– Hemmetin rumaa luettavaa, Räsänen kommentoi ennustetta Demokraatille.

– Hallitushan ei ole saavuttamassa näiden ennusteiden mukaan yhtäkään itse itsellensä asettamaansa tavoitetta. Hallituksella olisi ehdottomasti uudelleen arvioinnin paikka siinä, miten he tätä politiikkaa miettivät seuraavan kahden vuoden osalta.

Vuositasolla bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan pienenevän 0,3 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2024. Vuonna 2025 bkt kasvaa 1,6 prosenttia ja vuosina 2026 ja 2027 1,5 prosenttia.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps.) lupaili ennusteen julkistamisen jälkeen säästötalkoiden jatkuvan. Uusista sopeutustoimista ei Purran mukaan kuitenkaan päätetä ennen kevään kasvuennustetta, joka julkaistaan hallituksen puoliväliriihen alla.

Joona Räsäsen mukaan sekä Suomen Pankin että valtiovarainministeriön ennusteissa ikävin tilanne liittyy työllisyyden kehitykseen.

– Huomionarvoista on se, että näiden ennusteiden mukaan työllisyysaste on tämän hallituksen lopettaessa vuonna 2027 alemmalla tasolla kuin mitä se oli hallituksen aloittaessa. Hallitus ei siis millään muotoa tule saavuttamaan tätä omaa työllisyystavoitettaan.

Syynä on ennen muuta olematon talouskasvu. Valtiovarainministeriö on kasvuennusteessaan jonkin verran myönteisempi kuin Suomen Pankki.

Räsänen ei kuitenkaan vielä tekisi ennusteista liian nopeita johtopäätöksiä. Aiemmat ennusteet kun eivät ole olleet erityisen paikkansapitäviä.

– Kun kasvua ja työllisyyden kasvua ei näy, alijäämäistä budjettia ei saada tasapainotettua.

RÄSÄNEN tuntuu olevan Purran kanssa samoilla linjoilla siitä, että Suomessa on vastedeskin ylläpidettävä tiukkaa budjettipolitiikkaa.

– Se on selvä asia, kun katsoo millaisen perinnön tämä hallitus jättää seuraajalleen. Seuraavakin hallitus tulee jatkamaan talouden tasapainottamista.

– Menosäästöjä ja tulosopeutustoimia on edessä. Toivotaan totta kai, että seuraava hallitus kohdentaa ne hieman oikeudenmukaisemmin kuin tämä hallitus.

Kun Orpon hallitus aloitti, se lupasi ohjelmassaan 100 000 uutta työpaikkaa. Viime keväänä hallitus linjasi, että budjettialijäämä olisi hallituskauden lopuksi vuonna 2027 korkeintaan 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Pitäisikö hallituksen siirtää maalitolppia ja julkaista uudet työllisyys- ja tasapainotustavoitteet?

– Minusta olisi järkevää, että hallitus toteaisi viimeistään puoliväliriihessä, että se tarkastaa omia aikaisempia tavoitteitaan paljon realistisemmiksi. Se olisi myös hallituksen itsensä kannalta huomattavasti parempi.

– Tämä korostaa sitä, että kasvutoimilla, jotka ovat odottaneet itseään koko alkukauden, on huutava kiire. Toivottavasti Risto Murron työryhmä tuottaa sellaisia toimenpiteitä, joilla on oikeasti kasvua vauhdittavia vaikutuksia. Hallituksen pitää tietysti nämä kyetä toimeenpanemaan.

SDP on kritisoinut hallitusta siitä, että se murentaa omilla toimenpiteillään varsinkin kotimarkkinoiden luottamusta. Tällä viitataan ihmisten ostovoimaa vähentäneisiin toimiin, kuten arvonlisäveron korotuksiin ja kotitalousvähennyksen heikennykseen.

SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan muun muassa puoli miljardia suurempia veronkevennyksiä. Puolue ei olisi myöskään nostanut alv:n alempia kantoja.

– Väittäisin, että kasvunäkymä olisi nyt paljon realistisempi ja työllisyyskin siitä kiittäisi, koska työllisyys nojaa pitkälti kotimarkkinoiden kysyntään. On selvä, että vientiin liittyy epävarmuuksia. VM:n ennusteessa yksi keskeinen tekijä liittyy siihen, että he (VM) eivät ole arvioineet vientimarkkinan riskien mahdollista vaikutusta kasvuun, mikäli tässä nyt jonkun tyyppinen kauppasota alkaa.

Yhdysvaltain presidentiksi tammikuussa nouseva Donald Trump on uhannut asettaa tullit kaikelle Yhdysvaltoihin suuntautuvalle tuonnille.

Mahdollisissa kevään puoliväliriihessä päätettävissä uusissa sopeutuksissa Räsänen suosisi hallituksen aikaisempien päätösten perumista.

– Kun hallitus joutuu tarkistamaan linjaansa, helpointa olisi arvioida kriittisesti ne toimenpiteet, joilla se on itse heikentänyt budjettitalouden tasapainoa. Silloin puhutaan hallitusohjelman menolisäyksistä ja veronkevennyksistä. Hallituksen kannattaisi käydä ensimmäisenä nämä läpi.

– Jos uusia toimenpiteitä löytyy, minusta on vihdoin aika katsoa (SDP:n vaihtoehtobudjetissa) esittämäämme yritystukikokonaisuutta, josta olisi mahdollisuus hakea satojen miljoonien lisäsäästöt. Yksityisen terveysbisneksen tukemisesta löytyisi huomattavia säästömahdollisuuksia. Maataloustukien puolella olemme esittäneet niiden tukien sopeuttamista, jotka eivät kohdistu suoraan ruuan tuotantoon.

– Lisäsopeutustoimiakin löytyy. Toivon mukaan hallitus myös kuuntelee vähän muitakin vaihtoehtoja kuin pelkästään jatkaa tällä epäoikeudenmukaisella linjalla.

ELINKEINOELÄMÄN valtuuskunnan (EVA) laskelmien mukaan suomalaisten verotus on ensi vuonna ennätyskireää. SDP on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt ensi vuodelle tuloveronalennuksia, joilla se elvyttäisi kotimaista kysyntää ja pyrkisi palauttamaan kuluttajien luottamusta.

– Aika moni varmaan yllättyy, että tällaisen hallituksen aikana tavallisten ihmisten verorasitus on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. Jos katsotaan nimenomaan veroja, jotka kohdistuvat ihmisten työtuloihin ja toisaalta kulutukseen, niin onhan se aikamoinen saavutus.

– Tässä tilanteessa sosialidemokraattien linja olisi toinen. Tavallisten ihmisten verorasitus olisi alhaisempi ja olisimme valmiita siirtämään verotuksen painopistettä sinne, missä verokannat ovat tällä hetkellä kohtuullisen maltillisia, esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverokohtelu (SDP poistaisi huojennuksen), institutionaalisten sijoittajien lähdevero (SDP kiristäisi), korkovähennyksen rajoittaminen ja niin edelleen.

Räsänen hämmästelee, miksi hallitus on kohdentanut kaikki veronkiristyksensä nimenomaan tavallisille ihmisille.

– Juuri laskeskelin, että jos vertaa keskituloista palkansaajaa, jota tässä EVA:n tutkimuksessa on katsottu, niin ne muutokset, joita me olemme esittäneet tarkoittaisivat tällaiselle henkilölle yli tuhatta euroa vuodessa lisää. Ja kun muistellaan, että hallitus alkajaisikseen teki yli tonnin veronkevennyksen nimenomaan ministereiden tuloluokkaan, niin tässä niitä arvovalintoja on. Tämä hallitus on todella tehnyt toisenlaiset valinnat.

– Orpon-Purran hallituksesta on tullut tavallisten suomalaisten himoverottaja. Tuskinpa äänestäjät tätä tiesivät saavansa, kun vaaliuurnille keväällä 2023 menivät.

PURRA totesi blogikirjoituksessaan VM:n ennusteen julkaisemisen jälkeen, ettei EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutumista voida sulkea pois. Mikäli menettely halutaan välttää, valtion talouden alijäämän tulisi olla ensi vuonna enintään 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi välittömiä, noin 1,5 miljardin leikkauksia ensi vuoden talousarvion määrärahoihin.

Räsänen on arviossaan Purraa suorempi.

– Näiden lukujen perusteella on kohtuullisen selvää, että tällä kyydillä alijäämämenettelyyn ollaan menossa. On totta kai hallituksen arvioitava viimeistään keväällä, miltä tilanne näyttää. Ymmärrän, että valtiovarainministeri haluaa sen kevään ennusteen katsoa, koska kasvu on se kysymys. Lähteekö se liikkeelle alkuvuodesta. Sillä on iso vaikutus.

– Olisihan se poliittisesti iso pettymys, koska Suomessa ei lähtökohtaisesti olla haluttu siihen menettelyyn joutua. Ollaan haluttu pitää asiat omissa käsissä.

– Mutta onhan se poliittisesti todella iso epäonnistuminen tältä hallitukselta, jos nyt vielä meidät tarkkailuluokalle onnistuvat viemään, Räsänen sanoo.