Yhdysvaltain presidentti Joe Biden luopui jatkokauden tavoittelusta, eikä hän olisi enää ikänsä ja haurautensa takia ollutkaan demokraateille uskottava ehdokas.

Suomelle Biden on ollut erinomainen kumppani viime vuosien isoissa käänteissä. Kannattaa muistaa, ettei tämä ole ollut meille mikään itsestäänselvyys. Suomen suhde Yhdysvaltain korkeimpaan johtoon on ollut tälläkin vuosituhannella välillä vaikea.

Kylmän sodan aikana viitteellinen puolueettomuutemme teki meistä amerikkalaisille toisinaan hyödyllisiä joissakin asioissa. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen ja Suomen liityttyä Euroopan unioniin, olimme enää yksi pieni Euroopan maa muiden joukossa. Siis Washingtonin näkökulmasta hyvin vähän kiinnostava.

SITTEN VENÄJÄ alkoi omilla toimillaan Ukrainaa vastaan antaa sitä merkitystä. Kriittisenä aikana, talvella 2021-2022 Yhdysvaltain presidenttinä oli Joe Biden. Vaikka jossittelu onkin vain jossittelua, hyvällä todennäköisyydellä hän oli Suomelle paljon parempi valinta siihen hetkeen kuin aiempi kilpakumppaninsa Donald Trump.

Pitkin vuotta 2021 kiristynyt tilanne Venäjän ja demokraattisten maiden välillä muuttui pahempaan ensimmäisenä päivänä joulukuuta, kun Putin kielsi Naton laajentumisen itään. Kielto koski luonnollisesti myös Suomea ja Suomen hartaudella vaalittua Nato-optiota.

Presidentti Sauli Niinistö oli profiloitunut presidenttikausillaan Nato-jäsenyyden vastustajana ja läntisen yhteistyön rajoittajana. Siinä tilanteessa, kun Putin kielsi suorasanaisesti Suomelta mahdollisuuden Nato-jäsenyyteen, muuttui myös Niinistön ajattelutapa.

Hänen piti ulkopolitiikan ehdottomana johtajana miettiä, mitä Venäjän uudelle tasolle nostama vastakkainasettelu tarkoittaa Suomen turvallisuudelle.

Noin kaksi viikkoa Venäjän uhkavaatimuksen jälkeen Niinistö soitti Bidenille ja kysyi, onko Naton avointen ovien politiikka edelleen voimassa. Biden vahvisti, että oli.

ULKOPOLIITTISEN johdon perusteellisesta varovaisuudesta kertoo, että Suomen Washingtonin suurlähettiläs Mikko Hautala on kertonut olleensa yhteydessä asiasta myös Trumpiin. Tällä yhteydenpidolla pyrittiin, ja onnistuttiin estämään mahdollisen jäsenyyshaun muuttumista amerikkalaisten sisäpoliittiseksi kiistakapulaksi.

Presidenttien yhteydenpito jatkui ja Biden pyysi alkuvuodesta 2022 Niinistöä suostuttelemaan Putinia olemaan hyökkäämättä Ukrainaan. Näin Niinistö tekikin. Puhelusta virallisesti raportoitaessa Niinistö ilmoitti, miten “Suomi käyttää täyttä itsemääräämisoikeutta turvallisuuspolitiikastaan.”

Tämä oli diplomaattisesti esitetty viesti Putinille, että Suomi liittyy Natoon, jos haluaa. Tämän ilmaisun takana täytyi olla Bidenin lupaus jäsenyydestä.

Tämän lupauksen pitävyys tuli testiin, kun Venäjä käynnisti helmikuussa 2022 suurhyökkäyksen Ukrainaan, iskien samalla hajalle eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän.

Niinistö on jälkeenpäin kuvannut Risto Uimosen kirjassa, miten hän oli Valkoisessa talossa jo kymmenen päivää Ukraina-hyökkäyksen jälkeen kysymässä turvatakuita mahdollisen Nato-hakemuksen ajaksi. Mitään virallisia takuita ei ilman kongressin päätöstä voi Yhdysvallat antaa, mutta ilmeisesti Bidenin vakuutus riitti Niinistölle.

Suomi jätti jäsenyyshakemuksen Natoon yhdessä Ruotsin kanssa 18. toukokuuta 2022, vajaa kolme kuukautta Venäjän suurhyökkäyksestä. Ilman presidentti Bidenin vahvaa tukea tämä ei olisi ollut mahdollista.

Jäsenyyshakemusten vaikeudet Turkin kanssa olisivat myös voineet olla ihan eri luokkaa, ellei Bidenilla ollut vahvaa tahtoa saada Suomi ja Ruotsi puolustusliiton jäseniksi.

Presidentti Joe Biden on suonut Suomelle aikaansa ja ollut hyvin suopea suojelemaan turvallisuuttamme. Meillä on paljon syitä muistaa häntä hyvänä ja tärkeänä liittolaismaamme johtajana.