– Tähän asti jätehuolto on kustannettu jätemaksuin. Jatkossa on olemassa riski siitä, että kunnat joutuvat tukemaan jätehuoltoa verovaroilla. Myös yhdyskuntajätehuollon kehitys ja korkea laatu vaarantuvat, yhdistys linjaa tiedotteessaan.

Toteutuessaan hallituksen esitys vähentää kilpailua erityisesti haja-asutusalueilla ja maaseudulla, ja monet pienyrittäjät ja viljelijät jäävät monopolisoituvan yksityisen palveluntarjonnan ja voittoa maksimoivan hinnoittelun varaan, Jätelaitosyhdistys arvioi.

– P&K-yrityksille jätehuoltokustannusten nousu voi olla vielä asukkaiden maksujen korotuksia suurempi. Yksityisellä sektorilla on myös suuria puutteita jätehuoltopalvelujen alueellisessa tarjonnassa. Pitkät jätteenkuljetusmatkat lisäävät hintaa entisestään. Esimerkiksi biojätteen kuljettaminen Kemistä Forssaan on kyllä mahdollista, mutta kustannukset jäävät jätteen tuottajan maksettavaksi. Riski laittomaan ja ympäristöä pilaavaan dumppaamiseen lisääntyy, listaa Jätelaitosyhdistyksen uusi toimitusjohtaja Riku Eksymä.

– Hankintalakivalmistelussa on kuultu valtakunnallisten suuryritysten kovaäänisiä vaatimuksia. Käytännössä tämä muutos tulee merkitsemään suoraa tulonsiirtoa tavallisilta kuntalaisilta ja pienyrityksiltä suurille valtakunnallisille yrityksille, Eksymä jatkaa.

Jätehuoltoyhdistyksen mukaan hallituksen esitys myös vääristää EU:n sisämarkkinoita. Muut Pohjoismaat ovat linjanneet, että julkisille toimijoille EU-direktiivissä säädetty 20 prosentin raja markkinoilla toimimiseen tulee toteuttaa kunkin maan kansallisessa lainsäädännössä. Kansallisesti poikkeavalla sääntelyllä jäsenmaat joutuisivat eriarvoiseen asemaan jolloin EU:n sisämarkkinat vääristyvät. Suomi on nyt Euroopan ainoa maa, joka esittää tiukempaa rajausta.

– Hankintalain ulosmyynnin raja on ehdottomasti pidettävä 20 prosentissa, yhdistys linjaa.

Jätehuoltoyhdistys toivoo, että julkisen jätehuollon merkitys kiertotalouden kehittäjänä, ympäristön ja terveyden suojelijana ja uusien vientituotteiden kehittäjänä tunnistetaan.