Tuore Akava Works -selvitys kertoo järjestön tiedotteessa, että hyvinvointialueiden henkilöstön työolosuhteet ovat heikentyneet, epävarmuus työsuhteesta ja sen jatkumisesta on kasvanut ja työpaikkakiusaaminen lisääntynyt. Lisäksi organisaation päätöksenteko koetaan yhä useammin epäoikeudenmukaiseksi.

Työterveyslaitoksen tekemässä kaksiosaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin hyvinvointialueilla sote-palveluissa työskentelevän henkilöstön koettua työkykyä ja työolosuhteita sekä niiden muutosta hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen.

– Tulosten perusteella näyttää, että hyvinvointialueille siirtyminen ei ole parantanut henkilöstön työolosuhteita eikä työhyvinvointia. Tutkimuksen mukaan työyhteisön vahvuuksia ovat muun muassa esihenkilöiden toiminnan oikeudenmukaisuus, yhteistyö ja työntekijöiden osaaminen, jotka tukevat koettua työkykyä.

Järjestöjen kannanotossa painotetaan, että työ sote-alalla on kuormittavaa, ja siitä palautuu hyvin vain 39 prosenttia kaikista sote-työntekijöistä. Hyvin palautuvien osuus on sairaanhoitajilla hieman kasvanut tuoreimman kyselyn mukaan.

– Erityisesti hyvä palautuminen oli yhteydessä hyväksi koettuun työkykyyn. Sairaanhoitajista moni kokee eettistä kuormitusta työssään. On tärkeää vahvistaa työn voimavaratekijöitä sekä luottamusta työpaikoilla, kommentoi Akavan sairaanhoitajat ja Tajan toiminnanjohtaja Kukka Junno tiedotteessa.

TULOKSISSA nousee myös esiin, että koettu väkivallan uhka on lisääntynyt monissa ammateissa. Erityisesti uhkaa on sosionomien, sosiaalityöntekijöiden, geronomien, kuntoutuksenohjaajien ja sairaanhoitajien joukossa.

Sosionomeista 58 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 49 prosenttia on kokenut asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa työssään hyvinvointialueella.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia vaatii hyvinvointialueita entistä määrätietoisempiin toimiin työturvallisuuden parantamiseksi.

– Asiakasväkivalta ei saa olla osa sosiaalialan ammattilaisen työnkuvaa. Työturvallisuus on perusoikeus, jokaisen pitäisi voida tehdä työtä ilman pelkoa, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio tiedotteessa.

Orastavia merkkejä tilanteen paranemisesta on, sillä seurantatutkimuksen mukaan asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden osuus on hieman laskenut verrattuna edelliseen, joulukuussa 2024 julkaistuun tutkimukseen.

– Monet työpaikat ovat tarttuneet toimeen väkivallan kitkemiseksi. Tilanne vaatii kuitenkin järjestelmällistä seurantaa ja kehittämistä: toimintamallien, henkilöstömitoituksen, hälytysjärjestelmien ja jälkihoidon on pysyttävä ajan tasalla ja vastattava arjen riskeihin, Karsio painottaa.

KUNTOUTUSALAN asiantuntijoiden puheenjohtaja Kirsi Wikman sanoo tiedotteessa, että hyvinvointialueilla pitää keskittyä päätöksenteon kehittämiseen sekä kuunnella ja mahdollistaa paremmin henkilöstölle vaikuttaminen heitä ja heidän työtään koskevissa asioissa.

– Työkykyä pitää tukea ennakoivasti, jotta meillä riittää tulevaisuudessakin sote-alalle työntekijöitä.

Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin mukaan oleellista on, että hyvinvointialueet tarvitsevat vakautta työolosuhteisiin, epävarmuuden tunteen vähentymistä sekä mahdollisuutta rakentaa uutta organisaatio- ja päätöksentekokulttuuria, jossa työntekijöiden näkemykset työstä ja sen kehittämisestä huomioidaan paremmin.

– Sotealan henkilöstön työhyvinvoinnista ja alan riittävästä resurssoinnista täytyy pitää huolta. On tärkeää, että henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia oman työnsä ja osaamisensa kehittämiseen ja turvataan alan ammattilaisille erittäin tärkeä täydennyskoulutukseen pääsy. Tästä ei pidä säästää, Löfgren painottaa.

Akava Worksin tutkimus aineisto koostuu Työterveyslaitoksen kunnissa, sairaanhoitopiireissä, sote-kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla vuosina 2021-2024 tekemien työhyvinvointikyselyjen vastauksista.

Tutkimuksessa käytetty hyvinvointialueiden työntekijöiden aineisto on tiedotteen mukaan ainutlaatuisen suuri ja hyvin kattava näyte suomalaisista julkisen sektorin sote- ja pelastusalan työntekijöistä hyvinvointialueuudistusta edeltäneeltä ja sitä seuraavalta ajalta.