Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) muistutti madonluvuista: hallituksen työllisyystavoite ei ole toteutumassa ja pitkäaikaistyöttömyys on ennätystasolla.

– Iso joukko työttömiä odottaa hallitukselta toimia, jotka voisivat synnyttää uusia työpaikkoja. Tähänastiset työllisyystoimet ovat tarkoittaneet työttömille lähinnä turvan leikkauksia. Samaan aikaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palvelut on jätetty heitteille.

Kiuru huomautti, että vaikeimmassa asemassa olevien näköalat ovat yhä epätoivoiset, vaikka talous on pikkuhiljaa kohenemassa.

Pääministeri Juha Sipilä ei yhtynyt Kiurun näkemykseen, etteivät hallituksen toimet olisi purreet. Hän myönsi kuitenkin, että pitkäaikaistyöttömiä on aivan liikaa ja puoliväliriihessä mietitään täsmäkeinoja tähän ongelmaan.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) puolusti myös hallituksen toimia.

– Valoon päin ollaan menossa. En ole samaa mieltä, että ihmiset olisi jätetty heitteille. Hallitus on tehnyt rohkeita ratkaisuja. Suomi ei lähde nousuun vain tiettyä ryhmää kiusaamalla, Lindström muotoili.

Vasemmistoliiton Kari Uotila tarttui “kiusaamiseen”.

– Loppuuko työttömien kiusaaminen todella, hän kysyi.

Lindströmin mukaan työllisyydenhoito on paketti, jonka sisällä on ikävämpää ja positiivisempaa tavaraa.

Työ- ja elinkeinoministeriön ennuste eri alueiden työllisyyskehityksestä huolestutti Tarja Filatovia (sd.). Vaikka työttömyys sinänsä laskee hieman, puolessa maakunnista työllisyysaste laskee voimakkaasti.

– Työllisyyteen vaikuttaa osaaminen. Mitä hallitus aikoo tehdä, että työttömillä olisi mahdollisuus kouluttautua. Riskinä on, että vähiten kouluttujen mahdollisuus siihen vaikeutuu.

Lindström myönsi, että alueellisia eroja on, ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen on yksi vastaus.

SDP:n Ilmari Nurminen muistutti, että iso joukko hänen ikäisiään ja nuorempia miehiä on työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella. Mitä hallituksella on tarjota näille nuorille, kuului kysymys.

Lindström nosti keinovalikoimasta esiin esimerkiksi työkokeilun.

– Siinä pääsee näyttämään motivaatiotaan. Yrittäjät sanovat, etteivät perää niinkään osaamisen perään vaan asenteen ja siinä on paljon petrattavaa. Työkokeilun idea on näyttää asennetta.

Uotila totesi tähän, että hallitus näyttää olevan sitä mieltä, että työttömyys johtuukin haluttomuudesta.

Jonkinlaista kädenvääntöä käytiin siitäkin, kenen ansiota on työllisyyden orastava nousu on.

– SDP moittii kovasti hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Muistelen, että edellinen hallitus lupasi 2011 luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Miten kävi? 100 000 menetettiin. Kun viimein on saatu käänne aikaiseksi, en menisi mestaroimaan tuolta suunnalta, keskustan Antti Kaikkonen sivalteli.

Krista Kiuru pääsi huomauttamaan, että käänne tapahtui vuonna 2015 keväällä. Hän myös korosti, että ei pidä tyytyä katsomaan vain menneeseen vaan suunnata tulevaisuuteen.

– Ensi viikolla on isojen päätösten aika. Huolemme on, että jatkatte leikkausten tiellä. Onko työllisyyden hoito ykköstavoite ja tuleeko linjanmuutosta, hän kysyi Sipilältä.

Sipilän mielestä keskustelu on menossa hyvään suuntaan, kun keskustellaan, kenen ansiota käänne on.

– Minulle on ihan sama, kenen ansiota se on, kunhan Suomi voittaa.

Hän vakuutti, että työllisyys ja kasvu ovat ykköstavoitteita puoliväliriihessä. Lisäksi tavoitteena on pysäyttää eriarvoistuminen, varautua turvallisuusuhkiin ja viedä Suomen uudistukset loppuun.