Kotimaa

Jälleen piispan virkaan? – Kantola palaa eronsa aikaiseen mediakuohuntaan: Tässä olisin tehnyt toisin

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Turun piispa Ilkka Kantola oli keskellä aviokriisiä 2005 alkuvuodesta. Iltapäivälehtien lööpit kirkuivat. ”Pettäjäpiispa”. Hän päätti erota piispan virasta.

– Median paine oli niin kova. Se loi uskottavuusongelman virassa jatkamiseen, Kantola summaa tänään.

Hän myöntää, että niin nopea ero virasta keskellä myrskyä oli typerä valinta.

– Olen antanut sen itselleni anteeksi. Olin kovassa paineessa, en ihan tolkuissani.

Kantola tosin arvelee, että hän olisi todennäköisesti päätynyt eroamaan Turun piispan virasta joka tapauksessa.

Valtavassa paineessa jäi käymättä myös kunnon keskustelu ja pohdinta ihmisten kanssa. Hänen eronsa jälkeen julkaistiin adressi, joka vaati Kantolan jäämistä virkaansa.

– Sen opin, että jos joku työtoveri joutuu samanlaiseen tilanteeseen, yrittäisin mahdollisimman nopeasti kontaktoida häntä: olen sinun rinnallasi, otetaan rauhallisesti, älä tee heti mitään ratkaisuja, koska et ole harkintakykyisessä tilassa, hän pohtii.

Tällaista ajattelua hän soveltaa nyt myös kuitti- ja yrityssotkujensa kanssa painivaan Helsingin piispaan Teemu Laajasaloon. Laajasalon on otettava Kantolan mukaan rauhallisesti. Laajasalo on pyytänyt anteeksi, mutta asiat ovat nyt viranomaisten selvittelyssä.

Kantola muistelee, miten hän Turun piispan virasta erottuaan tapasi pappeja, jotka pohtivat avioeroa.

– Osa säikähti eroani virasta niin paljon, että he alkoivat itsekin miettiä, pitääkö heidänkin erota papin virasta. Tai uskaltavatko he ottaa avioeroa, kun on pelko joutumisesta lööppeihin.

Toinen kierros luvassa.

Kantola oli varautunut, että hänen avioerovaiheensa nousee keskusteluun nyt kun hän on arkkipiispaehdokkaana. Somessa onkin hänen mukaansa näkynyt kommentteja, joiden mukaan Kantola ei voisi arkkipiispana toimia. Hän pitää ihmisten reaktiota ymmärrettävänä.

– Toistaiseksi olen päässyt helpolla. En ole ainoa avioeron jälkeen aviossa oleva arkkipiispaehdokas tässäkään vaalissa. Mutta samanlaiseen skandaaliin ei ole kukaan pystynyt, Kantola naurahtaa.

Muut arkkipiispaehdokkaat ovat kaikki Kantolan tavoin teologian tohtoreita, Heli Inkinen, Ville Auvinen, Tapio Luoma ja Björn Vikström. Kaksi jälkimmäistä ovat virassa olevia piispoja.

Vuodesta 2007 SDP:n kansanedustajana ollut Kantola tietää omat vahvuutensa.

– Yhteiskunnallinen kokemus ja verkostot, ja seitsemän vuotta piispana. Liberaalisuus–konservatiivisuus-akselilla kuulun samaan porukkaan Inkisen ja Vikströmin kanssa. Edustamme vähän rohkeampaa kirkon uudistuslinjaa. Luoma on sitten vähän maltillisempi, Auvinen on omassa skenessään raamatuntulkintatapansa ja siitä johtuvan virka- ja avioliittokäsityksensä kautta, Kantola luonnehtii.

Teologiselta profiililtaan Kantola ja Björn Vikström ovat niin samanlaisia, että kirkon kentällä on puhuttu jopa ”työtapaturmasta”, kun he päätyivät yhtä aikaa ehdolle.

Kantola uskoo, että arkkipiispanvaalissa nähdään toinen kierros eli kukaan ehdokkaista ei saa yli 50 prosenttia äänistä ensi kierroksella.

Kirkon katolta teologiseen tiedekuntaan.

Kantola kertoo, että hänen pappisuralle lähtönsä lähtökohta oli kodin kristillinen perintö. Nuorenakin hän oli paljon seurakunnan toiminnassa. Rymättylän seurakuntaan tuli 1970-luvun alkupuolella kirkkoherraksi Juhani Ormio. Hän osasi puhua kielellä, jonka nuoretkin ymmärsivät.

Ormion toimintaa katsellessaan Kantola innostui itsekin teologian opinnoista. Hänkin haluaisi olla pappi, johon on helppo olla kontaktissa ja joka puhuu ymmärrettävästi.

Kantola haki teologiseen ja samaan aikaan korjasi kirkon kattoja. Pääsykoetulokset tulivat, kun työn alla oli Ruskon kirkon katto.

– Työmaalla sanoin, että tämä lähtee nyt kirkon sisäpuolelle töihin.

Kantola viihtyi teologisessa tiedekunnassa. Hän luonnehtii itseään ujoksi. Sen vuoksi hän alun perin arvelikin päätyvänsä sairaalateologiksi. Siinä hän voisi kuunnella hiljaa, kun potilas kertoo kärsimyksestä.

Tie vei kuitenkin toisaalle ja Kantola eteni piispaksi jo nelikymppisenä. Puhumista hän jännittää jonkin verran vieläkin, mutta ujous ei enää määrää persoonaa. Tosin painajaisunissa saattaa joskus käydä niin, että puhe on unohtunut matkasta tai Kantola ei muista vihittävän pariskunnan nimeä.

– Nämä ovat papeille tyypillisiä painajaisunia.

Eduskunta kuuntelee kirkkoa.

Kansanedustajana Ilkka Kantola on havainnut, että kirkko näkyy aika vähän eduskunnassa ja sen lainsäädäntötyössä. Hän katsookin, että kirkon aktiivisuutta keskustelijana olisi lisättävä. Toisaalta vastakkainen havainto on, että kansanedustajat mielellään siteeraavat nykyisen arkkipiispan Kari Mäkisen puheenvuoroja.

– Kyllä kansanedustaja panee merkille sen, mitä kirkon puolelta lausutaan. Kirkolla voi olla vaikuttavuutta lainsäätäjän työhön, kanavat ovat sillä tavalla auki, Kantola rohkaisee.

– Jotta kansanedustaja kiinnostuu, puheenvuoron täytyy tulla kielellä, joka on kansanedustajlle tuttua. Kirkkoslangi ei ole kiinnostavaa, hän jatkaa.

Kantola toteaa, että yhteiskunnassamme on uskontokritiikkiä, joka saattaa olla voimistumassa.

– Sananvapaus tuottaa aika räikeääkin kristinuskon kritiikkiä. Siitä huolimatta uskon, että kirkossa voi vahvistua ylpeys siitä työstä mitä tehdään ja mitä tulevaisuuden näkökulmia kirkko voi sanomansa ja esimerkiksi diakonia- ja nuorisotyön kautta tuoda.

Arkkipiispana Kantola haluaisi olla edistämässä myös sitä, että kirkon jäsenyyttä voitaisiin kokea entistä vahvemmin.

– Että tavallinen ihminen voisi sanoa olevansa kristitty ja että se tuntuu tosi hyvältä, kun on kirkon jäsen ilman että täytyy vastata minkälainen uskovainen on tai millainen moraali on, jos olet eronnut, epäonnistunut elämässä tai jäänyt jostakin rikoksesta kiinni. Se ei tarkoita sitoutumista konservatiivisuuteen tai menneeseen maailmaan, vaan että on kristitty ja tajuaa, että maailma on yhteinen ja kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo, Kantola kuvaa.

Arkkipiispanvaalin ensimmäinen äänestyskierros käydään huomenna torstaina. Toinen kierros seuraa, mikäli kukaan ehdokkaista ei saa yli 50 % äänistä.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat