Viimeisimmän valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi on jäljessä EU-sääntöjen mukaisesta korjatusta nettomenopolusta eli sallitusta julkisen talouden kasvun osuudesta suhteessa bruttokansantuotteeseen noin 1,4 miljardin euron verran tällä vaalikaudella.

Summa tarkentuu tulevien ennusteiden myötä.

– Tämä poikkeama pitää hoitaa. Ei voi olla niin, että hallitus tämänkin työntää seuraavan hallituksen niskaan. Sinne on muutenkin jäämässä karmea perintö tältä hallitukselta, Räsänen toteaa Demokraatille.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi STT:lle, että laskelmat pettivät hävittäjähankintoihin liittyvien yllättävien kulujen vuoksi.

- Tekninen yllätys, että hävittäjähankinnat kirjataankin eri vuodelle kuin alun perin luultiin, aiheutti sen, että poikkeamme nettomenouralta enemmän, Purra sanoi STT:lle.

Nyt, kun lisäsopeutuksia tarvitaan, hallituksen pitäisi päättää niistä Räsäsen mukaan keväällä. Hänellä on ehdotus.

– On epätodennäköistä, että tämän vuoden budjettia hirveästi enää muutettaisiin mutta paine kohdistuisi varmaan vuodelle 2027.

– Suurin erä, jossa korjaustoimenpiteen tekeminen olisi helpointa, liittyy yhteisöveron alentamiseen. Sehän on tuosta 1,4 miljardista jo yksistään yli 800 miljoonaa (staattinen vaikutus) vuonna 2027.

HALLITUS päätti viime kevään riihessään alentaa yhteisöveron nykyisestä 20 prosentista 18 prosenttiin.

Esitys alentamisesta on tulossa eduskunnan käsittelyyn keväällä ja veronalennuksen pitäisi tulla voimaan vuoden 2027 alusta.

EU:n tarkkailuluokan edellyttämille lisäsäästöille on myös vaihtoehto, perinteinen poliittinen lupausten pettäminen: se, että pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra jättäisivät lisäsopeutukset tekemättä, vaikkapa siksi, että ne ovat lähestyvien eduskuntavaalien vuoksi poliittisesti mahdottomia.

Tuolloin urakka siirtyisi tulevalle hallitukselle, joka saisi säästöt eteensä, kun se kevään 2027 eduskuntavaalien ja hallitusneuvottelujen jälkeen ryhtyisi tekemään vuoden 2028 budjettia.

– Koko paine, (nettomenopolun) poikkeamat jotka syntyvät tänä ja ensi vuonna, pitäisi hoitaa vuonna 2028. Silloin vuodesta 2028 tulisi todella vaikea.

– Tässä ovat kaikki puolueet ilmoittaneet, että EU-sääntöjä noudatetaan, niin silloin on syytä olettaa, että hallitus noudattaa korjattua nettomenopolkua ja jollakin tavalla nämä poikkeamat hoitaa, Räsänen sanoo.

Hallituskausien loppurupeamat tuppaavat olemaan sellaisia, että niissä on vaikea enää tehdä äänestäjien kannalta ikäviä päätöksiä.

– Näinhän se on. Kun vaalit on tulossa, sillä on varmasti vaikutusta. Mutta sekä valtiovarainministeri että pääministeri ovat voimallisesti todenneet, että mikäli alijäämämenettelyn pohjalta vaaditaan lisätoimenpiteitä, niin hallitus on siihen valmis. Minusta on syytä odottaa ja olettaa, että näin hallitus myös toimii.

Räsänen viittaa myös syksyllä paljon julkisuutta saaneeseen keskusteluun parlamentaarisesta velkajarrusta, johon kaikki edustakuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuunottamatta sitoutuivat.

– Tässä on ollut aika paljonkin keskustelua finanssipoliittisista säännöistä syksyn mittaan. Silloin on minusta oikein ajatella, että niitä pitää ainakin itse noudattaa. Jos hallitus nostaa kädet pystyyn, niin se tarkoittaa, että uskottavuus alkaa menemään näiden sääntöjen noudattamiseen. Tullaan siihen, että mikä on luotto näihin uusimpiin sääntöihin, jotka ollaan yhdessä sovittu, jos heti tiukan paikan tullen kädet nousee pystyyn.

RÄSÄNEN toistaa työllisyyden ja kasvun olevan talouden perusta. Ne täytyisi saada Suomessa liikkeelle.

Tulo- ja menopuolen sopeutusehdotuksiksi Räsänen nostaa paitsi yhteisöveron alennuksen perumisen, myös leikkaukset yritystukiin, kotihoidontukeen ja tehottomiin, tuottamattomille tiloille maksettaviin maataloustukiin.

– En näe, että tämä on säästöjenkään puolelta mahdotonta. Mutta ensisijaista on pitää tulopohjasta huolta ja jättää yhteisöveronalennus tekemättä.

Purra julkaisi syksyn budjettiriihen edellä oman leikkauslistansa, joka tuli hallituskumppaneille yllätyksenä ja paikoin myös järkytyksenä.

Muut hallituspuolueet pudottivat listalta riihessä pois muun muassa leikkaukset sote-järjestöille ja kuntien valtionosuuksiin. Toteuttamatta jäi myös kiintiöpakolaisten ottamisesta luopuminen ja nykymuotoisen Opetushallituksen lakkauttaminen.

Perjantaina Purra kehui STT:n haastattelussa kesän listaansa myös tulevien lisäsäästöjän näkökulmasta käyttökelpoiseksi. Räsäsen mukaan lista jäisi lyhyeksi.

– Se mitä Purran listasta jäi toteuttamatta, taitaa kokonaisuudessaan olla yhteisöveron alennuksen kustannuksia pienempi. Hallitus pääsisi aika paljon helpommalla, kun se tulisi järkiinsä tässä yhteisöverokysymyksessä, Räsänen toteaa.