Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Janne Riiheläinen: Sotaa on käytävä rauha mielessä

Antti Pitkäjärvi
Kolumnit

Janne Riiheläinen

Kirjoittaja on bloggaaja ja turvallisuuspolitiikan kommentaattori.

Sodan aikana on olennaista miettiä kahta asiaa: miten voittaa sota, tai ainakin olla häviämättä liikaa. Ja sitä, mitä tapahtuu sodan loputtua.

Janne Riiheläinen

Se millainen rauha syntyy, kertoo siitä, miten sota päättyi.

Juuri nyt Ukrainan sota on seisovassa tilanteessa, jossa kumpikin osapuoli yrittää rakentaa itselleen voimavaroja ratkaista sota taistelukentällä. Venäjä muuttaa itseään yhä syvemmältä sotaa käyväksi maaksi, jossa voiton vaihtoehdoksi esitetään tuhoa.

Ukrainalle demokraattisten maiden taloudellinen ja sotilaallinen apu on ainoa tapa selvitä. Samalla demokraattiset maat suojelevat itseään, kun ukrainalaiset tekevät Venäjälle mahdottomaksi suunnata laajentumishaluaan muualle.

ANTAMAMME tuen määrään ja laatuun ainakin pitäisi vaikuttaa se, mikä ymmärretään omien etujemme mukaiseksi tavoitteeksi tämän sodan rauhassa. Sen päättäminen, mikä on sodan loppumista, on olennainen osa sen käymistä.

Miljoonat ja miljoonat ihmiset ympäri maailmaa näkivät miten pääministeri Sanna Marin tiivisti näkemyksensä sodan loppumisesta Davosissa.

Marinin mukaan Ukrainan on voitettava. Jos Venäjä hyötyy hyökkäyssodasta, on edessämme vuosikymmenien ajaksi uusia sotia. Kuten aiemminkin, Marinin selväsanainen esiintyminen on kerännyt kiitosta ja jopa ihailua ympäri maailman, tehden hänestä näkyvän hahmon maailmanpolitiikassa.

Lisää aiheesta

RUNSAS vuosi sitten Venäjä julisti haluavansa muuttaa eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän takaisin etupiirien aikoihin.

Koska Venäjällä ei ollut riittävästi poliittista tai taloudellista kykyä ajaa tätä tavoitetta, turvautui se asevoimaan. Sota tosiaan on politiikan jatkamista toisin keinoin. Jokainen venäläisten ampuma luoti, tykinammus ja ohjus on yritys alistaa Venäjän naapurivaltioita, myös Suomea, sen valtapiiriin.

Ukraina ja Valko-Venäjä ovat vielä erikoistapauksia, sillä slaavilaisina maina ne ajatellaan Kremlissä osaksi Venäjää. Vladimir Putinin diktatuuri ei voi myöskään antaa demokratian ja oikeusvaltion rakentua rajansa taakse, sillä siinä olisi esimerkki vapauteen uskoville venäläisille.

Tämäkin osaltaan vaikuttaa rauhanteon vaikeuteen.

SE, ETTÄ taistelut laantuisivat Ukrainassa, ei vielä lopettaisi sotaa. Eikä edes se, että Venäjä vetäytyisi valtaamiltaan Ukrainan alueelta, Krim mukaan luettuna.

Sota päättyy oikeasti vasta silloin, kun Venäjä pakon edessä tai vapaaehtoisesti luopuu ajatuksesta pakottaa naapurimaitaan omaan etupiiriinsä.

Käytännössä tämä edellyttää äärimmäisen suuria muutoksia siinä, miten Venäjä hahmottaa itsensä. Sitä uutta Venäjää vain ei ole olemassakaan vielä, edes kuviteltuna. Venäjä on ollut vuosisatoja monikansallinen imperiumi, joka vahvana ollessaan on laajentunut ja heikkouden kausina supistunut.

Nyt on käynnissä Putinin yritys laajentaa imperiumia. Niin kauan kun venäläisten käsitys itsestään ja maastaan pysyy tällaisena, on se tuomittu toistamaan itseään.

VENÄJÄ joutuu näin ajattelemaan itsensä uudelleen ja samalla läpikäymään menneisyytensä vaiheet uudella tavalla. Se joutuu myös myöntämään olleensa väärässä hyökätessään Ukrainaan ja tunnustamaan rikoksensa.

Käytännössä tämä tarkoittaa valtavia sotakorvauksia Ukrainan jälleenrakentamiseksi. Ukrainaa tukeneiden maiden on myös päätettävä, onko Venäjä jotenkin korvausvelvollinen niille.

Ukrainaa tukeneiden maiden on myös päätettävä, onko Venäjä jotenkin korvausvelvollinen niille.

Ukrainassa tehtyjen sotarikosten tutkinta, syyttäminen ja oikeudenkäynnit tulevat olemaan valtava työ. Juuri Euroopan parlamentissa hyväksytty ajatus kansainvälisestä tuomioistuimesta on yksi pysyvän, aidon rauhan edellytyksiä.

Sodan päättymisen jälkeen alkavat oikeudenkäynnit jatkuvat niin kauan, kunnes kaikki syytetyt on tuomittu tai kuolleet. Voi kuvitella, kuinka kauan tämä jatkuu, kun vielä ihan viime vuosinakin on käyty oikeutta ihmisiä vastaan toisen maailmansodan aikaista teoista.

KAIKKI tämä edellyttää käsittämättömän suuria ja perustavanlaatuisia muutoksia Venäjällä. Ei mikään ihme, että keskustelussa on noussut esiin myös ajatus Venäjän hajoamisesta tässä sodassa.

Joka tapauksessa tämän sodan rauhaan tarvitaan venäläisten ihmisten enemmistön tuki rauhalle. Tällä hetkellä sortokoneisto tekee sen tuen osoittamisesta melkeinpä mahdotonta.

Jää nähtäväksi, milloin paine rauhaan kasvaa nykyhallinnon kannalta riittävän suureksi . Se voi tapahtua ensi viikolla tai kymmenen vuoden päästä. Siihen asti sota jatkuu, tavalla tai toisella.

Jokainen sota päättyy rauhaan. Nyt meidän on toimittava sen mukaan, että tämä sota päättyy rauhaan, joka takaa meidän turvallisuutemme mahdollisimman hyvin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE