

Tuontia tarvitaan etenkin talvikaudella.

Kotitalouskäyttäjällä kiinteiden maksujen osuus oli vuoden 2017 alussa noin 46 prosenttia ja kerrostaloasunnoilla 57 prosenttia. Sähkölämmittäjällä kiinteiden maksujen osuus oli puolestaan keskimäärin 38 prosenttia.

Kuluttajan sähkölasku koostuu kolmesta liki tasasuuruisesta erästä eli energiasta, siirrosta ja veroista.

Suomen sähköntuotanto laski viime vuonna hieman, mutta kulutus kasvoi lievästi. Erotus katettiin sähkön tuonnilla. Tuontia tarvitaan etenkin talvikaudella.

Sähkön kulutushuippu on tänä talvena jäänyt alle 13 000 megawattituntiin leudon talven ansiosta. Kaksi vuotta sitten tammikuussa tehty kulutusennätys on 15 105 megawattituntia.