Henkilöstön vähimmäismitoitus ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä laski vuoden alusta lähtien pysyvästi 0,6 työntekijään asiakasta kohden. Hallitus tavoittelee päätöksellä 45 miljoonan euron säästöjä. Lisäksi tavoitteena on vapauttaa koulutettujen hoitajien työaikaa muualle sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

– Mitään takeita tavoitteiden saavuttamisesta ei ole, mutta haittoja mitoituksen laskemisella saadaan epäilemättä aikaan. Tällaisesta jojoilevasta päätöksenteosta kärsivät niin hoivan asiakkaat kuin henkilöstö, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi sanoo tiedotteessa.

Ensin mitoitusta päätettiin nostaa 0,7 työntekijään asiakasta kohden, sitten mitoituksen nostamisen voimaantuloa siirrettiin ja nyt vuodenvaihteessa mitoitus laski 0,6:een.

– Muutokset eivät käy käden käänteessä tai itsestään, vaan ne vaativat paljon työtä. Tämäkin aika ja vaiva voitaisiin suunnata johonkin tuottavampaan, kuin jatkuvien lakiuudistusten perässä pysymiseen. Päätöksenteossa on keskeistä, että se pohjautuu tutkittuun tietoon ja laajaan sidosryhmävuoropuheluun. Nyt niin ei toimittu, hän sanoo tiedotteessa.

JHL:N ja Halin mielestä on riski, että hoivasta ei vapaudu koulutettuja hoitajia, vaan lähinnä hoiva-avustajia. He muun muassa avustavat ikääntyneitä ruokailussa, peseytymisessä ja pukemisessa sekä toimivat keskustelu- ja ulkoiluseurana. Keturin mukaan tämä on ongelma kahdesta syystä.

– Ensinnäkin hoiva-avustajat ovat erittäin tärkeässä roolissa ikääntyneiden arjessa. Toisekseen hoiva-avustajille on rajallisesti työmahdollisuuksia hoivakotien ulkopuolella, mikä voi johtaa kokonaisen ammattiryhmän työttömyyden kasvuun, hän sanoo.

Liittojen mielestä hoivakotien henkilöstörakennetta pitäisi monipuolistaa, koska se mahdollistaisi erilaisten työnkuvien tehokkaamman hyödyntämisen ja parantaisi vastuunjakoa eri roolien välillä.

– Hoivakodeissa on tilaa ja tarvetta myös muille ammattiryhmille kuin koulutetuille hoitajille. Parhaimmillaan hoivakodeissa voisi työskennellä tarkoituksenmukainen moniammatillinen tiimi, jossa olisi sopivassa suhteessa koulutettuja sote-ammattilaisia ja muuta ikääntyneiden hoivaa ja hoivakotien arjen pyörittämistä tukevaa henkilöstöä, Lindeberg sanoo.

Lindebergin ja Keturin mielestä asiakkaiden hyvinvointi ja henkilöstön jaksaminen pitää asettaa taloudellisten tavoitteiden edelle.

– Laadukas hoiva on yhteiskunnan peruspilareita. Ihmiset ansaitsevat hyvän arjen ja hyvää hoivaa elämänsä viimeisien kuukausien tai vuosien aikana, Keturi sanoo.