Politiikka
20.9.2018 18:00 ・ Päivitetty: 20.9.2018 11:56
“Johtajat menivät saunaan ja tulivat sieltä valmiin paperin kanssa ulos” – Ann Selin on kokenut kulttuurimuutoksen: “Nykyisin kaikki hönkäistään ulos etukäteen”
Ann Selinin poikkeuksellisen pitkä pesti ammattiliiton johdossa päättyy ensi kesäkuussa, kun hän ei aio enää asettua ehdolle Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtajaksi. Vuosia ison liiton johdossa on silloin takana yli 17.
Näiden vuosien aikana Selin on opittu tuntemaan napakkana neuvottelijana. Sitä on arvostanut myös vastapuoli, työnantajat.
– Itsekin olen saanut suoraan tai mutkan kautta kehuja Etelärannasta. Pitää joskus kysyä, onko se hyvä vai huono asia, Selin naurahtaa.
Yhteistyöhakuisuus on hänen mukaansa ollut liiton tavoite työehtosopimuksista neuvoteltaessa ja yksittäisten jäsenten asioita hoidettaessa.
– Ei ole hirveä hinku päästä heti oikeussaleihin.
Mutta helppoa ei ole aina ollut saada säällistä tulosta naisvaltaisella matalapalkka-alalla.
– Varsinkin tulopolitiikan aikana olemme pystyneet erilaisilla matalapalkkaerillä pitämään huolta siitä, ettei palkkaero ole revennyt mies- ja naisvaltaisilla aloilla tavattoman suureksi. Suuri huoli onkin nyt työmarkkinoiden murrosvaiheessa, miten tästä nyt huolehditaan – varsinkin, kun jo toinen valtakunnansovittelija ilmoittaa, että hän tulee pitämään kiinni työmarkkinakierroksen päänavaajan tasosta, Selin huolehtii.
Lisää aiheesta
Viime kierroksella palkankorotusprosentti jäikin kaikille samaksi.
– Sitä minä en vain kerta kaikkiaan hyväksy.
“Jos tulos poikkeaa lähtökohdasta, silloin pidetään takinkääntäjänä.”
Neuvottelu- ja keskustelukulttuuri on muuttunut vuosien saatossa myös työmarkkinapolitiikassa. Yhden syyn Selin löytää sosiaalisesta mediasta.
– Aiemmin pystyi paremmin itse hallitsemaan sitä, mitkä asiat on järkevää neuvotella valmiiksi kaikessa rauhassa. Nykyisin kaikki hönkäistään helposti julkisuuteen etukäteen. Jos tulos poikkeaa lähtökohdasta, silloin pidetään takinkääntäjänä tai perääntyjänä – vaikka kokonaisuus olisi paljon parempi.
Selin korostaa, että kaikessa rauhassa neuvottelu takaa parhaiten sen, että palkansaajien ja työnantajien totuus on sama, kun neuvotteluhuoneesta tullaan lopulta ulos. Ja se vaatii hienosäätöä.
Hänestä tuntuu siltä, että työnantajapuolen neuvottelijoilla on nykyään paljon vähemmän valtuuksia pöydässä, kun “isännät” rajaavat yhä tiukemmin käytettävissä olevat pelimerkit.
– Sellainen kulttuuri on lisääntynyt myös palkansaajapuolella, että kesken neuvottelujen täytyy saada palautetta omilta taustajoukoilta, mihin suuntaan saa edetä. Ajat, jolloin työnantaja- ja työntekijäliiton johtajat menivät saunaan ja tulivat sieltä valmiin sopimuksen kanssa ulos, ovat mennyttä.
“Olisi syytä saada nykyistä palkansaajamyönteisempiä päättäjiä eduskuntaan.”
Ennen viestikapulan siirtämistä seuraajalle “hoidettavana” on vielä eduskuntavaalit, joihin palkansaajaliike panostaa Selinin mukaan varmaan enemmän kuin koskaan aiemmin.
– Tämä vaalikausi on osoittanut, että olisi syytä saada nykyistä palkansaajamyönteisempiä päättäjiä eduskuntaan. Tie olisi silloin paljon helpompi kuin olla koko ajan tukkanuottasilla hallituksen kanssa, Selin huoahtaa.
Tässä kohtaa tulee mieleen, että Ann Selinhän olisi juuri sellainen päättäjä. Mutta…
– En ainakaan tällä hetkellä löydä paloa pyrkiä ehdokkaaksi. En ole sanonut kyselijöille 100-prosenttisesti ei, mutta ehdokkaaksi asettuminen on aika epätodennäköistä. Sama juttu eurovaaleissa.
Jatkosuunnitelmat ensi kesän jälkeen ovat vielä auki.
– Olen avoimin mielin. Voihan tässä tehdä vielä yhden työurankin tehdä, jos kiinnostava tulee vastaan, Ann Selin vinkkaa.
Lue lisää Ann Selinin ajatuksista tämän viikon Demokraatin printtilehdestä
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.