Valiokunta ilmoitti helmikuun alussa selvittävänsä muun muassa tarkastusviraston sisäistä valvontaa.

Alanko-Kahiluoto kertoo, että valiokuntaneuvokset kirjoittavat parhaillaan asiaa koskevaa mietintöä. Hänen tavoitteenaan on kutsua ensi viikolla tai sitä seuraavalla viikolla koolle kokous, jossa kyseinen luonnos voitaisiin hyväksyä.

Eduskunta on ohjeistanut valiokuntia välttämään virallisten, fyysisten kokousten järjestämistä, jos ne eivät liity koronaepidemian hoitoon tai ole muutoin kiireellisiä.

– Julkinen mielenkiinto asiaa kohtaan on kasvanut niin suureksi, että katson olevan välttämätöntä kutsua virallinen kokous koolle, vaikka suositus on välttää niitä ei-kiireellisissä asioissa, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Alanko-Kahiluodon mukaan valiokunnalla ei kuitenkaan ole tarvetta uusille kuulemisille. Hänen mukaansa valiokunta on kuullut asiantuntijoita monipuolisesti.

Tarkastusvaliokunta on käsitellyt yleisesti viraston taloudenhoitoa, valvontaa ja riskienhallintaa, mutta myös julkisuudessa käsiteltyjä tapauksia, kuten matkalaskuihin ja työsuhdeasioihin liittyviä epäselvyyksiä. Myös Yli-Viikaria on kuultu.

– Valiokunnan havainnot ovat rakenteellisia, mutta totta kai liittyen pääjohtajan toimintaan ja taloudenhoitoon. Vaikea niitä on tietysti erottaakaan toisistaan.

Vastuutahosta epäselvyyttä

Aiemmin tänään eduskunnan puhemiehistö kuuli Yli-Viikaria, jonka rahankäyttöä ja muuta toimintaa viraston johdossa on käsitelty medioissa viime kuukausien aikana. Myös keskusrikospoliisilla on käynnissä tutkinta viraston toiminnasta.

Kuulemisen jälkeen puhemiehistö päätti ehdottaa Yli-Viikaria pidättämistä virasta esitutkinnan ajaksi. Asiasta päättää eduskunnan kansliatoimikunta, joka kokoontuu seuraavan kerran tiistaina kello 12.

Toimikunnassa on seitsemän jäsentä, joista kolme on eduskunnan puhemiehistö. Yli-Viikarin hyllyttämistä esittäneet Vehviläinen sekä varapuhemiehet Tarja Filatov (sd.) ja Juho Eerola (ps.) muodostavat siis lähes puolet toimikunnasta, joka tekee asiasta lopullisen päätöksen.

Puhemies Vehviläinen pitää tiedotustilaisuuden kokouksen jälkeen kello kahdelta.

Alanko-Kahiluodon mukaan tarkastusvaliokunnan olisi hyvä kuulla pääsihteeriä ja käydä keskustelu siitä, miten asiassa edetään seuraavaksi. Hänen mukaansa asiaa koskevat näkemykset vaihtelevat.

–  Eduskunnan puhemiehen, pääsihteerin ja tarkastusvaliokunnan olisi syytä yhdessä keskustella siitä, mikä työnjako tässä on koskien pääjohtajan nauttimaa luottamusta.

Hän huomauttaa, että vastaavaa tilannetta ei ole aiemmin käsitelty eduskunnassa. Alanko-Kahiluodon oman käsityksen mukaan virkakunnan työsuhteita koskevat ratkaisut kuuluisivat kansliatoimikunnalle.

Toimikunta on kuitenkin tänään kertonut tiedotteessa, ettei se voi irtisanoa pääjohtajaa, koska hänet on nimittänyt eduskunnan täysistunto tarkastusvaliokunnan esityksen pohjalta.

–  Meidän täytyy keskustella puhemiehistön ja pääsihteerin kanssa siitä, kenelle sellaisen mahdollista erottamista koskevan lausuman esittäminen täysistunnolle kuuluu, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Yli-Viikari kiistää syyllistyneensä rikokseen

Valtioneuvoston tarkastusvirasto kommentoi maanantaina Twitter-tilillään puhemiehistön esitystä kirjoittamalla, ettei Yli-Viikari kommentoi asiaa, kun käsittely on kesken.

Yli-Viikari kommentoi lauantaina tiedotteessa kiistävänsä syyllistyneensä mihinkään virkarikokseen. Muutoin hän ei kommentoi poliisin esitutkintaa. Hän viittasi myös tarkastusvaliokunnan selvitykseen VTV:n taloudenpidosta.

–  Tarkastelen omia ja viraston kuluihin liittyviä päätöksiä kriittisesti ja tulen ottamaan tarkastusvaliokunnan näkemykset huomioon.

Vehviläinen ei halunnut kommentoida tiistain kokousta STT:lle. Sen sijaan eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio ei usko, että toimikunta tekee päätöstä vielä tiistaina.

– Jos on vain 24 tuntia varautua vastineen antamiseen ja hankkia sitä mahdollisesti tukevaa asiakirja-aineistoa, se on aika lyhyt aika, Rauhio sanoo.

– Ratkaisu voidaan linjata huomenna, mutta tällaisten kovien ratkaisujen taustalla täytyy huomioida vankka oikeudellinen perusta, ettei tehdä virheitä.

Toimikausi päättymässä vuodenvaihteeseen

Huomio Yli-Viikarin toimintaa kohtaa on lisääntynyt mediassa viime aikoina. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi perjantaina, että Yli-Viikarille ostettiin vuosina 2018–2020 kauneudenhoitopalveluja valtion piikkiin yhteensä runsaan 4  700 euron arvosta.

Iltalehti puolestaan on kertonut siitä, ettei Yli-Viikarin virkalennoista syntyvien asiakasetujen käytöstä ole saatu virastosta varmuutta. Ylen selvityksessä Yli-Viikarin matkalaskut olivat vuonna 2019 suuremmat kuin kenelläkään toisella valtion viraston yli- tai pääjohtajalla.

Alkuvuonna kerrottiin myös, että Yli-Viikari ja VTV:n johtaja Mikko Koiranen olivat allekirjoittaneet työsopimuksen, jossa viraston eläköityvälle työntekijälle maksettiin kaksi vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta. Eduskunnan oikeusasiamies antoi sopimuksesta Yli-Viikarille ja Koiraselle huomautuksen eduskunnan virkamieslain vastaisena.

VTV:n tehtävänä on valvoa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä muun muassa puolue- ja vaalirahoitusta. Virasto toimii eduskunnan alaisuudessa.

Eduskunnan täysistunto nimitti Yli-Viikarin tehtävään yksimielisesti syksyllä 2015. Hän on toiminut VTV:n pääjohtajana vuoden 2016 alusta. Pääjohtajan toimikausi kestää kuusi vuotta, eli Yli-Viikarin kausi on päättymässä tähän vuoteen.