tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Jakamistalouden buumi: Asiantuntija povaa osuustoiminnan nousua: ”Ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista”

Jakamistalous eli niin sanottu neljäs sektori perustuu eri hyödykkeiden ja resurssien jakamiseen ihmisten välillä ja siihen, että resurssit jaetaan tehokkaasti. Uber ja Airbnb ovat ehkä tämän hetken tunnetuimmat jakamistalouden sovellutukset.

Toimintamallit muuttuvat jakamistaloudessa eikä juridiikka aina pysy vauhdissa mukana. Työn tekemisen tapa muuttuu kun se ei ole enää paikkaan sidottua tai on keikkaluonteista.

Itsensätyöllistäjien määrä kasvaa. Kuinka tämän työnteon erityislaatu huomioidaan tulevaisuudessa? Kalevi Sorsa -säätiö, ammattikorkeakoulu Arcada ja Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke pohtivat uusien toimintamallien yhteiskunnallisia vaikutuksia seminaarissaan Helsingissä.

Osuuskuntaan on aina liitetty poliittisia merkityksiä, mutta sehän on ideologisesti täysin sitoutumaton ja toimii markkinataloudessa kuten muutkin yritysmuodot.

Netti on tehnyt mahdolliseksi uudenlaiset samanmielisten kansalaisten kohtaamiset ja yhteistoimintamuodot. Näitä ovat muun muassa kaupunginosaliikkeet, ruokapiirit ja Facebookissa toimivat kierrätysryhmät. Jo perinteeksi muodostunut Ravintolapäivä syntyi kansalaisaktivismista.

Lapin yliopiston tutkija Jenna Päläs tarkastelee jakamistaloutta oikeustieteilijän näkökulmasta.
Kahden kauppa muuttuu kolmikannaksi kun kauppapaikkana on palvelualusta.

Idea jäi henkiin ja laajeni myös maan rajojen ulkopuolelle vaikka elintarvikeviranomaiset olivat alussa sitä vastaan. Aikapankki, jossa kansalaiset vaihtoivat palveluksia ja myivät työaikaansa tovi-valuutan avulla sen sijaan lannistui, koska verottaja puuttui rahatalouden ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan.

Tutkija Jenna Päläksen mukaan resurssien jakamisen mahdollistavat alustat voivat myös tehdä taloudellista tulosta ja toimia kaupallisesti. Eräiden arvioiden mukaan Suomen jakamistalousmarkkinoiden yksittäisten ostotapahtumien kokonaisarvo oli vuonna 2016 hieman yli 100 miljoonaa euroa. Joukkorahoitus muodostaa Suomessa suurimman jakamistalouden sektorin.

Perinteisessä kaupankäynnissä ja muunlaisessa vaihdannassa henkilö kohtaa elinkeinonharjoittajan tai yrityksen. Uudessa jakamistaloudessa toimijoita on kolme: henkilö kohtaa henkilön palvelualustan kautta. Päläksen mukaan uudet sopimisen muodot ovat merkinneet hankaluuksia soveltaa esimerkiksi kuluttajansuojalainsäädäntöä: kenelle kuuluvat laissa elinkeinonharjoittajalle säädetyt vastuut ja velvoitteet?

Päläs sanoo, että sääntelysokeus voi iskeä kun vanhat asenteet ja uudet ilmiöt kohtaavat. Seuraa ylisääntelyä, joka kaventaa innovaatioiden toimintavapauksia ja heikentää palvelun saatavuutta, tai seuraa alisääntelyä, jolloin kekseliäät toimijat rellestävät ja yksilöt kantavat seuraukset. Kaiken kaikkiaan ennakoitavuus voi heikentyä ja sääntelyn tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus vaarantua.

Tutkijan mukaan viisainta olisikin ottaa juristit mukaan palvelumuotoiluun jo liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset oikeusjutut tulevat kalliiksi, vievät aikaa sekä nakertavat jakamistalousmallin luotettavuutta yksilöiden silmissä.

Kun tarkkaan katsotaan niin se on yllättävän moderni, ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista.

Työelämä muuttuu voimakkaasti kun keikka- ja pätkätyöt lisääntyvät. Kuka jatkossa määrää ja kerää hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitävät verot ja päättää niiden käyttämisestä, kun työ tapahtuu internetin kautta eikä enää ole sidottu tiettyyn paikkaan? Miten saadaan nivelkohdat turvallisiksi ja huolehditaan kansalaisen sosiaaliturva ja eläke? Henkilö voi saman vuoden aikana olla palkkatyössä, työtön ja keikkatyöläinen.

Keikkatyötä tehdään yleensä osuuskunnassa, freelancerina, toiminimellä tai osakeyhtiössä. Keikkatyöläinen voi hoitaa rahaliikenteensä myös laskutuspalvelufirman kautta.

Tampereen yliopiston Synergos-johtamiskorkeakoulun palvelukeskuksen projektipäällikkö Antti Talonen ennustaa osuustoiminnan nousua:

”Osuuskuntaan on aina liitetty poliittisia merkityksiä, mutta sehän on ideologisesti täysin sitoutumaton ja toimii markkinataloudessa kuten muutkin yritysmuodot. Siinä tehdään yhdessä töitä tavoitteen saavuttamiseksi ja saadaan yhteisöstä voimaa. Hyöty voidaan saada omalle alueelle mutta yhdistymällä muihin vastaaviin toimijoihin on käytössä globaali areena. Kun tarkkaan katsotaan niin se on yllättävän moderni, ehkä modernein tämänhetkisistä yritysmuodoista.”

Teksti: Taina Värri

Korjattu: juttuun lisätty tekstissä käytettyjen tietojen lähde tutkija Jenna Päläs.

Euroopan komissio esittää Suomelle 3,5 miljoonan euron tukea

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Euroopan komissio esittää, että Suomelle myönnetään 3,5 miljoonaa euroa tukea Euroopan globalisaatiorahastosta. Tavoitteena on auttaa tuhatta entistä Microsoftin työntekijää löytämään uusi työpaikka.

Työllisyys- ja sosiaalisasioista vastaava komissaari Marianne Thyssen sanoo, että päätös auttaa entisiä työntekijöitä valmistautumaan uusiin työtilaisuuksiin

Suomi haki tukea, kun Microsoft Mobilen ja sen toimittajien palveluksesta vähennettiin 1 248 työntekijää. Irtisanomiset ovat koetelleet etenkin Helsinkiä ja Uuttamaata, Länsi-Suomea ja Etelä-Suomea.

Toimenpidepaketin arvioidut kustannukset ovat 5,8 miljoonaa euroa, josta 3,5 miljoonaa on tarkoitus rahoittaa globalisaatiorahastosta.

Komission ehdotukselle on saatava hyväksyntä Euroopan parlamentissa ja EU:n ministerineuvostossa.

Valtiovarainministeriö nosti kasvuennusteensa 2,4 prosenttiin

Kuva: Thinkstock

Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,4 prosenttia. Vielä huhtikuussa ministeriö ennusti tälle vuodelle 1,2 prosentin kasvua.

Vuonna 2018 ja 2019 kasvun odotetaan hidastuvan 1,5 prosentin tuntumaan.
Ministeriön mukaan yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana.
Myös suurin osa muista ennustelaitoksista on nostanut talouskasvuennusteitaan tälle vuodelle.

Restel jatkaa toimintaansa ravintolabisneksessä – ”Kävi liian suureksi omistajalleen Tradekalle”

Kuva: Kari Hulkko
Restel keskittyy tulevaisuudessa ravintolabisnekseen, kertoo toimitusjohtaja Perttu Puro.

Restel Oy on päättänyt myydä hotelliliiketoimintansa Scandicille. Kaupan myötä Cumulus-hotellit, Holiday Inn -hotellit, joukko kaupunkihotelleja sekä niiden ravintolat siirtyvät Scandicille. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2017 viimeisen neljänneksen lopulla, kun kaikki viranomaishyväksynnät on saatu. Kaupan jälkeen Restel jatkaa toimintaansa ravintola-alan yhtiönä, Restel Oy kertoo tiedotteessaan.

Restelin omistaja Tradeka jatkaa strategiansa mukaisesti omistajaosuuskuntana, jonka suurimmat omistukset ovat Restelin lisäksi sijoitustoimintaa harjoittava Tradeka-sijoitus Oy sekä Lehtipiste Oy. Hotellitoiminta edustaa noin puolta Restelin liikevaihdosta. Kaupan myötä Scandicille siirtyy kaikkiaan 43 hotellia ja reilut 1300 työntekijää.

– Olemme kehittäneet pitkäjänteisesti Restelin hotelliliiketoimintaa jo useamman vuosikymmenen ajan. Nykyisellään Restel alkaa olla Tradekalle omistuksena liian suuri, mutta kuitenkin liian pieni pärjäämään entisestään kansainvälistyvillä hotellimarkkinoillamme. Tästä syystä näimme, että nyt on oikea aika luopua hotelliliiketoiminnasta ja keskittyä ravintolaliiketoiminnan kehittämiseen, Restelin hallituksen puheenjohtaja ja Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro sanoo.

– Kauppa myös parantaa Tradekan mahdollisuuksia toimia sijoittajana hankkeissa, jotka tähtäävät erityisesti elinkeinorakenteemme monipuolistamiseen, uuden osaamisen luomiseen sekä erilaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, Puro jatkaa.

Restelin hotelliliiketoiminnan myyntiin vaikutti myös ostajan vahva sitoutuminen hotellien kehittämiseen. Restelin toimitusjohtaja Mikael Backman uskoo, että Scandicille siirtyvät hotellit menestyvät myös jatkossa.

– Olemme rakentaneet hotellejamme huolella ja luotamme siihen, että uuden omistajan huomassa ne voivat menestyä entistäkin paremmin. Hotellitoiminnan myyminen tukee osaltaan mahdollisuuksiamme panostaa Restelissä ravintolatoimintaan, jossa tähtäämme ykköstoimijaksi Suomessa, Backman sanoo.

Restelin uusin avaus ravintolatoimialalla on viime viikolla julkistettu Taco Bell -ketjun tuominen Suomeen.

– Tradekan jäsenet saavat jatkossa jäsenetuja hotelleissa myös ulkomailla, sillä Scandicin kanssa on jo sovittu jäseneduista Tradekan jäsenille ketjun hotelleissa. Restelin hotelliliiketoiminta jatkuu normaaliin tapaan ja Scandicista erillisenä kaupan toteutumiseen asti, eikä kauppa toistaiseksi vaikuta Restelin hotellien asiakkaisiin millään tavoin, Puro kertoo..

 

Cumulukset katoavat katukuvasta – Scandic johtavaksi hotelliketjuksi

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson
Scandic-hotelli Oulussa.

Scandic on ostamassa Restelin hotellitoiminnot Suomessa ja nousemassa Suomen johtavaksi hotelliketjuksi. Yhtiö kertoo asiasta tiedotteessa.

Scandicilla on tällä hetkellä 28 hotellia Suomessa, Restelillä 43. Resteliin kuuluvat muun muassa Cumulus- ja Holiday Inn -hotellit.

Kaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksynnän.

Juttu vaihdettu STT:n versioon.

Keskustelua aiheesta

Kesko luopuu Askosta ja Sotkasta

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
Kesko luopuu Askosta ja Sotkasta.

Kauppakonserni Kesko myy Asko- ja Sotka-huonekaluketjuja pyörittävän Indoor Groupin. Ostaja on yhtiö, jonka muodostavat Sievi Capital, kolme Sotka-ketjun kauppiasta ja eläkevakuutusyhtiö Etera.

Osakekauppana toteutettavan kaupan velaton kauppahinta on 67 miljoonaa euroa.

Indoor Groupin liikevaihto oli viime vuonna 187 miljoonaa euroa ja liikevoitto 9,8 miljoonaa. Askolla on Suomessa 34 myymälää ja Virossa viisi. Sotkalla on Suomessa 52 myymälää ja Virossa viisi.

Lisäksi ketjuilla on verkkokaupat Suomessa ja Virossa. Indoor Group omistaa myös huonekalutehtaan Lahdessa. Työntekijöitä yrityksellä on kaikkiaan yli 600.

– Ketjut jatkavat itsenäisinä niin Suomessa kuin Virossa. Jatkossa vahvistamme sekä Askon että Sotkan ominaispiirteitä ja palvelemme kuluttajia entistä paremmin monipuolisella tarjonnalla, sanoi yhtiön toimitusjohtajana aloittava Jouko Soikkeli.

Soikkeli on yksi kolmesta uudesta yrittäjäomistajasta. Muut ovat Jani Länsimäki ja Timo Hakkarainen. Heidän osuutensa Indoor Groupista on 30 prosenttia. Sijoitusyhtiö Sievi Capitalin siivu on 59,2 ja Eteran 17,1 prosenttia.

Suomen huonekalu- ja sisustustavarakaupan arvo on vuodessa noin 1,5 miljardia euroa. Muutaman vuoden taantuman jälkeen myyntimäärät ovat olleet taas kasvussa. Indoorin ketjut ovat Suomessa huonekalukaupan markkinajohtaja.

– Indoorin vakaa kehitys sisustus- ja huonekalumarkkinoilla sekä vahvat brändit vakuuttivat meidät lähtemään mukaan rakentamaan entistäkin vahvempaa Indooria yhdessä, sanoi Sievi Capitalin toimitusjohtaja Heikki Vesterinen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta