Jälleen piispan virkaan? – Kantola palaa eronsa aikaiseen mediakuohuntaan: Tässä olisin tehnyt toisin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Turun piispa Ilkka Kantola oli keskellä aviokriisiä 2005 alkuvuodesta. Iltapäivälehtien lööpit kirkuivat. ”Pettäjäpiispa”. Hän päätti erota piispan virasta.

– Median paine oli niin kova. Se loi uskottavuusongelman virassa jatkamiseen, Kantola summaa tänään.

Hän myöntää, että niin nopea ero virasta keskellä myrskyä oli typerä valinta.

– Olen antanut sen itselleni anteeksi. Olin kovassa paineessa, en ihan tolkuissani.

Kantola tosin arvelee, että hän olisi todennäköisesti päätynyt eroamaan Turun piispan virasta joka tapauksessa.

Valtavassa paineessa jäi käymättä myös kunnon keskustelu ja pohdinta ihmisten kanssa. Hänen eronsa jälkeen julkaistiin adressi, joka vaati Kantolan jäämistä virkaansa.

– Sen opin, että jos joku työtoveri joutuu samanlaiseen tilanteeseen, yrittäisin mahdollisimman nopeasti kontaktoida häntä: olen sinun rinnallasi, otetaan rauhallisesti, älä tee heti mitään ratkaisuja, koska et ole harkintakykyisessä tilassa, hän pohtii.

Tällaista ajattelua hän soveltaa nyt myös kuitti- ja yrityssotkujensa kanssa painivaan Helsingin piispaan Teemu Laajasaloon. Laajasalon on otettava Kantolan mukaan rauhallisesti. Laajasalo on pyytänyt anteeksi, mutta asiat ovat nyt viranomaisten selvittelyssä.

Kantola muistelee, miten hän Turun piispan virasta erottuaan tapasi pappeja, jotka pohtivat avioeroa.

– Osa säikähti eroani virasta niin paljon, että he alkoivat itsekin miettiä, pitääkö heidänkin erota papin virasta. Tai uskaltavatko he ottaa avioeroa, kun on pelko joutumisesta lööppeihin.

Toinen kierros luvassa.

Kantola oli varautunut, että hänen avioerovaiheensa nousee keskusteluun nyt kun hän on arkkipiispaehdokkaana. Somessa onkin hänen mukaansa näkynyt kommentteja, joiden mukaan Kantola ei voisi arkkipiispana toimia. Hän pitää ihmisten reaktiota ymmärrettävänä.

– Toistaiseksi olen päässyt helpolla. En ole ainoa avioeron jälkeen aviossa oleva arkkipiispaehdokas tässäkään vaalissa. Mutta samanlaiseen skandaaliin ei ole kukaan pystynyt, Kantola naurahtaa.

Muut arkkipiispaehdokkaat ovat kaikki Kantolan tavoin teologian tohtoreita, Heli Inkinen, Ville Auvinen, Tapio Luoma ja Björn Vikström. Kaksi jälkimmäistä ovat virassa olevia piispoja.

Vuodesta 2007 SDP:n kansanedustajana ollut Kantola tietää omat vahvuutensa.

– Yhteiskunnallinen kokemus ja verkostot, ja seitsemän vuotta piispana. Liberaalisuus–konservatiivisuus-akselilla kuulun samaan porukkaan Inkisen ja Vikströmin kanssa. Edustamme vähän rohkeampaa kirkon uudistuslinjaa. Luoma on sitten vähän maltillisempi, Auvinen on omassa skenessään raamatuntulkintatapansa ja siitä johtuvan virka- ja avioliittokäsityksensä kautta, Kantola luonnehtii.

Teologiselta profiililtaan Kantola ja Björn Vikström ovat niin samanlaisia, että kirkon kentällä on puhuttu jopa ”työtapaturmasta”, kun he päätyivät yhtä aikaa ehdolle.

Kantola uskoo, että arkkipiispanvaalissa nähdään toinen kierros eli kukaan ehdokkaista ei saa yli 50 prosenttia äänistä ensi kierroksella.

Kirkon katolta teologiseen tiedekuntaan.

Kantola kertoo, että hänen pappisuralle lähtönsä lähtökohta oli kodin kristillinen perintö. Nuorenakin hän oli paljon seurakunnan toiminnassa. Rymättylän seurakuntaan tuli 1970-luvun alkupuolella kirkkoherraksi Juhani Ormio. Hän osasi puhua kielellä, jonka nuoretkin ymmärsivät.

Ormion toimintaa katsellessaan Kantola innostui itsekin teologian opinnoista. Hänkin haluaisi olla pappi, johon on helppo olla kontaktissa ja joka puhuu ymmärrettävästi.

Kantola haki teologiseen ja samaan aikaan korjasi kirkon kattoja. Pääsykoetulokset tulivat, kun työn alla oli Ruskon kirkon katto.

– Työmaalla sanoin, että tämä lähtee nyt kirkon sisäpuolelle töihin.

Kantola viihtyi teologisessa tiedekunnassa. Hän luonnehtii itseään ujoksi. Sen vuoksi hän alun perin arvelikin päätyvänsä sairaalateologiksi. Siinä hän voisi kuunnella hiljaa, kun potilas kertoo kärsimyksestä.

Tie vei kuitenkin toisaalle ja Kantola eteni piispaksi jo nelikymppisenä. Puhumista hän jännittää jonkin verran vieläkin, mutta ujous ei enää määrää persoonaa. Tosin painajaisunissa saattaa joskus käydä niin, että puhe on unohtunut matkasta tai Kantola ei muista vihittävän pariskunnan nimeä.

– Nämä ovat papeille tyypillisiä painajaisunia.

Eduskunta kuuntelee kirkkoa.

Kansanedustajana Ilkka Kantola on havainnut, että kirkko näkyy aika vähän eduskunnassa ja sen lainsäädäntötyössä. Hän katsookin, että kirkon aktiivisuutta keskustelijana olisi lisättävä. Toisaalta vastakkainen havainto on, että kansanedustajat mielellään siteeraavat nykyisen arkkipiispan Kari Mäkisen puheenvuoroja.

– Kyllä kansanedustaja panee merkille sen, mitä kirkon puolelta lausutaan. Kirkolla voi olla vaikuttavuutta lainsäätäjän työhön, kanavat ovat sillä tavalla auki, Kantola rohkaisee.

– Jotta kansanedustaja kiinnostuu, puheenvuoron täytyy tulla kielellä, joka on kansanedustajlle tuttua. Kirkkoslangi ei ole kiinnostavaa, hän jatkaa.

Kantola toteaa, että yhteiskunnassamme on uskontokritiikkiä, joka saattaa olla voimistumassa.

– Sananvapaus tuottaa aika räikeääkin kristinuskon kritiikkiä. Siitä huolimatta uskon, että kirkossa voi vahvistua ylpeys siitä työstä mitä tehdään ja mitä tulevaisuuden näkökulmia kirkko voi sanomansa ja esimerkiksi diakonia- ja nuorisotyön kautta tuoda.

Arkkipiispana Kantola haluaisi olla edistämässä myös sitä, että kirkon jäsenyyttä voitaisiin kokea entistä vahvemmin.

– Että tavallinen ihminen voisi sanoa olevansa kristitty ja että se tuntuu tosi hyvältä, kun on kirkon jäsen ilman että täytyy vastata minkälainen uskovainen on tai millainen moraali on, jos olet eronnut, epäonnistunut elämässä tai jäänyt jostakin rikoksesta kiinni. Se ei tarkoita sitoutumista konservatiivisuuteen tai menneeseen maailmaan, vaan että on kristitty ja tajuaa, että maailma on yhteinen ja kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo, Kantola kuvaa.

Arkkipiispanvaalin ensimmäinen äänestyskierros käydään huomenna torstaina. Toinen kierros seuraa, mikäli kukaan ehdokkaista ei saa yli 50 % äänistä.

”Absurdia, että elinkeinonharjoittajat voivat harjoittaa rikollista toimintaa” – Kuluttajaliitto kyllästyi harhaanjohtavaan markkinointiin

Kuva: Oleksiy Mark

Kuluttajaliitto vaatii kuluttaja-asiamiehelle mahdollisuutta määrätä seuraamusmaksu kuluttajan oikeuksia rikkoville yrityksille. Liiton mielestä maksun täytyy olla tuntuva, jotta sillä olisi vaikutusta.

Liiton mukaan yrityksille ei välttämättä tule minkäänlaisia seuraamuksia esimerkiksi vuosia jatkuneesta harhaanjohtavasta markkinoinnista, jos se lopetetaan kuluttaja-asiamiehen tai markkinaoikeuden kieltoon. Yritykset voivat myös lykätä kieltoa valitusoikeutensa turvin.

– On absurdia, että nykyään elinkeinonharjoittajat voivat harjoittaa rikollista toimintaa siihen asti, kunnes toiminta kielletään erikseen. Jos elinkeinonharjoittaja lopettaa rikoksen tekemisen kiellon tultua voimaan, ei rikoksesta aiheudu hänelle mitään seuraamuksia, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling toteaa tiedotteessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Meillä ei ole tietoa siitä millä asialla Suvi Lindén on siellä ollut” – Patria tiukentaa prosessejaan Uganda-katastrofin takia

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Puolustustarvikevalmistaja Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo (kuvassa) on kommentoinut suomalaismiehen kuolemaa Ugandassa. Hän on pahoillaan ja surullinen liikemiehen omaisten puolesta.

Isotalo sanoi pahoitelleensa myös henkilöstölle Patriaan kohdistuvaa julkisuutta.

– Nyt ei ole helppoa olla patrialainen, hän totesi.

Patria aikoo Isotalon mukaan tiukentaa prosessejaan Uganda-jupakan seurauksena. Koko asian läpikäyntiin menee vielä viikkoja ja kuukausia.

Jatkossa päätökset maista, joihin Patria kohdistaa markkinointiaan, tehdään johtoryhmässä eikä myyntiorganisaatiossa. Isotalon mielestä Ugandaan ja Mosambikiin Patrian ei olisi tullut markkinoida, koska oli selvää, että vientilupia ei olisi myönnetty näihin maihin.

Isotalo kertoi myös, että kuolleen liikemiehen kanssa yhteydessä ollut myyntipäällikkö on jättänyt yhtiön hyvässä sovussa.

Yhteydenpito alkoi Ugandassa kuolleen suomalaisen liikemiehen aloitteesta.

Isotalo esitteli tiedotustilaisuudessa aikajanaa siitä, miten liikemies ja Patria olivat olleet yhteyksissä.

Hän kertoi, että yhteydenpito alkoi Ugandassa kuolleen suomalaisen liikemiehen aloitteesta. Tämä oli alun perin ottanut Patriaan yhteyttä vuonna 2016 suuren pakistanilaisen yhtiön edustajana. Myöhemmin yhteydenpito jatkui ja liikemies tarjoutui konsultoimaan Patriaa myös muissa yhteyksissä.

Patria antoi selvityksen suomalaisen liikemiehen kuoleman yhteydessä syntyneen jupakan johdosta. Kohu syntyi, kun kävi ilmi, että Ugandan pääkaupungissa Kampalassa kuollut mies oli saanut Patrian myyntipäälliköltä luvan jakaa puolustusvälineyhtiön esitteitä matkallaan.

Patria on sanonut aiemmin, että myyntipäälliköllä ei ollut valtuuksia antaa lupaa tällaiseen markkinointiin. Esitteiden jakaminen ei ollut sääntöjen vastaista, mutta liikemiehelle ei olisi pitänyt antaa kirjettä, joka voidaan tulkita Patrian toimeksiannoksi, Isotalo sanoi.

Hän kertoi, että liikemies oli pyytänyt Ugandan ja Mosambikin matkalleen myös ammusvalmistaja Nammon esitteitä. Patria omistaa Nammosta puolet, toinen puolikas on norjalaisessa omistuksessa.

Ugandalaisen median mukaan liikemies ja Lindén saapuivat maahan yhteisellä kutsukirjeellä.

Patriasta on tapauksen takia lähtenyt kaksi johtajaa. Yhtiö kertoi viime viikolla, että yhtiöstä lähtevät Land-liiketoiminnan johtaja Mika Kari sekä markkinointi- ja myyntijohtaja Juha Simola. Patria antoi viime viikolla selvityksen asiasta valtion omistajaohjauksesta vastaavalle ministeri Mika Lintilälle (kesk.).

Isotalon mukaan tämä ensimmäinen selvitys keskittyi Ugandan tapaukseen, mutta sitä kiireessä koostettaessa ei käyty koko prosessia yksityiskohtaisesti läpi. Hän kertoi syventäneensä selvitystä myöhemmin suullisesti.

Liikemiehen seurassa Ugandassa oli myös entinen viestintäministeri Suvi Lindén (kok.), joka on kertonut julkisuuteen olleensa Ugandassa tietoyhteiskunnan edistämiseen liittyvissä asioissa, ei Patriaa edustamassa.

– Suvi Lindén ei ole ollut siellä meidän asiallamme, meillä ei ole tietoa siitä millä asialla Suvi Lindén on siellä ollut, Isotalo totesi.

Ugandalaisen median mukaan liikemies ja Lindén saapuivat maahan yhteisellä kutsukirjeellä, joka on mahdollisesti ollut väärennetty.

Liikemiehen ruumiista on ugandalaismedian mukaan tutkimuksissa löytynyt lutikkamyrkkyä ja kokaiinia. Poliisi tutkii tapausta myös Suomen päässä.

Patrian neuvottelukunta pitää huomenna ylimääräisen kokouksen. Paikalla ovat muun muassa yhtiön hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja henkilöstön edustajat, kertoo neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.). Hän ei kommentoi muutoin ennen kokousta Patrian toimintaa tapauksessa.

Neuvottelukunta on neuvoa-antava toimielin, eikä sillä ole lakisääteisiä tehtäviä.

Eläketurvakeskuksen selvitys: Työnantajat jättivät vakuuttamatta palkkoja 120 miljoonalla eurolla

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eläketurvakeskus ETK on julkaissut työeläkevakuutuksesta puuttuneet palkat vuodelta 2017. ETK:n selvityksen mukaan viime vuodelta löytyi 120 miljoonaa euroa vakuuttamattomia palkkoja.

Valvonnan vuoden 2017 tulos nousi verrattuna vuoteen 2016, mutta vuosittainen vaihtelu on vähäistä. Vuonna 2017 valvonnassa selvitettiin tarkemmin yhteensä noin 9 500 työnantajan eläkevakuuttamisen oikeellisuus. Selvitetyt vakuuttamisen virheet kohdistuivat 2 270 työnantajaan ja koskivat noin 18 600 työntekijää.

Eläketurvakeskus on valvonut vakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä nyt kymmenen vuoden ajan kattavilla verotus- ja eläkevakuutustietojen vertailuilla.

Työnantajat hoitavat pääsääntöisesti työeläkevakuuttamisen oikein, mutta valvonnassa löytyy puutteitakin. Kun valvonnassa ilmi tulleet vakuuttamisen puutteet korjataan, eläkelaitokset voivat periä vakuutusmaksut oikean suuruisina ja työntekijät saavat heille kuuluvan eläketurvan.

Työeläkevakuutus on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa. Se takaa yrittäjälle ja yrityksen työntekijöille toimeentulon työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalle.

Työeläkevakuutuksista puuttuneet palkat 2007-2017.

Työnantajavelvoitteiden, kuten eläkevakuuttamisen välttely haittaa monella tapaa yhteiskuntaa ja työntekijöitä. Pimeä työ ei kerrytä eläkettä ja työntekijä jää vaille muita työhön liittyviä oikeuksiaan.

Lisäksi harmaa talous nakertaa rehellisten yrittäjien kilpailuedellytyksiä. Näitä väärinkäytöksiä ennaltaehkäistään valvonnan lisäksi myös tehokkaalla viranomaisyhteistyöllä.

Hieman helpotusta metrosotkuun: liikenne sujuu osittain

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Metroliikenne kulkee jälleen osittain Helsingissä ja Espoossa. Lauttasaari–Kamppi-välillä junat ovat edelleen pysähdyksissä.

Sen sijaan liikenne sujuu osuuksilla Kamppi–Vuosaari/Mellunmäki ja Lauttasaari–Matinkylä, tiedottaa HSL.

Korvaavat bussit ajavat Lauttasaaren ja Kampin välillä. Linjat 20, 21 ja 21B ajavat normaalien päätepysäkkiensä sijaan Kampin terminaaliin, minkä vuoksi Erottajalle ei kulje tällä hetkellä bussiliikennettä.

HSL:n mukaan liikenne keskeytettiin kokonaan iltapäivällä hieman ennen yhtä, kun Ruoholahdessa havaittiin tekninen vika pallorullaovien laskeutumisessa. Vikaa korjataan edelleen.

Liikennehäiriön kestosta ei vielä ole arviota.

Aamulla metrojunien kulussa oli viivästymisiä Herttoniemessä sattuneen ratavaurion takia. Aamulla junat myöhästelivät noin vartin verran.

Tuore väitöstutkimus: Kommunismi pysäytettiin Suomessa jo vuonna 1946

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Niin sanottu ”Tšekkoslovakian tie” torpattiin Suomen osalta jo kesällä 1946, tuore väitöskirja osoittaa.

Työväen arkiston vastikään eläkkeelle siirtynyt erikoistutkija Risto Reuna arvioi väitöskirjassaan ”Ei tullutkaan vallankumousta” – sotasukupolvi, joka esti kansandemokratian, että kesän 1946 tapahtumat olivat ratkaisevia suomalaisen kommunismin tulevaisuuden kannalta. Vaikka SKP/SKDL kasvatti valtaansa vielä tämänkin jälkeen, ammattiyhdistysliike pysyi vankasti sosialidemokraattien hallinnassa.

Kyseisenä kesänä Suomen kommunistinen puolue SKP taipui peruuttamaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n edustajakokouksen, jonka enemmistö oli jo sen käsissä. Vain hiukan myöhemmin SDP:n puoluekokous vahvisti, että sosialidemokraatit pysyvät itsenäisenä puolueena ja tannerilaisella linjalla.

Myös kommunistien masinoima mielenosoitusten offensiivi valtion virkakoneistoa vastaan jäi tuloksettomaksi, koska SAK kielsi siltä tuen. Maanlaajuinen mielenosoitusoffensiivi huipentui mielenosoitukseen 7.6.1946 eduskuntatalon edessä. 

– Offensiivin tarkoituksena oli painostaa eduskunta ja hallitus erottamaan taantumuksellinen virkamieskunta ja korvata se uusilla demokratialle myötämielisillä viranhaltijoilla. Offensiiviin sisältyi piilopyrkimys erottaa sosialidemokraattisen puolueen jäsenkenttä puoluejohdon ohjauksesta, Reuna kertoo.

Metalliliiton sihteeri teetti päivää ennen SAK:n työvaliokunnalla päätöksen, jolla ammattiyhdistysliike irtisanoutui mielenosoituksesta ja offensiivi kuivui kokoon. Laiton lakkoilu vaaransi ensiarvoisen sotakorvausteollisuuden tuotantoa.

Reuna sanoo, että kommunistien toteuttama offensiivi merkitsi eduskunnan piirittämistä ja se suuntautui suoraan Suomen hallitusta vastaan.

– Se osoittautui kuitenkin ihan tussahdukseksi. Muutama viikko tapahtumien jälkeen seurasi SDP:n ylimääräinen puoluekokous. Kokouksessa puolueoppositio poistui paikalta, kun he eivät onnistuneet syrjäyttämään puolueen ”asevelijohtoa”. Näin SKP:n ei päässyt neuvottelemaan SDP:n puolueen yhdistämisestä SKDL:oon.

– Tällöin kommunistit pelasivat itsensä ulos, ja SDP säilytti linjansa.

Hän huomauttaa, että kaikissa Neuvostoliiton sateliiteissa, joissa toteutui niin sanottu ”kansanrintamademokratia”, sosialidemokraattiset puolueet ajettiin alas.

– Vuoden 1946 tapahtumien johdosta näin ei kuitenkaan käynyt Suomessa.

 

Suomen Metallityöväen liiton viides edustajakokous vuonna 1947. KUVA: Työväen arkisto

Metalliliitto ratkaisevassa roolissa.

Reunan mukaan ratkaisevassa roolissa oli SDP:n hallinnassa pysynyt Metalliliitto, josta oli tullut maan selvästi merkittävin ammattiliitto, ei vähiten sotakorvaustuotannon ansiosta.

Hän korostaa kehityksen taustalla vaikuttaneen nuoremman sotasukupolven, jolla ei ollut kokemusta työelämästä. He valmistuivat ammattiin nopeasti. Vuoteen 1946 mennessä Suomessa vallitsi käytännössä täystyöllisyys.

– Äärivasemmiston työpaikkaylivalta kyllästytti uusia työntekijöitä, jotka tunsivat, että heidät syyllistettiin rivimiehinä venäläisten ampumisesta sodassa, Reuna kuvailee.

SDP:n asevelisosialistien politiikka koettiin läheisemmäksi ja nuoret työntekijät siirtyivät tukemaan Metalliliiton johtoa.

Vuoden 1946 tapahtumien jälkeen vallankumous ei ollut mahdollinen ilman Neuvostoliiton tukea.

Käsiteltäessä kommunistien sotien jälkeen aiheuttamaa vallankumousuhkaa, useimmiten esiin nousee vuosi 1948. Toukokuussa 1948 kommunistit lähes käynnistivätkin vallankumoushankkeensa. Myös Reuna katsoo, että Suomi oli tuolloin veitsen terällä.

– Mutta vuoden 1946 tapahtumien jälkeen kommunistit olivat ajaneet itsensä niin nurkkaan, että vallankumous ei ollut mahdollinen ilman Neuvostoliiton tukea.

Hän viittaa Helsingin yliopiston poliittisen historian professorin Kimmo Rentolankin esittämään näkemykseen, jonka mukaan Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin päätti olla puuttumatta Suomen asioihin, sillä Neuvostoliiton avulla tehty vallankumousyritys Suomessa olisi todennäköisesti vienyt muut Pohjoismaat Natoon.

– Stalin katsoi, että jos hän antaa Suomen kommunisteille luvan toteuttaa suunniteltu vallankaappaus Suomessa vuonna 1948, neuvostojoukot olisivat joutuneet puuttumaan suoraan Suomeen, Reuna pohtii.

FL Risto Reunan väitöstilaisuus pidetään perjantaina Turussa.

Juttua on päivitetty klo 14:51.